Yhteiskehittäminen kouluilla – innostavaa, erilaista ja mielenkiintoista!

Meillä Keski-Suomessa OpenDigin ensimmäinen toimintasykli on pyörähtänyt syksyn edetessä hyvään, koordinaattorin silmin ajoittain jopa hurjaan vauhtiin. Juuri tällä hetkellä, marras-joulukuun aikana, opettajaopiskelijat ja muut opettajat työstävät omia opetuskokeilujaan monella tasolla:

Kouluvierailujen yhteydessä on tehty tiimikohtaisia päätöksiä kokeilun oppisisällöistä, teemoista ja ilmiöistä, sekä pohdittu miten kokeilukouluissa jo käytettävissä olevat, tai hankkeen myötä käyttöön saadut digitaaliset ratkaisut, ja erilaiset oppimisen teknologiat tukevat oppimista. Näiden yhteispohdintojen ja päätösten yhteydessä on tehty työnjakoa ja etenemissuunnitelmaa kokonaisuuden suhteen, sekä määritelty yhteisiä tavoitteita.

Vierailun jälkeen työ siirtyy verkkoon ja tavoitteiden asettelussa siirrytään henkilökohtaiselle tasolle. Opetuskokeilujen suunnittelun, sekä tavoitteiden määrittelyn tukena käytämme Pareto & Willemarkin (2018) tutkimukseen ja suunnittelulomakkeeseen perustuvaa työskentelypohjaa. Pohjan työstäminen sekä yksin, että yhdessä tiimin kanssa ohjaa suunnittelemaan pedagogiikan, sisällön ja teknologian mahdollisuudet huomioivia kokonaisuuksia. Taustalla on opettajien digipedagogiseen osaamiseen liittyvä teknologis-pedagogis-sisällöllisen tietämyksen malli TPACK (Mishra & Koehler, 2006), jonka perusajatuksen avulla suunnitelmaa ja omia kehittämistarpeita voidaan reflektoida. Pareton ja Willermarkin näkökulma, jossa opetus nähdään designprosessina vastaa pitkälti meidän tavoitteisiimme OpenDigissä.

Näin koordinaattorin silmin meillä on hyvä tekemisen vire, unohtamatta tutkimusperustaisia menetelmiä. Luvassa on monta innostavaa, erilaista ja mielenkiintoista kokeilua erilaisissa kouluissa ja eri luokka-asteilla. Ja koska ollaan Keski-Suomessa, on mukana tietenkin myös yhteisöllisen oppimisen ja ongelmanratkaisun (ks. esim. prof. Päivi Häkkisen luentotallenne) äärellä tapahtuvia kokeiluja.

Mutta millaisissa tunnelmissa itse opettajaopiskelijat ovat kouluvierailujen jälkeen? Kata ja Saija kertovat omista tunnelmistaan heti tuoreeltaan, matkalla kokeilukoulusta kotiin. Hyppää kyytiin!

Pareto, L., & Willermark, S. (2018). TPACK In Situ: A Design-Based Approach Supporting Professional Development in Practice. Journal of Educational Computing Researchhttps://doi.org/10.1177/0735633118783180

Mishra, P., & Koehler, M. J. (2006). Technological Pedagogical Content Knowledge: A new framework for teacher knowledgeTeachers College Record 108 (6), 1017-1054.

Opetuksen kehittäminen designprosessina

Opetuksen ja koulun kehittämistä voi tarkastella esimerkiksi Pareton ja Willermarkin näkökulmasta, jossa opetus nähdään designprosessina. Kuvauksesta löytyy paljon OpenDigin ainutlaatuisen kehittämisen mallin ominaispiirteitä.

”Design knowledge refers to knowledge of an artificial world and how to contribute to the creation of that world (Cross, 2001). Design is constructive (Gregory, 1966) and deals with things that do not yet exist (Alexander, 1964). Design has been described as an imaginative jump from present facts to future possibilities or as an intentional change in an unpredictable world (Nelson & Stolterman, 2012). A designerly way of knowing differs from the scientific ways of knowing (Cross, 2001). A designerly approach has been used as long as we know, when dealing with complex situations that require actions to fulfill current needs and desires (Stolterman, 2008). A design situation is typically unique, complex, and has no obvious method or solution that will guarantee the intended change. Design situations have been characterized as under determined problems (Stolterman, 2008), messy situations (Schön, 1983), or wicked problems (Rittel & Webber, 1973). Moreover, the outcome of a design can only be judged when the design product is put in use in the specified context (Nelson & Stolterman, 2012).” #opendigislam

Pareto, L., & Willermark, S. (2018). TPACK In Situ: A Design-Based Approach Supporting Professional Development in Practice. Journal of Educational Computing Researchhttps://doi.org/10.1177/0735633118783180

OpenDigi goes Heureka with Koulia & Google

Loppukevään Keski-Suomen OpenDigi kävi toukokuun loppupuolella Google for Education goes Heureka -tapahtumassa. Opetusalan digiosaamisen kehittäjille suunnatun tapahtuman rahoittajana oli Google ja toteuttajana opetusalan TVT -osaajien perustama ja mm- Googlen palveluiden kouluttajana toimiva osuuskunta Koulia.

Keski-Suomesta suuntasimme tapahtumaan uteliaina, Heureka_humalojamahdollista yhteistyötä silmällä pitäen. Päivän anti oli paketoitu napakasti siten, että osallistujat pääsivät suoraan asiaan: Chromebook kourassa seurattiin yhteisen aloituksen ajan Markus Humalojan case-esitystä siitä, miten koulun digitalisaatiota voidaan tukea ja millaisia kokemuksia hänellä siitä oli digipedagogisen tukihenkilön roolissa. Meille antoisin pala päivästä olivat kuitenkin tunnin mittaiset työpajat, joissa tarjoiltiin esimerkkejä kouluissa jo toteutetuista oppimisprojekteista.

heureka-monalainenKoulian kouluttajaopettajat olivat koonneet tarjolle kolme erilaista työpajaa, joissa pääsi tutustumaan maantieteen ”Matkalla Euroopassa” -oppimisprojektiin, Fysiikan oppimisprojektin digitaaliseen arviointiin ja teknologiaa hyödyntävään musiikin opiskeluun.

Pajojen anti oli konkreettista ja ripeästä aikataulusta huolimatta pääsimme myös kokeilemaan ja tekemään saaden maistiaisia oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa käytetyistä ratkaisuista.

Päivän päätteeksi totesimme, että Koulia on meille hyvä yhteistyökumppani: juuri tätä opettajat ja opettajaopiskelijat tarvitsevat digipedagogisen osaamisen kehittämisen tueksi – konkreettisia käytännössä testattuja esimerkkejä ja ”samalla kielellä” puhuttuna.

Omat ja muiden kokemukset, ja siten myös Heurekassa esitettyjen kaltaiset esimerkit ja mallit ovat merkityksellisiä opettajien ja tulevien opettajien digipedagogisen osaamisen kehittymisen kannalta. Niiden avulla voidaan edesauttaa paitsi oman osaamisen reflektiota, myös vaikuttaa asenteisiin ja uskomuksiin, unohtamatta teknologisen tietämyksen ja sitä kautta teknologisen osaamisen vahvistumista (ks. esim. Angeli & Valanides, 2009; Ertmer, 2005; Ertmer ym., 2014; Voogt ym., 2013).

OpenDigin ja Koulian yhteistyötä viritellään nyt syksyn toimintaa ja KickOffin työpajoja silmällä pitäen. Pohdinnan alla on useita vinkki- ja kokemustyöpajavaihtoehtoja mm. oppiainerajoa ylittäviin oppimiskokonaisuuksiin ja robotiikkaan liittyen. (Hauskaa miten lämmintä kesää toivoessa ajatukset ovat kuitenkin jo innostavassa syksyssä!)

M&M

Kuva. Mari Kyllönen työskentelee projektitutkijana  Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella ja vastaa OpenDigi -hankkeen koordinoinnista Keski-Suomen alueella. Marika Peltonen työskentelee tietotekniikan pedagogiikan yliopistonopettajana Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksella. Hän on yksi OpenDigin kehittämisyhteisössä toimivista opettajankouluttajista.

Ajatukset, ideat ja toiveet otetaan ilolla ja herkällä korvalla vastaan!

Mari & Marika

Lähteet

Angeli, C. & Valanides, N. (2009). Epistemological and methodological issues for the conceptualization, development, and assessment of ICT-TPCK: Advances in technological pedagogical content knowledge (TPCK). Computers & Education, 52(1), 154-168.

Ertmer, P. A. (2005). Teacher pedagogical beliefs: The final frontier in our quest for technology integration? Educational Technology Research and Development, 53(4), 25-39.

Ertmer, P. A., Ottenbreit-Leftwich, A. T., & Tondeur, J. (2014). Teachers’ beliefs and uses of technology to support 21st-century teaching and learning. In Fives, H. & Gill, M.G. (Ed.), International handbook of research on teachers’ beliefs (pp. 403-418) Routledge Abingdon.

Voogt, J., Fisser, P., Pareja Roblin, N., Tondeur, J., & van Braak, J. (2013). Technological pedagogical content knowledge–a review of the literature. Journal of Computer Assisted Learning, 29(2), 109-121.

 

”Simple tools, rich pedagogy”

OpenDigi –toiminnan käynnistäminen ja suunnittelu on edennyt meillä Keski-Suomessa kevään aikana rivakasti yhteistyöverkostoa kokoon kuroen. Kerta toisensa jälkeen olen saanut hämmentyneen onnellisena havaita, miten OpenDigin toimintamalli ja –ajatus on otettu vastaan erittäin myönteisesti ja innostuneesti niin kuntien sivistys- ja opetustoimen johdossa, kuin kouluillakin. Käydyt keskustelut ovat avanneet meille kaikille mukana oleville huikeaa mahdollisuuksien maailmaa, johon pääsemme syksyllä yhdessä tarttumaan ainakin Saarijärven, Konneveden ja Jyväskylän kouluissa. Näin hankkeen työmyyrän näkökulmasta on erityisen ilahduttavaa mukaan valittujen noin kahdenkymmenen perusopetuksen opettajan ennakkoluulottomuus ja idearikkaus, sekä uteliaan rohkea, oppiva asenne. Parempaa pohjaa alkavalle toiminnalle tuskin voi toivoa!

Odotuksia ja ajatuksia

Kouluissa todellakin odotetaan isolla O:lla yhteistyötä opiskelijoiden ja opettajankouluttajien kanssa ja opettajat ovat nostaneet esiin runsaasti erilaisia ilmiöitä ja oppiaineita, joiden äärellä digipedagogiikan ja oppimisen taitojen kehittäminen voisi tapahtua. Luokanopettajien ajatuksissa kehittämisprojektit voisivat liittyä mm. ympäristö- ja luonnontieteiden, äidinkielen- ja kirjallisuuden, historian, musiikin ja matematiikan sisältöjä käsittäviin ilmiökokonaisuuksiin. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta erityisen innostavaa on myös se, miten mukaan lähteneet luokan- ja aineenopettajat pohtivat etukäteen mahdollisuuksia toteuttaa ”oikein luvan kanssa” oppiaine- ja luokka-asterajat ylittäviä opetuskokeiluja. Kuulostaa hyvältä, eikö totta?

Kevään aikana on kartoitettu myös jo käytössä olevia teknologioita, niiden käyttöä, sekä toiveita ja ajatuksia siitä millaisia digitaalisten teknologioiden käyttöön liittyviä ajatuksia ja tarpeita kouluissa ja opettajilla henkilökohtaisesti on. Tältä pohjalta olemme rakentaneet kokonaiskuvaa toimintamme lähtökohdille ja päässeet suunnittelemaan syksyn KickOff –tapahtuman digipedagogiikka – ja teknologiatyöpajojen sisältöjä ikään kuin ”täsmänä”, mahdollisimman hyvin koulujen tilannetta palvelevana ja täydentävänä. (Lokakuun alkuun sijoittuvassa KickOffissa tarjoamme työpajojen muodossa ideoita ja ituja opetuskokeilujen suunnittelun tueksi, siitä lisää myöhemmissä postauksissa.)

image (2)Kuva. OpenDigin Keski-Suomen toimintakenttää.

Pedagogiikka edellä

Kuten jo edellä kuvatusta saattaa arvata, on selvää, että kouluissa toteutettavat tutkimusperustaiset opetuskokeilut tulevat olemaan erittäin monipuolisia ja vaihtelevia sekä sisällöiltään, että digitaalisten työkalujen osalta – varsinkin kun vielä opettajankouluttajat ja opiskelijat tuovat syksyllä mukaan oman osaamisensa, toiveensa ja ideansa.

Tällä hetkellä koulujen ja opettajankoulutuksen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen näyttäisi siltä, että mahdollisesti kokeilut liittyvät mm. jo olemassa olevien oppimisympäristöjen ja laitteiden käytön syventämiseen ja monipuolistamiseen. Kokeillaan yhteisöllisen ongelmanratkaisutaidon formatiivista arviointia teknologiatuetusti, pyritään tukemaan lukemaan oppimista ja lukuintoa teknologiatuetusti tai vaikkapa testataan ja pohditaan virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) lisäarvoa oppimisessa ja opetuksessa. Vahvoina kokeilun ja mielenkiinnon kohteena näyttäisi olevan  myös ohjelmoinnillinen ajattelu ja robotiikka, jotka varmasti jossain muodossa tulevat mukaan useammassakin kokeilussa. Jännittävää nähdä mihin lopulta tartutaan ja mitä kaikkea vielä yhdessä keksitään!

Keskeinen periaate opetuskokeilujen toteutuksessa tiivistyy Roschellen (2002) ajatuksessa ”Simple tools, rich pedagogy”: kokeiluissa ja niiden suunnittelussa yksittäisen sovelluksen sijaan oleellista on opiskelun ja työskentelyn pedagoginen tuki, joka muodostuu useiden eri välineiden, ohjelmistojen ja henkilöiden muodostamasta kokonaisuudesta.  Ja ennen kaikkea opettajan ammatillisesta osaamisesta ja yhteisöllisestä kehittämisestä – OpenDigiläisyydestä.

-Mari