Avoimet ovet oulussa

OpenDigi on mahdollisuuksien mukaan ollut esillä erilaisissa tilaisuuksissa valtakunnallisesti, mutta luonnollisesti myös paikallisesti. Torstaina 13.2.2020 vietettiin virallisesti Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan uusien tilojen avajaisia. Tilaisuudessa esiteltiin paitsi tiedekunnan tiloja, myös niissä tapahtuvaa opetus- ja tutkimustoimintaa sekä hankkeita.

OpenDigi esitteli tilaisuudessa erityisesti hankkeessa suunniteltua ja pilotoitua Oppiva ope -toimintamallia, joka on herättänyt laajasti kiinnostusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Avoimissa ovissa vieraili pääasiassa yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita sekä kutsuvieraita. Kuvassa kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo sekä Oulun normaalikoulun suunnittelijat Raimo Salo sekä Aino-Maaria Rautenbach. (Kuva: Erkki Haataja)

Ensiesityksensä avoimissa ovissa sai Oppiva ope -video, johon koostettiin muutamia opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä koulujen opettajien ajatuksia Oppivasta opesta.

Oppiva ope on utelias ja tiedonjanoinen.

Oppiva ope on oululainen tapa toteuttaa opettajankoulutusta.

Mallina maailmalla

Jännittävä viikko alkaa olla takana, mutta vielä ennättää kertomaan OpenDigin upeasta matkasta Zagrebiin.

Euroopan komissio järjestää eri maiden opetusministeriöiden työntekijöille ja valitun teeman asiantuntijoille suunnattuja Peer learning activity (PLA) -tapahtumia. Tilaisuuksien tarkoituksena on kehittää muun muassa koulutuspolitiikkaa ja levittää eri maiden parhaita käytänteitä sovellettavaksi eurooppalaisessa kehitystyössä.

Kroatian Zagrebissa järjestettiin  2.-4.2.2020 opettajakoulutuksen kehittämiseen keskittyvä PLA-tapahtuma, jonka teemana oli Teaching in contemporary learning environments: developing the digital skills of educators. Vapaasti tämän voisi suomentaa Opettaminen nykyajan oppimisympäristöissä – opettajien digitaitojen kehittäminen. Tilaisuuden tarkoituksena oli jakaa kokemuksia, keskustella ja luoda suosituksia ja ydinviestejä opettajan roolin kehittämiseksi tämän päivän oppimisympäristöissä. Tilaisuuden keskustelujen tavoitteena oli löytää muun muassa tehokkaita jatkuvan oppimisen malleja opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja tästä syystä tilaisuuteen oli haettu Euroopan parhaita malleja jaettavaksi.

Kutsu tilaisuuteen oli meille tietysti paitsi varsin suuri kunnianosoitus, myös upea mahdollisuus saada palautetta OpenDigissä tehdystä työstä. 

Näkyvyyden kannalta foorumi oli meille ja suomalaiselle opettajankoulutukselle merkittävä. Paikalla oli edustajia 16 eri maan opetusministeriöstä ja 9 muuta tahoa (mm. European Federation of Education Employers (EFEE), European Trade Union Committee for Education (ETUCE)). Paikalla olivat lisäksi komission edustajat sekä edustaja komission Joint Research Centeristä. OpenDigin toimintamalli sai osakseen paljon kiinnostusta, mikä oli tietysti palkitsevaa.

Projektipäällikkö Heikki Kontturi esitteli tilaisuudessa Opettajankoulutusfoorumin ja OpenDigi-hankkeen toimintaa.
Kuva: Jens Vermeersch

Isoja teemoja

Tapahtumassa käytiin keskustelua neljästä laajasta teemasta:

  1. Opettajien pedagogiset ja tekniset taidot: Kuinka olemassa olevat kansalaisten ja opettajien digikompetensseja mittaavat viitekehykset toimivat (DigiComp ja DigiCompEdu) ja miten niitä pitäisi kehittää.
  2. Eroavatko eri koulutusasteiden/-sektoreiden haasteet toisistaan ja onko osallistujilla suosituksia eri sektoreille?
  3. Opettajien kompetenssit nykyisissä oppimisympäristöissä: skenaarioita ja pedagogisia malleja 2000-luvun luokkahuoneisiin. Miten opettajia tuetaan opetuksen ja oppimisen uudistamisessa oppilaslähtöisempään suuntaan. Millainen on hyvä opettaja digitaalisessa murroksessa ja uusissa oppimisympäristöissä?
  4. Millaisia ovat tehokkaat jatkuvaan oppimiseen perustuvat mallit opettajankoulutuksessa. Millainen rakenne niissä pitäisi olla? Miten niitä voidaan toteuttaa opettajien peruskoulutuksessa.

kattaus digitaalisen osaamisen mittareihin

Ohjelma antoi kattavan katsauksen eurooppalaisiin digitaalisen kompetenssin mittareihin ja niiden hyödyntämiseen eri maissa. Myös OECD:n ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre – europa.eu) viimeisimpien opettajien osaamisen kehittämiseen liittyvien raporttien tiivis esittely oli antoisa. 

Linkit esiteltyihin raportteihin ja DigiCompEdu-viitekehykseen:

Mitä jäi käteen?

Tuntuu, että OpenDigissä ja tietysti jo hanketta pohjustaneessa PREP21-hankeessa on tehty todella hyvää työtä. Onhan se hienoa, kun oma työ saa tunnustusta.

Usein näillä reissuilla oppii paljon myös muilta. Oman oppimisen kannalta on aina hyvä summata tärkeimmät viestit ja jakaa ne muille. Heikki summasi tämän reissun keskeisimmän opin itselleen näin: ”Eurooppalainen koulutuspolitiikka luodaan ihmisten toimesta ja valintojen tekemistä tuetaan laajapohjaisilla selonteoilla. Meidän suomalaisten hanketyöntekijöiden on syytä seurata aktiivisesti sekä näiden selontekojen raportointeja että niiden valmistelua. Euroopan tasolla tehdyt linjaukset vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Ollaan aktiivisia oppijoita tässäkin suhteessa.

Kiitos Opetus- ja kulttuuriministeriö ja opettajankoulutusfoorumi mahdollisuudesta olla mukana! Kiitokset myös tapahtuman järjestäjälle, Euroopan komission digitaalista oppimista edustavalle työryhmälle (ET2020 Working Group on Digital Education: Learning, Teaching and Assessment).

Ilmastoahdistuksesta toimintaan

“Tutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista nuorista haluaa nähdä suomalaisten sanomalehtien ilmastouutisilta yhtä asiaa: konkretiaa.” (Savolainen,  2020.) Nuorten näkemyksiä selvitti Sanomalehtien liiton tilaama tutkimus, johon vastasi yli 700 nuorta. 13-18-vuotiaiden suurin huolenaihe on ilmastonmuutos ja ensimmäiseksi nuorilla nousee ensimmäiseksi halu tehdä asialle jotain. Toiseksi yleisin ilmastouutisia koskeva tunne on ahdistus.

Pelkkä uhkista puhuminen voi ahdistaa koululaista.  Aivotutkija Minna Huotilaisen (2019, 162) mukaan pelkoja voidaan vähentää toiminnan avulla. Kun lapsi saa konkreettisesti tehdä jotain asian hyväksi, hän taistelee samalla pelkoja ja uhkia vastaan. Onnistumisen kokemukset vaikkapa kierrättämisessä ja saasteettoman liikkumisen lisäämisessä tekevät lapsesta aktiivisen toimijan. Hän voi itse vaikuttaa ympäristöön ja saada toiminnallaan esimerkiksi omaa lähipiiriään mukaan.

T.3 Mitkä ovat ympäristön kannalta hyviä ja mitkä huonoja asioita?

Opendigissä yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää opettajien taitoa tukea oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden aktiivista oppimista. Elsi Ahosen (2018, 62) mukaan opiskelija vahvistaa ammatillista motivaatiotaan ja suuntautuu syvällisemmin oppimiseen aktiiviselle oppimiselle optimaalisessa oppimisympäristössä. Keskeistä on erityisesti praktisen pedagogisen osaamisen kehittäminen, joka tavallisimmin on opetuksen järjestämistä oppilaille.

Oppilaiden aktiivinen rooli peruskoulussa näkyy usein vain ainesisältöisten oppituntien ulkopuolella, vaikka opettajat haluaisivat rakentaa aktiiviselle oppimiselle suotuisia oppimisympäristöjä (Ahonen 2018, 69).

OpenDigin opetuskokeilussa Raisiossa kolmasluokkalaiset oppilaat tutustuivat toiminnallisten tehtävien avulla keinoihin, joilla he voivat itse osallistua ympäristötekoihin.  

Tutustuttuaan Friisilän koulun toimintaympäristöön Turun yliopistossa luokanopettajiksi opiskelevat Henna Sundström ja Milla Koski kehittivät yhdessä Friisilän koulun opettajien kanssa toiminnallisen oppimiskokonaisuuden, jossa hyödynnettiin luontevasti myös teknologiaa osana oppimisprosessia.

TOIMINNALLISTA TIEDONHANKINTAA

Oppilaiden toimintaohjeet oli luettavissa Adobe Spark-esityksessä ja ensimmäisenä päivänä oppilaat tekivät pareittain tai pienryhmässä ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä kiertopisteillä. Oppilaiden työskennellessä toimintapisteellä heitä kannustettiin ajattelemaan itse. Muistiinpanoja sai tehdä padilla tai kirjoittamalla vihkoon.

T.4 Hiilijalanjälki.

Seuraavana päivänä oppilaat alkoivat luoda keräämiensä tietojen avulla omaa portfoliota Adobe Spark-ohjelmalla. Kehittäjäyhteisön jokainen asiantuntija oli tarpeen, sillä kolmasluokkalaisille portfolion tekeminen uudessa sähköisessä oppimisympäristössä toi esille omat haasteensa. Opettajat tekivät siitä huolimatta yllättävänkin positiivisia havaintoja oppilaiden toiminnasta tässä opetuskokeilussa, jonka voisi sellaisenaan toteuttaa vielä kuudesluokkalaistenkin kanssa.

Toiminnalliset pisteet
1. Jätteiden lajittelu.  
2. Ilmastoteot.  3. Ekologisuus
4. Hiilijalanjälki.  5. Sähkön säästäminen
https://spark.adobe.com/page/ggQPfnitk1CWZ/

Lähdeviitteet

Ahonen, Elsi (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana, Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki 

Huotilainen, Minna (2019). Näin aivot oppivat. PS-kustannus

Savolainen, Anni (2020). “Greta Thunberg yksin ei riitä: Nuoret haluavat ilmastouutisilta enemmän.” Turun Sanomat 3.2.2020, Kotimaa, 6. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4846627/Greta+Thunberg+yksin+ei+riita+Nuoret+haluavat+ilmastouutisilta+enemman