OpenDigin kehittäjäyhteisö käytännön toimissa

Miksi kiistellä pitääkö koulun digitalisoitua? Oikea kysymys kuuluu, miten digitalisaatio toteutetaan, jotta se hyödyttäisi oppimista mahdollisimman paljon. (Tuominen & Hellström 2017, 96.)

Turun seudulla varsinainen kehittäjäyhteisöjen toiminta starttasi syyskuun lopussa Kickoffista. Opettajaopiskelijat yhdessä Liedon Ilmaristen koulun, Loukinaisten koulun ja Turun  Yli-Maarian koulun opettajien kanssa ovat työskennelleet monenlaisten haasteiden ja aiheiden parissa.

Toimintaympäristöihin tutustumisen jälkeen opettajien ehdottamia OPS:n sisältöjä ja toteutustapoja kehiteltiin yhdessä ja nyt ensimmäiset opetuskokeilut ovat jo päättyneet. Kokeiluista kerätään parhaillaan palautetta ja tulevassa arviointipalaverissa saamme lisää arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseksi.

Kuva. Yhteiskehittämisen aiheet ja luokka-asteet OpenDigin yhteistyökouluilla Turun alueella.

Kehittäjäyhteisön digipedagogiset pohdinnat

  • Toimiiko teknologia aktiivisen oppimisen herättäjänä vai täydennetäänkö sen avulla jo opiskeltuja asioita?
  • Millä perusteella valitaan opetustuokioihin sopiva teknologia?
  • Löytyykö teknologian opetuskäytöstä tutkimusperusteista tietoa?
  • Onko kokeilulla itsellään arvoa? Saammeko myös epäonnistua?
  • Miten onnistutaan yhteisöllisessä työskentelyssä?
Matka Marsiin

Erilaiset ajattelun apuvälineet ja teknologiat välittävät oivaltavaa oppimista. Ilman ulkoisia apuvälineitä tapahtuu harvoin yhteisöllistä tiedon luomista. (Lonka 2015, 231.)

Esittelemme tässä yhtä toteutusmallia, josta opiskelijat vielä tekevät koosteen Opentuntiin.  Myös muita opetuskokeiluja löytyy pian Opentunnista opendigi-tägillä.

Kakkosluokka matkaa avaruuteen

Marsissa

Avaruus on aihe, jossa teknologian käyttö oppimisen tukena tuntuu pedagogisesti perustellulta. Avaruuden tutkimisessa on käytetty paljon huipputeknologiaa ja tähän aihepiiriin on saatavilla paljon digimateriaalia ja juuri senkin vuoksi yhteiskehittäminen on tärkeää. Työmäärä ei kerry kenellekään yksinään liian suureksi.

Oppimisen aktivointi

Kun aktivoidaan oppilaiden aiemmat tiedot ja kokemukset, uusi tieto tulee hänelle merkitykselliseksi. Oppimisen tavoitteiden tulee olla läpinäkyviä, ja ne on hyvä asettaa yhdessä. (Lonka, 2015, 226.)

Ensimmäisellä oppitunnilla videossa ”raketti” nousi koulun pihalta kohti avaruutta. Tämä autenttinen video oli kuvattu dronella, joka nousi 200 metrin korkeuteen. 

Oppimisen varsinainen aktivointi toteutettiin Flingan avulla. Oppilaat tekivät avaruusaiheesta kysymyksiä ja niitä kerättiin tämän verkkopohjaisen työkalun avulla. Flinga soveltuu osallistujia aktivoiviin menetelmiin ja yhteisölliseen tiedonrakentamiseen. Sitä voi käyttää tietokoneella, tabletilla ja kännykällä. Flingalle vaihtoehtoisia yhteisölliseen kehittelyyn sopivia sovelluksia ovat  Padlet– tai Post-it-Plus.

Opiskelua tutkijaryhmissä

Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmässä ratkaisu ei ole itsetarkoitus, vaan ongelmat toimivat virikkeenä tiedon syvälliselle oppimiselle. Pieni ryhmä muodostaa “asiantuntijayhteisön”, jossa ratkaistaan ongelmia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. (Lonka, 2015, 74.)

Maailmankaikkeus

Eetun opetuskeskustelussa havainnollistetaan kuinka käsittämättömän laaja universumi on ja tähtiäkin on lukematon määrä. Onpa hyvä, että tutkijaryhmillä on tukenaan avaruuspehmolelut.

Aurinkokunta

Kuuntelu ja keskustelu ovat aktivoineet ajattelua. Toiminnan ja tehtävien avulla nimet ja käsitteet jäävät vielä paremmin muistiin. Kynää ja paperia ei kannata teknologiahuumassa jättää huomiotta. Tiedonlähteenä edu.fi-nettisivusto, jonka avaruustehtävässä planeetat järjestettiin oikeille paikoilleen aurinkokunnassa.

Retkikunta liputtaa tutkimuskohteen

Kolmannessa pisteessä väritettiin tutkimusretkikunnalle yhteistyössä lippu ja otettiin kuva sen kanssa kirjastoon järjestetyllä
green screen-kuvauspisteellä. Tukijoukkojen kuvakokeilut olemmekin jo nähneet aiemmin tässä bloggauksessa.

Ensimmäisellä työpisteellä matkataan nyt virtuaalisesti aurinkokunnassa, universumin laidoilla ja syöksytään madonreikiin. Viiden euron pahviset vr-kotelot ja vanhat kännykät ovat hyötykäytössä elävöittämässä opiskeltua aihetta.

Teknologian avulla voidaan luoda oppimiselle konteksteja, jotka eivät olisi muuten mahdollisia. Tieto saa merkityksen, kun se liittyy johonkin todelliseen asiaan tai tapahtumaan. (Piispanen & Meriläinen 2016, 11.)

Ja lopuksi palataan vielä oppilaiden ensimmäisellä tunnilla tekemiin kysymyksiin Flingassa.  Kuvassa Seritan kanssa pohditaan ovatko planeetat kuumia ja kuinka kirkas kuu on avaruudessa.

Havaintoja ja pohdintaa

Havaintojen perusteella oppilaat olivat erittäin motivoituneita koko toiminnan ajan. Vaihtelevat työtavat toimivat johdonmukaisesti, eivätkä aiheuttaneet työrauhaongelmia. Tässä toteutusmallissa oppilaat työskentelivät kuudessa 2-3 oppilaan tutkijaryhmissä. Loppukeskustelussa oli vaikuttavaa seurata, miten haastavista käsitteistä 8-vuotiaat lapset puhuivat aivan luonnollisesti. Tämä malli on toteutettavissa myös vähemmällä teknologialla. Opettajien yhteistyön ja esimerkiksi oppilastutoroinnin avulla vastaava toiminta onnistuu ilman opettajaopiskelijoitakin. 

Mitä arvoa teknologia toi oppimiseen ja opetukseen?

  • Prosessi käynnistettiin sisäisten mallien aktivoinnilla
  • Teknologialla tuettu opetus on osa opetushallituksen suosittamaa kokeilukulttuuria
  • Suunnittelussa ja toiminnassa näkyi vahvasti yhteisöllinen työskentely ja aktiivinen oppiminen kaikilla toimijoilla

Viitteet

Lonka, K. (2015). Oivaltava oppiminen.

Piispanen, M. & Meriläinen, M. (2016). SAMR-malli oppimaiseman arkkitehtina.

Tuominen, S. &Hellström, M. (2017).  Koulukirja: Miksi koulun muuttaminen on maailman tärkein ja vaikein tehtävä?

Mainetta ja kunniaa opettajankoulutusfoorumilta

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama opettajankoulutusfoorumi palkitsi ansioituneita opettajankoulutuksen kehittämishankkeita eilen 29.11. Helsingissä järjestetyssä opettajankoulutusfoorumin juhlaseminaarissa.OpenDigi koki täydellisen yllätyksen saatuaan kunniamaininnan ansioituneesta viestinnästä ja näkyvyydestä. Olemme hurjan otettuja tunnustuksesta! 

Tunnustuksia jaettiin kolmessa kategoriassa ja tässä kaikki palkitut kärkihankkeet:

Kunniamaininta innostavimmasta toimintamallista

Kunniamaininta onnistuneimmasta viestinnästä ja näkyvyydestä

  • OVET – kehittämishanke (Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuus)
  • OpenDigi – Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisöissä
  • OpeOsaa – Opettajien pedagogista osaamista kehittämässä

Kunniamaininta parhaasta verkostoitumisesta ja yhteistyöstä

OpenDigin puolesta kunniakirjan vastaanottivat Heikki ja Viivi. Kuvassa myös TerOpe-hankkeen Maria Kääriäinen ja Kristina Mikkonen sekä Tuetaan yhdessä hankkeen Marjatta Takala.

Onnea kaikille palkituille ja menestystä jatkoon kaikille kehittämishankkeille! Työ jatkuu! 

Juhlaseminaari tarjosi paitsi mainetta ja kunniaa, myös mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä innostavia kohtaamisia ja keskustelua opettajankoulutuksen kehittämisen suunnasta ja haasteista. OpenDigi oli mukana myös tilaisuuden posterinäyttelyssä.

Posterinäyttelyssä parasta oli ihmisten kohtaaminen. Kuvassa Heikki vaihtamassa ajatuksia Helsingin yliopiston tutkijan Minna Lakkalan kanssa.

Tilaisuuden aineistot löytyvät osoitteesta: https://minedu.fi/tapahtumat/2018-11-29/opettajankoulutusfoorumin-juhlaseminaari.

Yhteiskehittäminen kouluilla – innostavaa, erilaista ja mielenkiintoista!

Meillä Keski-Suomessa OpenDigin ensimmäinen toimintasykli on pyörähtänyt syksyn edetessä hyvään, koordinaattorin silmin ajoittain jopa hurjaan vauhtiin. Juuri tällä hetkellä, marras-joulukuun aikana, opettajaopiskelijat ja muut opettajat työstävät omia opetuskokeilujaan monella tasolla:

Kouluvierailujen yhteydessä on tehty tiimikohtaisia päätöksiä kokeilun oppisisällöistä, teemoista ja ilmiöistä, sekä pohdittu miten kokeilukouluissa jo käytettävissä olevat, tai hankkeen myötä käyttöön saadut digitaaliset ratkaisut, ja erilaiset oppimisen teknologiat tukevat oppimista. Näiden yhteispohdintojen ja päätösten yhteydessä on tehty työnjakoa ja etenemissuunnitelmaa kokonaisuuden suhteen, sekä määritelty yhteisiä tavoitteita.

Vierailun jälkeen työ siirtyy verkkoon ja tavoitteiden asettelussa siirrytään henkilökohtaiselle tasolle. Opetuskokeilujen suunnittelun, sekä tavoitteiden määrittelyn tukena käytämme Pareto & Willemarkin (2018) tutkimukseen ja suunnittelulomakkeeseen perustuvaa työskentelypohjaa. Pohjan työstäminen sekä yksin, että yhdessä tiimin kanssa ohjaa suunnittelemaan pedagogiikan, sisällön ja teknologian mahdollisuudet huomioivia kokonaisuuksia. Taustalla on opettajien digipedagogiseen osaamiseen liittyvä teknologis-pedagogis-sisällöllisen tietämyksen malli TPACK (Mishra & Koehler, 2006), jonka perusajatuksen avulla suunnitelmaa ja omia kehittämistarpeita voidaan reflektoida. Pareton ja Willermarkin näkökulma, jossa opetus nähdään designprosessina vastaa pitkälti meidän tavoitteisiimme OpenDigissä.

Näin koordinaattorin silmin meillä on hyvä tekemisen vire, unohtamatta tutkimusperustaisia menetelmiä. Luvassa on monta innostavaa, erilaista ja mielenkiintoista kokeilua erilaisissa kouluissa ja eri luokka-asteilla. Ja koska ollaan Keski-Suomessa, on mukana tietenkin myös yhteisöllisen oppimisen ja ongelmanratkaisun (ks. esim. prof. Päivi Häkkisen luentotallenne) äärellä tapahtuvia kokeiluja.

Mutta millaisissa tunnelmissa itse opettajaopiskelijat ovat kouluvierailujen jälkeen? Kata ja Saija kertovat omista tunnelmistaan heti tuoreeltaan, matkalla kokeilukoulusta kotiin. Hyppää kyytiin!

Pareto, L., & Willermark, S. (2018). TPACK In Situ: A Design-Based Approach Supporting Professional Development in Practice. Journal of Educational Computing Researchhttps://doi.org/10.1177/0735633118783180

Mishra, P., & Koehler, M. J. (2006). Technological Pedagogical Content Knowledge: A new framework for teacher knowledgeTeachers College Record 108 (6), 1017-1054.

Terveisiä Lauralta: Miksi OpenDigi on opiskelijalle mieletön mahdollisuus?

Lapissa OpenDigi kehittäjäyhteisöt linkittyvät ensimmäisellä kokeilukierroksella luokanopettajaopiskelijoiden syventävään opetusharjoitteluun, joka kestää huimat 5 viikkoa. Harjoittelu on laajuudeltaan 7op:n kokonaisuus, joten puhutaan jo merkittävän mittaisesta yhteistyöstä. Malli on OpenDigin muihin alueisiin nähden hyvin erilainen, mutta alueellisten mallien erilaisuutta pidämme tässä vaiheessa valtavana rikkautena. Näin saamme erilaisia kokemuksia millaisiin kursseihin yhteiskehittäminen voidaan nivoa.

Yhteiskehittämisen linkittäminen yksittäiseen kurssiin olisi Lapissa vääjäämättä jättänyt pitkien etäisyyksien takana toimivat pohjoisimmat oppilaitokset yhteisöjen ulkopuolelle. Koska nykyisellään harjoittelu tapahtuu Rovaniemen harjoittelukoululla, ei opiskelijoilla juurikaan ole ollut mahdollisuuksia nähdä koulujen arkea Rovaniemen ulkopuolella. Nyt päästään kuitenkin kokeilemaan!

Lapissa kehittäjäyhteisöön kuuluvat opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä perusasteen opettajien lisäksi oppimisen ja opettajankoulutuksen tutkijat Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskuksesta (MPK). Voimme kertoa, että ollaan kaikki osallistujat aivan täpinöissään! Koulut Kilpisjärvellä, Kemijärvellä, Ivalossa ja Rovaniemellä iloitsevat opiskelijoista ja niin yliopisto kuin opiskelijatkin lähtevät super innoissaan näkemään eri koulujen arkea ja hakemaan eväitä koulutuksen kehittämiseen. Arki on näiden koulujen kesken varmasti hyvinkin erilaista – mahtavaa nähdä mitä yhteistyö tuo tullessaan!

Tässä tekstissä ääni on opiskelijan. Kun yhteiskehittämisen tavoitteet oli määritelty, lähti Laura, yksi opiskelijoistamme viideksi viikoksi Kemijärvelle Särkelän koululle.  Tässä Lauran fiilikset uuden toimintamallin mahdollisuuksista harjoittelun alkaessa!

Kuka olet?  

  • Olen Laura Hoisko, kotoisin Kemijärveltä. Aito lappilainen siis ja opiskelenkin Lapin yliopistossa luokanopettajaksi. Tällä hetkellä minulla alkaa neljäs opiskeluvuosi, mutta aloitan jo gradun tekemistä ja viimeinen harjoittelukin alkaa pian. Sivuaineissa minua vaivaa yleinen kiinnostuneisuus kaikkeen! Olenkin suorittanut luontokasvatuksen sivuaineen ja erityispedagogiikan sivuaine on pian valmis. Syksyllä alkaa vielä englannin ja yhteiskuntaopin sivuaineet, joiden opiskelua odotan innolla! Olenkin ollut huono sanomaan “Ei” niin opiskeluun kuin muuhunkin elämään liittyen. Tätä taitoa on kyllä opittu vuosien varrella 🙂.

Miksi halusit syventävään opetusharjoitteluun juuri Särkelän kouluun Kemijärvelle?

  • Minulla liittyy Särkelän kouluun suurempi tarina ja ympyrä, joka sulkeutuu viimeisen harjoitteluni myötä. Olen käynyt koko alakouluni Särkelän koulussa 2000-luvun alussa. Ennen hakeutumistani luokanopettajakoulutukseen pääsin työkokeiluun juuri Särkelän kouluun, jossa toimin koulunavustajana. Aloitin tuolloin myös urani sijaisopettajana. Paljon muistoja, kokemuksia ja oppeja on siis tarttunut Särkelän koulusta!

Oliko sinulla toiveita opetettavan ikäryhmän tai aihealueiden puolesta?

  • Olen tehnyt paljon sijaisopettajan töitä alkuopetuksessa. Edelliset opetusharjoitteluni ovat sijoittuneet luokille 3-4. Joten halusin saada nyt kokemusta vähän vanhemmista oppilaista. Harjoitteluluokkani onkin kuudesluokka. Harjoittelussa tulen opettamaan projektini tiimoilta monilukutaitoja ja tvt-välineiden käyttöä. Lisäksi opetan muita aineita, kuten ympäristöoppia, yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa.

Mitä toiveita koululla oli tämän harjoittelun suhteen ja mitä päätitte tehdä?

  • Koululla oltiin itseasiassa mietitty samoja aiheita ja teemoja monilukutaidosta, mitä itsekin olin miettinyt. He nostivat esille huolen oppilaiden taidoista mediassa. Oppilaat käyttävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, mutta mitkä ovat heidät taidot median arvioinnissa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa? Mietintöjen pohjalta lähden toteuttamaan monilukutaitoon liittyvää uutisprojektia, jonka ideana on kasvattaa oppilaiden kriittistä toimijuutta mediassa.

 

Miten harjoittelu poikkeaa perinteisestä kenttäharjoittelusta ja mitä lisäarvoa tämä kehittämisen malli tuo opettajankoulutukselle?

  • Mielestäni tämä on ideaali tapa toteuttaa viimeinen syventävä harjoittelu, sekä pro gradu –tutkielman aineiston keruu. Tässä harjoittelu on osana suurempaa projektia, joten se nivoutuu muihin opintoihin luontevammin ja palkitsevammin. On ollut mahtavaa suunnitella samalla niin harjoittelua kuin tulevaa tutkimustanikin. Tuntuu, että opin itsekin paremmin! Mielestäni, jokaisen pitäisi toteuttaa pro gradun tekeminen jossain projektissa, ja liittää siihen harjoittelu osaksi kokonaisuutta. 

 
Millaisin mielin olet lähdössä harjoitteluun?

  • Olen lähdössä harjoitteluun erittäin innokkain ja motivoitunein mielin! Piipahdin juuri harjoittelukoulullani hakemassa lukujärjestyksen ja juttelemassa muutamista käytännön seikoista. Odotan innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan! 🙂

OpenDigi oppimisympäristö Case Laura Lapin yliopisto

Kuva. Opiskelijan moniulotteinen oppimisympäristö – Case Laura.

Käsi kädessä tutkimuksen kanssa

Yksi OpenDigin ydinviesteistä kuuluu:

Tutkimusperustaisuus turvaa tekemisen laadun.

Tämä tarkoittaa sitä, että perustamme ratkaisumme tutkimustuloksiin.

Tämän tekstin tavoitteena on käytännön esimerkin avulla hieman avata, miten tutkimusperustaisuus näkyy meidän OpenDigin-koordinaattorien työssä. Me koordinaattorit siis vastaamme hankkeen sisällöllisestä toteutuksesta, eräällä tavalla kudomme verkkoa kasaan pysyvän muutoksen mahdollistamiseksi.

Olemme yhdessä kaikkien alueiden kanssa pohtineet mitkä tutkimuksen valossa ovat meidän onnistumisen mahdollistajia. Yksi koulun kehittämistä tukevista elementeistä on opettajien yhteisöllisyys. Vangrieken on kollegoineen koostanut eri tutkimuksista alla olevan yhteenvedon siitä, millaisia piirteitä on niissä yhteisöissä, joissa opettajien välinen yhteisöllinen työskentely on tehokasta.

Näitä piirteitä ovat:

  1. Sitoutuminen ponnisteluun
  2. Sopiva määrä tietoa ja taitoa:
    • kaikkien osaaminen käytössä (velvollisuus hyödyntää ja auttaa)
  3. Oikeat tavoitteeseen ja organisaatioihin sopivat työskentelystrategiat
    • Oikea roolitus; reilu vastuunjako
    • Joustavuus, sopeutuvuus, muutosten hyväksyntä
    • Muutoksen tarkkailu/seuranta
    • Säännöllinen avoin kommunikointi
    • Monipuolinen ja tehokas tuki; rakenteellinen, tietoa lisäävä, ohjeistava
    • Tietoon pohjautuva, selkeä, saavutettava ja toimintaan liittyvä päämäärä, joka vaikuttaa omaan työhön/opiskeluun (Vangrieken ym, 2015)

OpenDigissä edellä mainitut tulokset huomioidaan kaikessa toiminnassa ja muun muassa toimintapolun käsikirjoituksessa. Ne näkyvät myös OpenDigin toisessa jaetussa periaatteessa: 

Jokainen on asiantuntija.

OpenDigi-hanketta on edeltänyt usean vuoden ajan opettajaksi opiskelijoiden 2000-luvun taitoja tutkinut PREP21-hanke. Sen aikana luotua yhteisöllisen ongelmanratkaisun toimintamallia sovelletaan myös OpenDigin yhteiskehittämissä (Häkkinen ym. 2017, Näykki ym. 2017).

Kehittäjäyhteisöissä oppimisen prosessimalli (Prep21)Kuva. Kehittäjäyhteisöissä oppimisen prosessimalli (Prep21)

PREP21-hankkeen aineistoa sekä opettajien yhteisöllisyyteen ja koulun kehittämiseen liittyvien tutkimusten tuloksia hyödyntäen olemme vaiheistaneet OpenDigin  yhteiskehittämiselle toimintapolun ja määritelleet periaatteet onnistumisen tukemiselle kehittämisen eri vaiheessa.

  1. KickOff
  2. Kehittämistavoite
  3. Toimintaympäristöanalyysi & Projektointi
  4. Ideoiden kehittely, käytännön kokeilu, arviointi
  5. Loppuseminaari

Parhaillaan eri alueilla ensimmäinen koko yhteisöä koskettava vaihe on KickOff. Toiminta ja oppivan yhteisön rakentaminen siis viimein ihan oikeasti alkaa!

KickOffien suunnittelun periaatteiksi olemme sopineet, että

  • tutustuminen muihin toimijoihin alkaa. Jokainen saa paremman käsityksen kenen kanssa yhteistyötä ruvetaan tekemään.
  • OpenDigi-kehittäjän identiteetti alkaa muodostua. ”Jes, minä kuulun tähän jengiin.”
  • toiminnan vaiheet ja niiden tavoitteet selkenevät jokaiselle osallistujalle yleisellä tasolla. Tulevan toiminnan ennakointi ja sitoutuminen helpottuu.
  • jokainen osallistuja saa fiiliksen omistajuudesta. Siis ymmärtää oman roolinsa ja saa luottamuksen siihen, että osallistuminen tukee oman yhteisön tavoitteiden lisäksi myös henkilökohtaisia tavoitteita.

Nämä etukäteen määritellyt suuntaviivat mielessä päädyimme Oulussa nelituntiseen KickOffiin, johon osallistui noin 90 yhteiskehittäjää eli opettajaopiskelijoita, perusasteen opettajia, opettajankouluttajia ja tutkijoita. Mitä tuumaat Oulun KickOffin ohjelmasta ja tavoitteista?

Näyttökuva 2018-9-13 kello 14.38.05

Verkostossamme on valtavasti osaamista. Eri yliopistojen eritysosaaminen tehtiin näkyväksi KickOffin ohjelmaan lyhyiden videotervehdysten avulla. Tervehdysten yksi keskeinen tehtävä oli tuoda esille näiden osaamisalueiden hyöty koulutuksen kehittämiselle.