Digi opetuksen tukena – arvioinnin aika

Peruskoulut avaavat ovensa vajaan vuorokauden päästä. Opetus ja koulunkäynti jatkuu hetken – taas erilaisena kuin viimeiset viikot tai koskaan aiemmin. Hyppy tuntemattomaan ja opetuksen uudelleen organisointi on ollut huikea ponnistus kaikilta opetuksen ja koulutuksen kanssa työskenteleviltä ja edelleen suorastaan hämmästyttää, miten paljon poikkeustila on meitä yhdistänyt.

Ponnistelut eivät suinkaan ole ohi, mutta tässä vaiheessa on hyvä tarkastella poikkeustilan aikana tehtyä ja arvioida kriittisesti miten etäopetuksessa onnistuttiin. Tällä poikkeuksellisella ajanjaksolla on kaikesta huolimatta myös opittu valtavasti.

Jatkoon!

Etäjakson aikana digi opetuksessa tuli valtaosalle tutuksi tavalla tai toisella. Toisille etäopetus sopi paremmin ja toisille huonommin – tämä koskee varmasti kaikkia kouluyhteisöjen jäseniä. Voimme vähintään kysyä itseltämme toimiko joku asia paremmin ja voisimmeko kokemusten pohjalta muuttaa myös lähiopetusta? Mitä toimintatapoja ja pedagogisten käytänteiden onnistumisia ja helmiä kannattaa kuljettaa mukana myös jatkossa? Hyvä on myös pohtia kouluyhteisöjen tekemistä. Mahtuiko viikkoihin sellaista yhteisöllistä toimintaa, joka kannattaisi ottaa tavaksi myös jatkossa?

Näiden muutamien poikkeuksellisten viikkojen aikana jaoimme blogissamme paitsi tietoa ja oppimateriaalia, myös vinkkejä, suosituksia ja vertaistukea koulutuksen järjestäjille, opettajille, opettajankouluttajille, koulunkäynninohjaajille, oppilaille, huoltajille.

Kaikki poikkeustilan postaukset löytyvät blogista kategoriasta Digi oppimisen tukena.

Arvionnin avuksi

Poikkeusaikana tuotimme laatusuositukset etäopetuksen järjestämiseen ja iloksemme moni koulutuksenjärjestäjä ottikin ne rohkeasti käyttöön –muokattuna tai sellaisenaan, virallisesti tai epävirallisesti (ainakin Oulu, Kempele, Turku, Vantaa, Akaa, Nokia, Savonlinna, Porvoo, Kuopio, Loviisa ja Virrat).

Taustaorganisaatioidemme lisäksi eri tahoja jakoi suosituksia omilla kanavillaan (mm. UNICEF).

Laatusuositukset käännettiin itse myös englanniksi ja suositukset saivat myös kansainvälistä huomiota. Jopa EU nosti suositukset sivuilleen #EuropeansAgainstCovid19. Saamenkieliset käännökset ovat paraikaa työn alla.

Lisäksi

Toiminnan arviointiin tarjoamme käyttöön myös OpenDigin toimintapolkuunkin kuuluvaa toimintaympäristöanalyysiä, johon Oulussa on hyödynnetty oheista mallia (Kontturi ym., 2003a; 2003b). Mallin avulla opettajaopiskelijat ovat tutustuneet kouluun ja arvioineet tulevaa toimintaympäristöä eri näkökulmista. Uskomme, että sovellettuna analyysi sopii monin tavoin koulun ja opetuksen kehittämiseen myös tässä erikoisessa maailmantilanteessa.

 

Toivotamme kaikille kouluihin palaaville valtavan paljon tsemppiä huomiseen!’

 

Lähteet:

Kontturi, H., & Niemi, E. (2003b). Tieto- ja viestintätekniikka osaksi oppilaitoksenarkipäivää. In S. Soila, T. Tervola, A. Peltonen, H. Kontturi, & E. Niemi (Eds.), ​Tieto- javiestintätekniikan opetuskäytön väyliä ja karikoita​ (pp. 99–122). Saarijärvi: Hämeenammattikorkeakoulu.

Kontturi, H.,Niemi, E. & Karjalainen, R. (2003a). Supporting Project-Based Learning Online. In conference publication Bridging the Gap – from the face-to-face to thee-learning environment. Bite-project.

 

Apua oppimiseen

Oppiminen on taito, jota voi ja pitää harjoitella! Oppilaiden itseohjautuvuus ja oppimaan oppimisen taidot ovat olleet vahvasti esillä uuden opetussuunnitelman myötä. Vallitsevassa poikkeustilassa nämä taidot ovat kultaakin kalliimpia, koska niiden avulla kotona olevat oppilaat jaksavat opiskella paremmin.

Oppiminen on kivaa, kun sen osaa! OpenDigi tarjoaa suomalaisten käyttöön kuusi selkokielistä vahvaan tutkimukseen perustuvaa mallia siitä, kuinka oppimista voi opettaa, harjoitella ja tukea. Ne perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön ja toimivat mainiosti oppilaan tai opiskelijan apuna. Ne antavat opettajille vinkkejä suunnitella oppimista tukevia tehtävänantoja etänä työskenteleville. Uskomme näiden posterin muodossa jaettavien mallien tarjoavan kättä pidempää myös huoltajille kotikoululaisen tai kotona opiskelevan tukemiseksi. 

Posterit on julkaistu The Learning Scientists -sivustolla, jonka tavoitteena on tarjota ymmärrettävää tieteellistä faktaa oppimisesta opiskelijoille ja opettajille. Sivusto on oppimispsykologian asiantuntijoiden ylläpitämä.

Avoimet ovet oulussa

OpenDigi on mahdollisuuksien mukaan ollut esillä erilaisissa tilaisuuksissa valtakunnallisesti, mutta luonnollisesti myös paikallisesti. Torstaina 13.2.2020 vietettiin virallisesti Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan uusien tilojen avajaisia. Tilaisuudessa esiteltiin paitsi tiedekunnan tiloja, myös niissä tapahtuvaa opetus- ja tutkimustoimintaa sekä hankkeita.

OpenDigi esitteli tilaisuudessa erityisesti hankkeessa suunniteltua ja pilotoitua Oppiva ope -toimintamallia, joka on herättänyt laajasti kiinnostusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Avoimissa ovissa vieraili pääasiassa yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita sekä kutsuvieraita. Kuvassa kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo sekä Oulun normaalikoulun suunnittelijat Raimo Salo sekä Aino-Maaria Rautenbach. (Kuva: Erkki Haataja)

Ensiesityksensä avoimissa ovissa sai Oppiva ope -video, johon koostettiin muutamia opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä koulujen opettajien ajatuksia Oppivasta opesta.

Oppiva ope on utelias ja tiedonjanoinen.

Oppiva ope on oululainen tapa toteuttaa opettajankoulutusta.

Mallina maailmalla

Jännittävä viikko alkaa olla takana, mutta vielä ennättää kertomaan OpenDigin upeasta matkasta Zagrebiin.

Euroopan komissio järjestää eri maiden opetusministeriöiden työntekijöille ja valitun teeman asiantuntijoille suunnattuja Peer learning activity (PLA) -tapahtumia. Tilaisuuksien tarkoituksena on kehittää muun muassa koulutuspolitiikkaa ja levittää eri maiden parhaita käytänteitä sovellettavaksi eurooppalaisessa kehitystyössä.

Kroatian Zagrebissa järjestettiin  2.-4.2.2020 opettajakoulutuksen kehittämiseen keskittyvä PLA-tapahtuma, jonka teemana oli Teaching in contemporary learning environments: developing the digital skills of educators. Vapaasti tämän voisi suomentaa Opettaminen nykyajan oppimisympäristöissä – opettajien digitaitojen kehittäminen. Tilaisuuden tarkoituksena oli jakaa kokemuksia, keskustella ja luoda suosituksia ja ydinviestejä opettajan roolin kehittämiseksi tämän päivän oppimisympäristöissä. Tilaisuuden keskustelujen tavoitteena oli löytää muun muassa tehokkaita jatkuvan oppimisen malleja opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja tästä syystä tilaisuuteen oli haettu Euroopan parhaita malleja jaettavaksi.

Kutsu tilaisuuteen oli meille tietysti paitsi varsin suuri kunnianosoitus, myös upea mahdollisuus saada palautetta OpenDigissä tehdystä työstä. 

Näkyvyyden kannalta foorumi oli meille ja suomalaiselle opettajankoulutukselle merkittävä. Paikalla oli edustajia 16 eri maan opetusministeriöstä ja 9 muuta tahoa (mm. European Federation of Education Employers (EFEE), European Trade Union Committee for Education (ETUCE)). Paikalla olivat lisäksi komission edustajat sekä edustaja komission Joint Research Centeristä. OpenDigin toimintamalli sai osakseen paljon kiinnostusta, mikä oli tietysti palkitsevaa.

Projektipäällikkö Heikki Kontturi esitteli tilaisuudessa Opettajankoulutusfoorumin ja OpenDigi-hankkeen toimintaa.
Kuva: Jens Vermeersch

Isoja teemoja

Tapahtumassa käytiin keskustelua neljästä laajasta teemasta:

  1. Opettajien pedagogiset ja tekniset taidot: Kuinka olemassa olevat kansalaisten ja opettajien digikompetensseja mittaavat viitekehykset toimivat (DigiComp ja DigiCompEdu) ja miten niitä pitäisi kehittää.
  2. Eroavatko eri koulutusasteiden/-sektoreiden haasteet toisistaan ja onko osallistujilla suosituksia eri sektoreille?
  3. Opettajien kompetenssit nykyisissä oppimisympäristöissä: skenaarioita ja pedagogisia malleja 2000-luvun luokkahuoneisiin. Miten opettajia tuetaan opetuksen ja oppimisen uudistamisessa oppilaslähtöisempään suuntaan. Millainen on hyvä opettaja digitaalisessa murroksessa ja uusissa oppimisympäristöissä?
  4. Millaisia ovat tehokkaat jatkuvaan oppimiseen perustuvat mallit opettajankoulutuksessa. Millainen rakenne niissä pitäisi olla? Miten niitä voidaan toteuttaa opettajien peruskoulutuksessa.

kattaus digitaalisen osaamisen mittareihin

Ohjelma antoi kattavan katsauksen eurooppalaisiin digitaalisen kompetenssin mittareihin ja niiden hyödyntämiseen eri maissa. Myös OECD:n ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre – europa.eu) viimeisimpien opettajien osaamisen kehittämiseen liittyvien raporttien tiivis esittely oli antoisa. 

Linkit esiteltyihin raportteihin ja DigiCompEdu-viitekehykseen:

Mitä jäi käteen?

Tuntuu, että OpenDigissä ja tietysti jo hanketta pohjustaneessa PREP21-hankeessa on tehty todella hyvää työtä. Onhan se hienoa, kun oma työ saa tunnustusta.

Usein näillä reissuilla oppii paljon myös muilta. Oman oppimisen kannalta on aina hyvä summata tärkeimmät viestit ja jakaa ne muille. Heikki summasi tämän reissun keskeisimmän opin itselleen näin: ”Eurooppalainen koulutuspolitiikka luodaan ihmisten toimesta ja valintojen tekemistä tuetaan laajapohjaisilla selonteoilla. Meidän suomalaisten hanketyöntekijöiden on syytä seurata aktiivisesti sekä näiden selontekojen raportointeja että niiden valmistelua. Euroopan tasolla tehdyt linjaukset vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Ollaan aktiivisia oppijoita tässäkin suhteessa.

Kiitos Opetus- ja kulttuuriministeriö ja opettajankoulutusfoorumi mahdollisuudesta olla mukana! Kiitokset myös tapahtuman järjestäjälle, Euroopan komission digitaalista oppimista edustavalle työryhmälle (ET2020 Working Group on Digital Education: Learning, Teaching and Assessment).

Teoriasta käytäntöön – Ymmärrys syvenee

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut ja Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta aloittivat viime syksynä ainutlaatuisen opettajien osaamisen kehittämiseen liittyvän, systemaattisen, yhteistyön. Yhteistyössä kaikki 80 syksyllä 2019 Oulun yliopistossa laaja-alaisen luokanopettajakoulutuksen aloittanutta opiskelijaa pääsi heti opintojensa alusta yhteistyöhön käytännön koulutyön kanssa. Parhaillaan käynnissä on yksi yhteistyön aktiivisimmista vaiheista, kun koulujen opettajat ja opettajaksi opiskelevat työskentelevät kouluilla yhdessä usean päivän ajan.


Lukuvuoden alkaessa syksyllä 2019, toimijat tapasivat kouluilla ja pääsivät tutustumaan ja orientoitumaan tulevaan yhteistyöhön. Samalla opiskelijoista ja opettajista muodostettiin pienempiä toimintaryhmiä siten, että jokaisen koulun opettajan kanssa Oppiva ope -toiminnassa mukana on noin 4 opiskelijaa. Näissä ryhmissä toimitaan ja opitaan yhteisen Oppiva ope -matkan ajan. Syksyllä opiskelijat ja osa opettajista rakensivat yhdessä myös ymmärrystä hyvästä oppimisesta Opetus- ja kasvatuksellinen vuorovaikutus -kurssin luentojen ja kirjallisuuden avulla.

Toiminta on osa Opetus ja kasvatuksellinen vuorovaikutus -kurssia.

Tällä viikolla alkoi lukuvuoden kenties aktiivisin vaihe, kun opiskelijat ja opettajat aloittivat yhteistyön kouluilla. Seuraavien viikkojen aikana opiskelijat työskentelevät kouluilla yhteensä viisi päivää.

Lyhyesti koulutyöskentelypäivistä

Koulutyöskentelypäivä on koulun oppilaille tavallinen koulupäivä, jossa oppimisen tukena on opettajan lisäksi toimintaryhmään kuuluvat opiskelijat. Koulupäivä ideoidaan toimintaryhmän kesken ja samalla sovitaan, millaisessa roolissa opiskelijat ovat päivän aikana.

Päivien tavoitteena on nähdä koulujen arkea, mutta keskiössä on ymmärryksen syventäminen oppimisesta ja sen tukemisesta.

Koulutyöskentelyn analysoinnin fokus on opettajuudessa ja oppimisessa.

Tutkimusten mukaan ajan puute ohjaa opettajat usein tarkastelemaan toimintaa kysymyksen ”mitä tekisin paremmin” -kautta (Schön, 1987). Vaikka toiminta sen kautta kehittyykin, on havaittu, ettei pinnallinen toiminnan kehittäminen paranna opettajan ammattitaitoa. Ammatillinen osaaminen kehittyy tarkastelemalla oppimistilanteen tapahtumien taustalla olevia tekijöitä ja niiden merkitystä toimintaan (Hoekstra, 2007).  

Oppiva ope -toiminnassa koulutyöskentelyä analysoidaan 5T-mallin avulla. Se pohjautuu Fred Korthagenin kollegoineen kehittämään merkitysorientoituneen reflektion malliin (mm. Korthagen & Nuijten, 2019). Dokumentointia tehdään pääosin koulutyöskentelyn jälkeen opettajankouluttajan vetämässä seminaarissa ja toki kokemuksen karttuessa myös muulloin.

Oppiva ope 5T-malli

Koulutyöskentelypäivien analyysien pohjalta muodostetaan varsinainen kehittämiskohde seuraavalle lukuvuodelle.

Ensimmäiset kokemukset

Aseman, Martinniemen, Pateniemen, Kiiminkijoen, Kiviniemen ja Takkurannan kouluilla ensimmäiset koulutyöskentelypäivät ovat nyt takana. Suurempaa analyysia on vaikea tässä vaiheessa tehdä, mutta toiminta näytti lähtevän käyntiin todella innostuneessa ilmapiirissä.

Opettajankouluttajien näkökulmasta erityisen mahtavaa oli nähdä osallistujien ilo konkretian äärellä. Mahtavan ennakkoluulottomasti sekä opiskelijat että koulujen opettajat ovat vaiheessa, jossa ollaan vielä hyvin keskeneräisiä yhteisellä oppimisen ja kehittämisen matkalla.

Mitähän seuraavat viikkojen aikana tapahtuukaan: opimmeko paremmin ymmärtämään teoriaa käytännön kautta ja käytäntöä teorian kautta? Mitä koulutyöskentely ja sen tutkimukseen nojaava analyysi tekeekään opettajana kehittymiselle uransa eri vaiheissa oleville opettajille?

#oppivaope #oulu

Toimintamallia on testattu OpenDigi-hankkeessa Oulussa. Nyt ja jatkossa toiminta linkittyy tiiviisti osaksi Oululaisten koulujen ja opettajankoulutuksen perustehtävää.