Kontturin perheen etäpäivä

Olemme tavallisen epätavallinen perhe Oulussa, jossa arkea jakaa kaksi vanhempaa (Heikki ja Anne), kaksi kolmasluokkalaista koululaista (Reko ja Aava) sekä yksi kirjoitukset juuri päättänyt lukiolainen (joka lataa akkujaan nukkumalla puolille päivin. Kirjoitusurakka vei ilmeisesti voimat 😊).

Aamurutiinit

Pi-pi-pi… herätyskello vaatii silmien aukaisua jokapäiväiseen tapaansa kello 6.30. Ylös päästään puolituntia myöhemmin eli lasten tavalliseen kouluaamun herätysaikaa. Poikkeustilanne korostaa totuttujen rutiinien ylläpitämisen merkitystä. Aamupalan, lastenohjelmien ja hamppipesujen jälkeen teemme ”koulumatkan”, joka tarkoittaa käytännössä yhteistä kävelylenkkiä ennen etätöiden aloittamista.

Päivän suunnittelu

Wilma, Teams, Qridi , aikuisten kalenterit… Kaikki nämä tarvitaan keittiön pöydän äärelle, kun alkaa yhteinen päivän suunnitteluhetki. Alla kuvattuun keskusteluun meni noin 15 minuuttia ja se selkiytti meidän kaikkien päivää. Tietsikka-aika saatiin riittämään ja vähennettyä ylimääräisiä kysymyksiä. Keskustelun ohessa mietittiin sekin, keneltä voi päivän eri vaiheissa kysyä apua. Tältä näyttivät Aavan viime viikon to/pe suunnitelmat. Uusimmassa suunnittelupohjassa on nyt rastin paikka myös tehtävien tarkastamiselle. Lataa tästä uusin viikkopohja omaan käyttöösi.

”Ai sinulla on matikassa Ville-tehtäviä. Tarvitset siis tietokonetta… Äidillä on videopalaveri kymmeneen saakka. Merkkaa matikka sitten tuohon happihyppelyn ja lounaan jälkeen… Joo just siihen 11-12 välille. Voidaan olla molemmat silloin työhuoneessa.”

”Onko teillä jotain, mitä voisitte tehdä yhdessä? Hei mutta Rekolla on musiikissa kuvantekohommia ja Aavakin on kuvistyö vielä vaiheessa. Aloittaisitteko niillä, niin selvittäisiin yhdellä keittiön pöydän siivouksella”, iskä ehdottaa toiveikkaana.

”Mulla on matikassa semmosia tehtäviä, jotka ois kiva tehdä parin kanssa”, Aava hoksaa.

”Laitappa Min…. viesti, jos voisitte yhdessä tehdä niitä. Sopikaa aika ja ottakaa vaikka Whatsup-puhelu. Moneltako olisi hyvä aika”, Iskä ehdottaa. Suunnittelu jatkuu, kunnes päivän tehtävät ovat löytäneet paikkansa.

Ja sitten aletaan töihin…

9-10

Lapset työn touhussa, kunhan välineet saatiin esille. Perheen äiti sulkeutui työhuoneeseen videoneuvotteluun ja isä vastailee olohuoneessa sähköposteihin.

10-11

Naapurin lapset hakivat Aavan ja Rekon pidennetylle välitunnille. Kaunis auringonpaiste piti lapset ulkoleikeissä mukavan pitkään ja lounas ehti jo jäähtyäkin. Etäkoululounas on herättänyt paljon valtakunnallistakin keskustelua. Meillä se oli tällä kertaa kotikokkien valmistamana vielä tavallistakin herkullisempi.

11.30-12.30

Etätyötä ja etäkoulua kodin etätyökeskuksessa.. Yksi perheen viidestä lapsesta muutti sopivasti helmikuussa omilleen asumaan ja makuuhuone muuttui etäkoulun aloitusviikonloppuna työhuoneeksi.

A person standing in front of a television

Description automatically generated

Samaan aikaan toisaalla…. Aava jatkaa suunnitelman mukaan keittiössä matikan tehtäviä luokkakaverinsa kanssa – etänä tietysti. Iskä naputteli keittiön ruokapöydän ääressä omia töitään (välillä huomauttaen tyttöjä pysymään matikan asioissa. Luokkakaverin kanssa juttelua taisi kaivata kumpikin tyttö 😊.

Loppuaika kului lapsilla lukiessa ja nahistessa. Kello 14 lasten päivä päättyy naapurin kavereiden kanssa sovittuun ulkoiluun. Pojat häipyvät Pokemon-jahtiin ja tytöt jatkavat Laivapuistossa aamulla kesken jäänyttä leikkiään. Heikki ja Anne huokaisevat koulupäivän loppumisen kunniaksi ja nauttivat taloon laskeutuneesta työrauhasta. Nyt on aika tehdä keskittymistä vaativat työt.

Tunnustus

Rehellisyyden nimissä on pakko tunnustaa tämän etätyöläis-kotiopettaja-isä-aviomiesroolin olevan raskas. Riittämättömyys painaa varmasti jokaista kotona lasten kanssa töitä tekevää. Olen kuitenkin käytännössä huomannut, että ainakin meillä tämä rutiineista kiinni pitäminen ja joka-aamuinen yhteinen suunnitteluhetki ovat selkiyttäneet ja rauhoittaneet päivän kulkua.

Arkitodellisuutta on kuitenkin se, että suunnitelmat elävät välillä omaa elämäänsä ja välillä äänenpaine nousee sekä lapsilla että aikuisilla. Lapsetkin ovat keskenään kovin erilaisia. Toinen toimii mielellään lähes koko päivän itsenäisesti toisen toivoessa enemmän vahvistusta ja seuraa omaan työskentelyynsä.  Läsnäoloa ja organisointiapua etäopetuksessa olevat lapset tarvitsevat, vaikka heillä olisi koulussa varsinainen superetäopettaja.

Ensimmäiset päivät sai kyllä aikuisena olla aika napakka päivän suunnittelun sisäänajossa. Muutaman päivän harjoittelun jälkeen homma alkaa jo sujua paremmin. Jopa tämän jutun kirjoittaminen onnistui yhden työpäivän aikana 😊.

Etäopetuksen laatusuositukset

Mitä on laadukas etäopetus?

OpenDigi on koonnut etäopetuksen tueksi laatusuosituksia. Haluamme kiinnittää huomioita etäopetuksen laatuun ja tukea esimerkiksi koulutuksen järjestäjiä tasalaatuisuuden varmistamisessa.

Laatusuositusten tausta-ajatus on selkiyttää eri tahojen vastuuta etäopetuksen järjestämisessä ja avata erityisesti oppilaan, huoltajan ja opettajan oikeuksia. Kun roolit on jaettu oikein, kenenkään ei tarvitse yksin pystyä kaikkeen ja jokaiselle jää mahdollisuus pitää omasta jaksamisestaan huolta.

Haluamme nostaa laatusuosituksissa esille seitsemän kohtaa, joita toivomme koulutuksen järjestäjien huomioivan ohjeistaessaan kouluja ja opettajia etäopetuksen järjestämisessä.

Suositusten ei missään nimessä ole tarkoitus tuottaa lisäpaineita, vaan kiinnittää huomio olennaiseen ja auttaa jaksamaan.

Kiteytettynä haluamme muistuttaa:

  • Opettajalla on oma tehtävä, vastata opetuksesta.
  • Rehtoreilla on oma tehtävä, pitää koulu käynnissä ja opettajayhteisö yhtenäisenä.
  • Vanhemmalla on oma tehtävä, mahdollistaa lapsen koulutyö kotona.
  • Lapsella on oma tehtävä, työskennellä opettajan ohjeiden ja tuen avulla eli opiskella.
  • Koulutuksen järjestäjällä on oma tehtävä, järjestää välineet ja tekninen tuki.

OpenDigin etäopetuksen laatusuositukset tukevat OPH:n ”Näin onnistut etäopetuksessa”- ohjeistusta. Laatusuosituksen tausta-aineistona on käytetty Edutopian artikkelia What Teachers in China Have Learned in the Past Month. Julkaistu 13.3.2020

Hyvää luettavaa ja nopeaa käytännön apua opettajalle ja kouluille löytyy myös Etäopetuksen näytön paikka -teoksesta, jonka suomalaiset digiopetuksen asiantuntijat ovat koostaneet.

#opendigislam: Opettajan työn ajankohtaisia haasteita

”Tutkijoiden mukaan opettajan työn ajankohtaisia haasteita ovat oppimislähtöinen opetus, digitalisaatio ja oppimisympäristöjen moninaistuminen, lisääntyvä oppilaiden ja perheiden moninaisuus sekä oppilaiden yleisen osaamistason lasku ja oppimistulosten arvioinneissa havaitut alueelliset erot. Nämä edellyttävät uudenlaisen opettajan roolin omaksumista, opetusosaamisen oppimista ja poisoppimista joistakin totutuista tavoista tehdä opettajan työtä.”

https://karvi.fi/app/uploads/2018/12/KARVI_2718.pdf, s. 47

eTwinning ja OpenDigi

Oulussa arki näyttäytyi viime viikolla hieman erilaisena, sillä poikkeuksellisesti sitä vietettiin muutaman päivän ajan myös Brysselissä! Paluu kotikonttorille on jo tapahtunut, mutta tässä tekstissä tulee lyhyesti terveiseni opettajankouluttajille suunnatusta eTwinning TTI (Teacher Training Institutions) -työpajasta ja eTwinning-toiminnasta.

Tälle reissulle  osallistuin eTwinning lähettilään roolissa, mutta löydän rajapintaa myös OpenDigin kanssa. eTwinning tarjoaa nimittäin erinomaisen alustan aktiivisen oppimisen ja digipedagogisten taitojen kehittämiselle ja voi sitä kautta olla kansainvälistä yhteistyötä arvostaville Opendigi-toimijoille loistava osaamisen kehittämisen lisäpolku. Brysselin työpajan osallistujat nostivat toimintaan osallistumisen hyötyjä lisäksi muun muassa seuraavista teemoista: foreign languages, creativity, continuous learning, cultural awareness, active citizenship, motivation, collaboration & sharing ideas. Tapaamisessa esille tuodut hyvät käytännöt ja yhteisölliset työkalut käydään vielä kertaalleen läpi ja tuodaan luonnollisesti OpenDigi-kehittäjäyhteisöjen hyödyksi toiminnan käynnistyessä ensi syksynä.

eTwinning on Euroopan kouluverkon (EUN) hallinnoima 35 maan verkosto, jonka tavoitteena on tukea koulujen kansainvälistymistä ja pedagogisen toiminnan kehittymistä tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia avulla. Verkoston toiminta käynnistyi EU rahoitteisena projektina vuonna 2005.  Nykyisellään toiminta on laajentunut koko Eurooppaan: mukana on lähes 200 000 koulua ja 600 000 opettajaa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Toiminnan integroiminen opettajankoulutusyksiköihin aloitettiin vuonna 2014, jolloin mukaan kutsuttiin yksiköt viidestä maasta (BE (FL), DK, NO, UK, IT).  Minä Heikki, Sari Harmoinen, Oulun yliopisto ja Suomi liityimme mukaan vuonna 2016. Vuodesta 2017 toiminta on ollut avointa  myös muille suomalaisille opettajankoulutusta järjestäville korkeakouluille sekä kaikille Euroopan maille.

Lisätietoja

Kansainvälisen eTwinning projektin käynnistämiseen riittää kaksi opettajaa luokkineen ja yhteinen tavoite, joka tukee molempien osallistujamaiden opetussuunnitelmia.

Olitpa sitten opettaja tai opettajankouluttaja, alkuun pääset luomalla omatoimisesti tunnukset eTwinning -sivustolla tai ottamalla yhteyttä minuun (heikki.kontturi@oulu.fi) tai Opetushallituksen organisoimaan kansalliseen tukipalveluun (yrjo.hyotyniemi@oph.fi, riikka.aminoff@oph.fi).

Tukea saat niin paljon kuin tarvitset ja niin saavat muutkin partnerit – kukin omalla kielellään!

Lisätietoja kiinnostuneiden kannattaa kurkata eTwinning-tukisivustolta täältä ja tietysti eTwinningin suomenkielisiltä sivuilta osoitteesta http://www.etwinning.net.

Eurooppalaisen koulutuksen kehittämiseen liittyvässä keskustelussa on ollut esillä eTwinning toiminnan laajentuminen eurooppalaisten koulujen yhteisöstä eurooppalaiseen opettajankoulutukseen. Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan mitä  tulevaisuus tuo tullessaan!

– Heikki