Yhteiskehittäminen kouluilla – innostavaa, erilaista ja mielenkiintoista!

Meillä Keski-Suomessa OpenDigin ensimmäinen toimintasykli on pyörähtänyt syksyn edetessä hyvään, koordinaattorin silmin ajoittain jopa hurjaan vauhtiin. Juuri tällä hetkellä, marras-joulukuun aikana, opettajaopiskelijat ja muut opettajat työstävät omia opetuskokeilujaan monella tasolla:

Kouluvierailujen yhteydessä on tehty tiimikohtaisia päätöksiä kokeilun oppisisällöistä, teemoista ja ilmiöistä, sekä pohdittu miten kokeilukouluissa jo käytettävissä olevat, tai hankkeen myötä käyttöön saadut digitaaliset ratkaisut, ja erilaiset oppimisen teknologiat tukevat oppimista. Näiden yhteispohdintojen ja päätösten yhteydessä on tehty työnjakoa ja etenemissuunnitelmaa kokonaisuuden suhteen, sekä määritelty yhteisiä tavoitteita.

Vierailun jälkeen työ siirtyy verkkoon ja tavoitteiden asettelussa siirrytään henkilökohtaiselle tasolle. Opetuskokeilujen suunnittelun, sekä tavoitteiden määrittelyn tukena käytämme Pareto & Willemarkin (2018) tutkimukseen ja suunnittelulomakkeeseen perustuvaa työskentelypohjaa. Pohjan työstäminen sekä yksin, että yhdessä tiimin kanssa ohjaa suunnittelemaan pedagogiikan, sisällön ja teknologian mahdollisuudet huomioivia kokonaisuuksia. Taustalla on opettajien digipedagogiseen osaamiseen liittyvä teknologis-pedagogis-sisällöllisen tietämyksen malli TPACK (Mishra & Koehler, 2006), jonka perusajatuksen avulla suunnitelmaa ja omia kehittämistarpeita voidaan reflektoida. Pareton ja Willermarkin näkökulma, jossa opetus nähdään designprosessina vastaa pitkälti meidän tavoitteisiimme OpenDigissä.

Näin koordinaattorin silmin meillä on hyvä tekemisen vire, unohtamatta tutkimusperustaisia menetelmiä. Luvassa on monta innostavaa, erilaista ja mielenkiintoista kokeilua erilaisissa kouluissa ja eri luokka-asteilla. Ja koska ollaan Keski-Suomessa, on mukana tietenkin myös yhteisöllisen oppimisen ja ongelmanratkaisun (ks. esim. prof. Päivi Häkkisen luentotallenne) äärellä tapahtuvia kokeiluja.

Mutta millaisissa tunnelmissa itse opettajaopiskelijat ovat kouluvierailujen jälkeen? Kata ja Saija kertovat omista tunnelmistaan heti tuoreeltaan, matkalla kokeilukoulusta kotiin. Hyppää kyytiin!

Pareto, L., & Willermark, S. (2018). TPACK In Situ: A Design-Based Approach Supporting Professional Development in Practice. Journal of Educational Computing Researchhttps://doi.org/10.1177/0735633118783180

Mishra, P., & Koehler, M. J. (2006). Technological Pedagogical Content Knowledge: A new framework for teacher knowledgeTeachers College Record 108 (6), 1017-1054.

Photo by Aaron Burden on Unsplash

OpenDigiSlam – Tunteita herättävät tekstit yksiin kansiin

Me OpenDigiläiset luemme paljon. Luetuista teksteistä saamme toisinaan ahaa-elämyksiä. Toisinaan osaamme hyödyntää hetkellisen ajatuksen ja ahaa-elämyksen työssämme välittömästi. Toisinaan taas joku teksti tai tekstin osa pysähdyttää, vaikka emme vielä osaa hahmottaa kuinka voisimme sitä työssämme hyödyntää tai miten jalostaisimme ja jakaisimme ajatuksen yhteisömme tietoon.

Tästä haasteesta syntyy meidän oma #opendigislam, jonka koostamme tänne blogiin. Idea on eräänlainen lukupiiri tai slam-vihko, johon me OpenDigi-koordinaattoriryhmän jäsenet koostamme lainauksia lukemastamme. Myös sinä voit vinkata meille hyvistä oppimisen ja kehittämisen jutuista sosiaalisen median kanavilla hastagilla #opendigislam.

Tekstit luonnollisesti liittyvät OpenDigin teemoihin, joita ovat:

  • yhteiskehittäminen
  • aktiivinen oppiminen
  • tutkimusperustaisuus
  • digipedagogiikka
  • sekä eri yliopistojen erityisosaamisalueet strateginen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, oppimisen aikainen arviointi, monilukutaito sekä TVT-osaaminen ja pystyvyys

Nostomme löytyvät kootusti kategorian #opendigislam alta sekä erityisosaamisalueiden omista kategorioista. Joskus osaamme jo nostoihin kirjoittaa mikä meitä kyseisessä tekstissä erityisesti ihastutti tai sai ajattelemaan, välillä varmasti emme. OpenDigiSlamin haluamme pitää itsellemme paikkana, johon on helppo nostaa asioita myös matalalla kynnyksellä.

Toivottavasti OpenDigiSlam saa sinut pysähtymään ja tarjoaa sinulle lukijana innostusta ja herättää jopa oivalluksia  ja haastaa kehittämään toimintaa omista lähtökohdista. Toivomme, että OpenDigiSlam antaa meille ahaa-elämyksiä ja mahdollisuuksia oivallusten tekemiseen ja luettujen yhdistämiseen myöhemmin.

OpenDigiSlam Nro. 1

Ensimmäiseksi opendigislamiksi nostamme otteen Saku Tuomisen ja Martti Hellströmin kirjasta Koulukirja: Miksi koulun muuttaminen on maailman tärkein ja vaikein tehtävä?

Luvussa 14 pohditaan miten koulun pitäisi muuttua ja mitä siellä pitäisi oppia.

“Koulussa painopistettä tulisi siirtää “taidon ja tahdon” harjoitteluun. On näyttöä, että ne oppilaat, jotka hallitsevat oppimisstrategioita ja osaavat säädellä oppimiseen liittyviä tunteitaan, menestyvät. Koulussa tulisi oppia tunnistamaan nykyistä paremmin onnistumista ja harjoitella epäonnistumista ja sen sietoa.”

Sanna Järvelä

Tästä kirjasta voisi nostaa esille vaikka kuinka monta hyvää pohdintaa ja asiantuntijan lausuntoa, mutta pakko vetää vähän kotiinpäin. Hienosti sanottu Sanna!

#opendigislam

OpenDigi toimintapolku

Miten syntyy toimiva kehittäjäyhteisö?

OpenDigille on tärkeää, että kehittäjäyhteisön toiminnan jokainen vaihe vastaa kaikkien toimijoiden tarpeeseen ja että valinnoillemme löytyy perustelut tutkimuksen kautta. Tähän mennessä olemme keskittyneet erityisesti luomaan pohjaa alueellisille OpenDigi-kehittäjäyhteisöille. Olemme määritelleet yhteiset periaatteet toiminnalle kaikilla alueilla, perehtyneet erilaisiin tavoitteitamme tukeviin tutkimuksiin ja käyneet vuoropuhelua sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Suurena vaikuttajana toiminnallemme on Prep21-hankkeen kehittämät strategisen oppimisen mallit ja tulokset muun muassa yhteisöllisen oppimisen tukemiseen liittyen. Prep21-hankkeen tulokset tarjoavat meille erinomaisia työvälineitä kehittäjäyhteisöjen muodostamiseen. Tiedämme muun muassa mitkä ovat yhteistyön ja vuorovaikutuksen suurimmat haasteet, yhteisöllisen oppimisen kannalta merkitykselliset vaiheet ja miten niitä voi tukea. Tästä kirjoitamme lisää lähiaikoina!

ITK2018 toimintasessiossa kävimme vuoropuhelua osallistujien kanssa kehittäjäyhteisön toimintapolun muokkaamiseksi eri toimijoiden tarpeita vastaavaksi. Kursivoitujen lauseiden ajatus on muotoiltu ITK-yleisön kommenteista . Näiden ajatusten koemme olevan toimivan kehittäjäyhteisön edellytyksiä.

Kehittämiseen sitoutuminen lähtee käytännön tarpeesta ja opettajilla tarve liittyy oman käytännön työn parantamiseen ja/tai tehostamiseen. Näin kehittäminen koetaan osaksi omaa työtä, joka tuottaa työniloa ja innostusta.Tätä tukee myös Soinin ym. (2016) havainnot siitä, että ammatillinen yhdessä oppiminen on mahdollista vasta, kun puhutulla on yhteys toimintaan, työtä tekevien ihmisten kokemukseen. Tutkijat nostavat näiden lisäksi esille pystyvyyden kokemuksen merkityksen eli jo kehittämisen alkuvaiheessa on pysähdyttävä tunnistamaan, mikä on tärkeää ja mihin pystyy vaikuttamaan. ITK:n yleisön ja tutkijoiden havaintojen perusteella tekemisellä on oltava mieli ja merkitys ja tekijöillä usko omiin kykyihin.

OpenDigi-kehittäjäyhteisön toiminnan ydin on yhteisesti tunnistettu ja määritetty tavoite.Jo yhteisen tavoitteen määrittäminen synnyttää yhteenkuuluvuutta osallistujien kesken. Työskentelytapojen ja vuorovaikutuksen on oltava sellaista, jossa jokaisen osallistujan ääni tulee kuulluksi.Onhan jokaisella mukana olevalla sellaista tietoa, joka mahdollistaa uuden idean syntymisen – Kenelläkään ei OpenDigi-yhteisössä pidä olla tietämisen taakkaa, vaan jokainen on aktiivinen oppija ja muut osallistujat ovat oman oppimisen voimavara (Ahonen, 2018). Tavoitteenasettaminen on yksi toimintapolun tutkimusperustaisesti käsikirjoitetuista vaiheista (Näykki ym., 2017). Se toimii myös yhteisöllisen ongelmanratkaisun lähtökohtana (Häkkinen ym., 2017).

Ideoiden kehittely, käytännön kokeilu ja arviointi -vaiheessa työskentely ohjautuu osallistujien toimesta. Vaikka toiminta itsessään antaa palautetta, vahvistaa jokaisen motivaatiota toisilta saatu positiivinen palaute.Sitä ei kukaan meistä voi saada liikaa olipa kyse suurista tai pienistä asioista erityisesti silloin, kun on pysähdyttävä hankalien ja osin ratkaisemattomien ongelmien äärelle. Ne ovat toiminnan kehittämisen kovaa ydintä, joilla saadaan aikaan pysyvää muutosta (Soini ym., 2016). OpenDigi-yhteisö mahdollistaa jokaiselle toimijalle oppimiselle suotuisan ympäristön, jossa kehittäminen tuottaa mielihyvää ja hyvinvointia.

Toimijoiden henkilökohtaisen motiivin tärkeys korostuu selkeästi keskusteluissa. Suuri kiitos OpenDigin vuoropuheluun osallistujille, tällä kertaa erityisesti ITK2018 toimintasessioon osallistujille! Jatketaan keskustelua!

Lähteet:

Ahonen, E. (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231099

Häkkinen, P., Järvelä, S., Mäkitalo-Siegl, K., Ahonen, A., Näykki, P., & Valtonen, T. (2017). Preparing teacher-students for twenty-first-century learning practices (PREP 21): a framework for enhancing collaborative problem-solving and strategic learning skills. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 23(1), 25–41. https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1203772

Näykki, P., Isohätälä, J., Järvelä, S., Pöysä-Tarhonen, J., & Häkkinen, P. (2017). Facilitating socio-cognitive and socio-emotional monitoring in collaborative learning with a regulation macro script – an exploratory study. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 12(3), 251–279. https://doi.org/10.1007/s11412-017-9259-5

Soini, T., Pietarinen, J., & Pyhältö, K. (2016). Koulun kehittämisen taskukirja. Learning and Development in School research group. Retrieved from http://www.learninginschool.fi/koulun-kehittamisen-taskukirja/

Heikki ja Viivi

Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan äärellä – yhdessä

Olemme yrittäneet löytää oikeat viestit toiminnastamme ja saada tiivistettyä mitä tavoittelemme. Teemme parhaamme, että osaisimme kuvata toimintamme ytimen helposti ymmärrettävällä tavalla kaikille yleisöille.

OpenDigin mission, vision, tavoitteet, strategian, toimenpiteet ja taustaa olemme lyhyesti avanneet Mikä OpenDigi on? -sivulla. OpenDigissä kyse on uudenlaisen toimintamallin synnyttämisestä ja vakiinnuttamisesta opettajankoulutukseen. Tavoitteenamme on, että kehittäjäyhteisön jokainen toimija on aktiivinen oppija omassa roolissaan. Työskentely on yhteisöllistä oman työn kehittämistä opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden toteutumiseksi. Tapamme tehdä asioita tukee opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä perusasteen opettajien osaamisen kehittymistä – erityisesti omaan digipedagogisen osaamiseen ja oppilaiden oppimisen taitojen kehittämiseen liittyen. Haluamme tarjota opettajankoulutukselle ja perusopetukselle kohtaamispaikan, siis kanavan aidolle vuoropuhelulle.

Millaisten asioiden äärellä ja miten kehittäjäyhteisöt työskentelevät on kuvattu yleisesti seuraavassa videossa. Miten onnistuimme?

Video: OpenDigi – Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisöissä.

P.S. Videon on tuottanut meidän Mari palvelulla Biteable, varsin näppärä työväline!

Aktiivinen oppiminen: lähtökohta, menetelmä & lopputulos

Aktiivinen oppiminen on käsite, johon koulutuksen kentällä usein törmäämme ja jota sujuvasti keskusteluissa käytämme. Kuinka usein kuitenkaan pysähdymme miettimään, mitä sillä oikeastaan tarkoitamme tai ymmärrämmekö sen samoin kuin keskustelukumppanimme?

Aktiivinen oppiminen on OpenDigin yksi tärkeimmistä kulmakivistä ja siitä syystä myös ensimmäisiä esille nostettavia aiheita. Tässä tekstissä kerromme lyhyesti mitä aktiivinen oppiminen on OpenDigin näkökulmasta ja miksi se on meille tärkeää. Tämä on tiivistelmä ajatuksistamme tällä hetkellä.

Erinomainen tiivistys käsitteelle löytyy Elsi Ahosen tuoreesta väitöskirjasta Miten opettaja oppii?: Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. ”Aktiivinen oppiminen on tahtoa, taitoa ja ymmärrystä ohjata omaa toimintaansa pedagogisessa kontekstissa mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi.” (Ahonen, 2018: 19).

Aktiivisessa oppimisessa korostuu ennakoiva tavoitteenasettelu, oppimisen itsesäätely, erilaisten strategioiden käyttö sekä oman oppimisen arviointi. (Boekaerts, 1997; Pintrich, 1999; Zimmerman, 2008).

OpenDigissä aktiivinen oppiminen on lähtökohta, menetelmä ja lopputulos.

Uskomme, että aktiivinen oppiminen on avain pysyvään muutokseen. Se tarjoaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden rakentaa ja muokata myös omaa ammatillista maailmankuvaansa ja synnyttää jotain aidosti uutta.

1. Lähtökohta

OpenDigissä perusolettamus on, että kehittäjäyhteisössä jokainen jäsen on aktiivinen oppija. Tämä keskeinen periaate ohjaa omaa toimintaamme ja kehittäjäyhteisön suunnittelua.

2. Menetelmä

OpenDigissä ratkaisut synnytetään yhdessä. Aktiivinen oppiminen on menetelmä, joka pistää jokaisen kehittäjäyhteisöön osallistuvan asettamaan tavoitteita sekä suunnittelemaan, tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ja työtään. OpenDigi tukee ja tuo erilaisia menetelmiä kehittäjäyhteisön käyttöön. Jokaisen yhteisön jäsenen tuomaa asiantuntemusta arvostetaan tasavertaisesti.

Toimintaympäristömme ja kehittämistyömme kantavia teemoja ovat

  • yhteisöllisyys, yhteisen ymmärryksen aktiivinen tavoittelu, laaja jaettu näkemys
  • kuunteleminen, kiinnostuminen, kannustaminen
  • riittävä tila toimia yksin ja yhdessä

3. Lopputulos

On syntynyt opettajankoulutuksen ja perusopetuksen yhteistyömalli, jossa kaikki osallistujat hyödyntävät aktiivista oppimista yhdessä määriteltyjen kehittämistavoitteiden saavuttamisessa ja omassa työssään.

Aktiivisen oppimisen äärellä on tullut mietittyä myös omaa oppimista ja työtä. Miten itse voin vaikuttaa hyvinvointiini ja teenkö sitä aktiivisesti? Miten toimintani vaikuttaa työyhteisööni? Ohjaanko omaa toimintaani mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi ja onko minulla siihen riittävät eväät, siis tahto, taito ja ymmärrys? Arvokkaita ajatuksia itse kullekin.

Photo by Anna Sullivan on Unsplash

Tämän tekstin pohjana on hyödynnetty Elsi Ahosen väitöskirjaa, jolle annamme lukusuosituksen. Aktiiviseen oppimiseen palaamme varmasti myös blogissa uudelleen, ainakin eri toimijoiden näkökulmasta.

Lähteet:

Ahonen, E. (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231099

Boekaerts, M. (1997). Self-regulated learning: A new concept embraced by researchers, policy makers, educators, teachers, and students. Learning and Instruction, 7(2), 161–186. https://doi.org/10.1016/S0959-4752(96)00015-1

Pintrich, P. R. (1999). The role of motivation in promoting and sustaining self-regulated learning. International Journal of Educational Research, 31(6), 459–470. https://doi.org/10.1016/S0883-0355(99)00015-4

Zimmerman, B. J. (2008). Investigating Self-Regulation and Motivation: Historical Background, Methodological Developments, and Future Prospects. American Educational Research Journal, 45(1), 166–183.

-Viivi ja Heikki