OpenDigi koordinaattoritapaaminen Rovaniemellä

Yhdessä tekemisestä, työn ilosta ja pitkistä päivistä oli Rovaniemen koordinaattoritapaaminen 14.-16.3.2018 tehty. #opendigi# periaatteet #yhteistyö #hyvinvointi #pystyvyys  #dialogi #jaksaajaksaa #jauhaajauhaa

OpenDigi yhteisöä rakentamassa
Kuva: Arto, Mari ja Jari OpenDigi-kehittäjäyhteisöä rakentamassa ja omaa hyvinvointia vahvistamassa.

OpenDigi kehittäjäyhteisön toimintamalli syntyy yhteistyössä useiden tahojen kanssa, mutta sisällöllisestä toteutuksesta vastaavat OpenDigi koordinaattoriryhmän jäsenet Heikki, Mari, Jari, Arto, Satu, Susanna ja Viivi. Vaikka keskustelemme päivittäin ja tapaamme lähes viikoittain verkossa, on kasvotusten tapaamiselle säännöllinen tilaus ja tarve.

Rovaniemen tapaamisen tärkeimpinä tavoitteina oli vahvistaa omaa hyvinvointiamme ja täsmentää toimintamme periaatteita niin, että voimme kaikki niihin sitoutua.

Keskustelua käytiin OpenDigi-kehittäjän identiteetistä, yhteenkuuluvuuden tunteesta, omiin ja organisaatioidemme tarpeisiin vastaamisesta, tulevan ennakoinnista, päämääristä, toisien ja toistemme erojen ja osaamisen arvostamisesta, dialogista, työn mielekkyydestä ja pystyvyydestä, sitoutumisesta, jatkuvuudesta ja vielä paljon muusta. Aiheista, jotka auttavat sekä meidän koordinaattoreiden että koko kehittäjäyhteisön mahdollisuuksia onnistua ja voida hyvin. Samalla työstettiin kehittäjäyhteisön toimintapolun prosesseja ja toimintaperiaatteita.  Alla olevaan kuvaan on yksinkertaistaen merkitty onnistumisen kannalta tärkeät prosessit, joiden mielestämme tulee käynnistyä toimintapolun eri vaiheissa.  Näitä samoja prosesseja pyrimme synnyttämään myös omassa toiminnassa. 

OpenDigi kehittäjäyhteisön toimintapolku
Kuva: Prosessit OpenDigi-kehittäjäyhteisön toimintapolulla

Päivien aikana paneuduimme paitsi toimintamme ja kehittäjäyhteisön toiminnan periaatteisiin myös eri yliopistojen fokusalueisiin ja niiden merkitykseen. Tavoitteenamme on tuoda eri yliopistojen tutkimuksellista osaamista ja asiantuntijuutta OpenDigi kehittäjäyhteisön käyttöön ja on tärkeää, että kaikki ymmärrämme käsitteet samalla tavalla.

  • Strateginen oppiminen, Oulun yliopisto
  • Yhteisöllinen oppiminen Jyväskylän yliopisto
  • Osaaminen ja pystyvyys, Itä-Suomen yliopisto
  • Oppimisen aikainen arviointi, Turun yliopisto
  • Monilukutaito, Lapin yliopisto

Fokusalueet ovat niin iso pala kakkua, että ne ansaitsevat oman tekstinsä. Palataan niihin myöhemmin.

Keskustelimme myös tapahtumista, mihin pyrimme osallistumaan. Seuraavat tapahtumat ovat listallamme tällä hetkellä.

  • Opettajankoulutusfoorum, 5.4.2018, Jyväskylä
  • ITK 2018 – Toimintasessio 12.4.2018 klo 11-12.15. Tule mukaan! Esityssali 24. Hämeenlinna
  • Peda-forum 15.-16.8.2018, Turku
  • EAPRIL 2018, 12.-14.11.2018, Portoroz, Slovenia

Tapaamisen jälkeen jälleen innolla ja pää täynnä ajatuksia kohti uutta! Meillä on aivan ihana porukka! ❤ Kiitos Rovaniemi!

Blogissa kerromme ajatuksiamme suomalaisen opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kehittämisestä, mutta haluamme myös tehdä näkyväksi OpenDigi kehittäjäyhteisön syntyyn liittyviä vaiheita.

Aktiivinen oppiminen: lähtökohta, menetelmä & lopputulos

Aktiivinen oppiminen on käsite, johon koulutuksen kentällä usein törmäämme ja jota sujuvasti keskusteluissa käytämme. Kuinka usein kuitenkaan pysähdymme miettimään, mitä sillä oikeastaan tarkoitamme tai ymmärrämmekö sen samoin kuin keskustelukumppanimme?

Aktiivinen oppiminen on OpenDigin yksi tärkeimmistä kulmakivistä ja siitä syystä myös ensimmäisiä esille nostettavia aiheita. Tässä tekstissä kerromme lyhyesti mitä aktiivinen oppiminen on OpenDigin näkökulmasta ja miksi se on meille tärkeää. Tämä on tiivistelmä ajatuksistamme tällä hetkellä.

Erinomainen tiivistys käsitteelle löytyy Elsi Ahosen tuoreesta väitöskirjasta Miten opettaja oppii?: Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. ”Aktiivinen oppiminen on tahtoa, taitoa ja ymmärrystä ohjata omaa toimintaansa pedagogisessa kontekstissa mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi.” (Ahonen, 2018: 19).

Aktiivisessa oppimisessa korostuu ennakoiva tavoitteenasettelu, oppimisen itsesäätely, erilaisten strategioiden käyttö sekä oman oppimisen arviointi. (Boekaerts, 1997; Pintrich, 1999; Zimmerman, 2008).

OpenDigissä aktiivinen oppiminen on lähtökohta, menetelmä ja lopputulos.

Uskomme, että aktiivinen oppiminen on avain pysyvään muutokseen. Se tarjoaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden rakentaa ja muokata myös omaa ammatillista maailmankuvaansa ja synnyttää jotain aidosti uutta.

1. Lähtökohta

OpenDigissä perusolettamus on, että kehittäjäyhteisössä jokainen jäsen on aktiivinen oppija. Tämä keskeinen periaate ohjaa omaa toimintaamme ja kehittäjäyhteisön suunnittelua.

2. Menetelmä

OpenDigissä ratkaisut synnytetään yhdessä. Aktiivinen oppiminen on menetelmä, joka pistää jokaisen kehittäjäyhteisöön osallistuvan asettamaan tavoitteita sekä suunnittelemaan, tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ja työtään. OpenDigi tukee ja tuo erilaisia menetelmiä kehittäjäyhteisön käyttöön. Jokaisen yhteisön jäsenen tuomaa asiantuntemusta arvostetaan tasavertaisesti.

Toimintaympäristömme ja kehittämistyömme kantavia teemoja ovat

  • yhteisöllisyys, yhteisen ymmärryksen aktiivinen tavoittelu, laaja jaettu näkemys
  • kuunteleminen, kiinnostuminen, kannustaminen
  • riittävä tila toimia yksin ja yhdessä

3. Lopputulos

On syntynyt opettajankoulutuksen ja perusopetuksen yhteistyömalli, jossa kaikki osallistujat hyödyntävät aktiivista oppimista yhdessä määriteltyjen kehittämistavoitteiden saavuttamisessa ja omassa työssään.

Aktiivisen oppimisen äärellä on tullut mietittyä myös omaa oppimista ja työtä. Miten itse voin vaikuttaa hyvinvointiini ja teenkö sitä aktiivisesti? Miten toimintani vaikuttaa työyhteisööni? Ohjaanko omaa toimintaani mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi ja onko minulla siihen riittävät eväät, siis tahto, taito ja ymmärrys? Arvokkaita ajatuksia itse kullekin.

Photo by Anna Sullivan on Unsplash

Tämän tekstin pohjana on hyödynnetty Elsi Ahosen väitöskirjaa, jolle annamme lukusuosituksen. Aktiiviseen oppimiseen palaamme varmasti myös blogissa uudelleen, ainakin eri toimijoiden näkökulmasta.

Lähteet:

Ahonen, E. (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231099

Boekaerts, M. (1997). Self-regulated learning: A new concept embraced by researchers, policy makers, educators, teachers, and students. Learning and Instruction, 7(2), 161–186. https://doi.org/10.1016/S0959-4752(96)00015-1

Pintrich, P. R. (1999). The role of motivation in promoting and sustaining self-regulated learning. International Journal of Educational Research, 31(6), 459–470. https://doi.org/10.1016/S0883-0355(99)00015-4

Zimmerman, B. J. (2008). Investigating Self-Regulation and Motivation: Historical Background, Methodological Developments, and Future Prospects. American Educational Research Journal, 45(1), 166–183.

-Viivi ja Heikki