“Tutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista nuorista haluaa nähdä suomalaisten sanomalehtien ilmastouutisilta yhtä asiaa: konkretiaa.” (Savolainen, 2020.) Nuorten näkemyksiä selvitti Sanomalehtien liiton tilaama tutkimus, johon vastasi yli 700 nuorta. 13-18-vuotiaiden suurin huolenaihe on ilmastonmuutos ja ensimmäiseksi nuorilla nousee ensimmäiseksi halu tehdä asialle jotain. Toiseksi yleisin ilmastouutisia koskeva tunne on ahdistus.
Pelkkä uhkista puhuminen voi ahdistaa koululaista. Aivotutkija Minna Huotilaisen (2019, 162) mukaan pelkoja voidaan vähentää toiminnan avulla. Kun lapsi saa konkreettisesti tehdä jotain asian hyväksi, hän taistelee samalla pelkoja ja uhkia vastaan. Onnistumisen kokemukset vaikkapa kierrättämisessä ja saasteettoman liikkumisen lisäämisessä tekevät lapsesta aktiivisen toimijan. Hän voi itse vaikuttaa ympäristöön ja saada toiminnallaan esimerkiksi omaa lähipiiriään mukaan.

Opendigissä yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää opettajien taitoa tukea oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden aktiivista oppimista. Elsi Ahosen (2018, 62) mukaan opiskelija vahvistaa ammatillista motivaatiotaan ja suuntautuu syvällisemmin oppimiseen aktiiviselle oppimiselle optimaalisessa oppimisympäristössä. Keskeistä on erityisesti praktisen pedagogisen osaamisen kehittäminen, joka tavallisimmin on opetuksen järjestämistä oppilaille.

Oppilaiden aktiivinen rooli peruskoulussa näkyy usein vain ainesisältöisten oppituntien ulkopuolella, vaikka opettajat haluaisivat rakentaa aktiiviselle oppimiselle suotuisia oppimisympäristöjä (Ahonen 2018, 69).
OpenDigin opetuskokeilussa Raisiossa kolmasluokkalaiset oppilaat tutustuivat toiminnallisten tehtävien avulla keinoihin, joilla he voivat itse osallistua ympäristötekoihin.

TOIMINNALLISTA TIEDONHANKINTAA
Oppilaiden toimintaohjeet oli luettavissa Adobe Spark-esityksessä ja ensimmäisenä päivänä oppilaat tekivät pareittain tai pienryhmässä ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä kiertopisteillä. Oppilaiden työskennellessä toimintapisteellä heitä kannustettiin ajattelemaan itse. Muistiinpanoja sai tehdä padilla tai kirjoittamalla vihkoon.

Seuraavana päivänä oppilaat alkoivat luoda keräämiensä tietojen avulla omaa portfoliota Adobe Spark-ohjelmalla. Kehittäjäyhteisön jokainen asiantuntija oli tarpeen, sillä kolmasluokkalaisille portfolion tekeminen uudessa sähköisessä oppimisympäristössä toi esille omat haasteensa. Opettajat tekivät siitä huolimatta yllättävänkin positiivisia havaintoja oppilaiden toiminnasta tässä opetuskokeilussa, jonka voisi sellaisenaan toteuttaa vielä kuudesluokkalaistenkin kanssa.

1. Jätteiden lajittelu.
2. Ilmastoteot. 3. Ekologisuus
4. Hiilijalanjälki. 5. Sähkön säästäminen

Lähdeviitteet
Ahonen, Elsi (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana, Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki
Huotilainen, Minna (2019). Näin aivot oppivat. PS-kustannus
Savolainen, Anni (2020). “Greta Thunberg yksin ei riitä: Nuoret haluavat ilmastouutisilta enemmän.” Turun Sanomat 3.2.2020, Kotimaa, 6. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4846627/Greta+Thunberg+yksin+ei+riita+Nuoret+haluavat+ilmastouutisilta+enemman