Ilmastoahdistuksesta toimintaan

“Tutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista nuorista haluaa nähdä suomalaisten sanomalehtien ilmastouutisilta yhtä asiaa: konkretiaa.” (Savolainen,  2020.) Nuorten näkemyksiä selvitti Sanomalehtien liiton tilaama tutkimus, johon vastasi yli 700 nuorta. 13-18-vuotiaiden suurin huolenaihe on ilmastonmuutos ja ensimmäiseksi nuorilla nousee ensimmäiseksi halu tehdä asialle jotain. Toiseksi yleisin ilmastouutisia koskeva tunne on ahdistus.

Pelkkä uhkista puhuminen voi ahdistaa koululaista.  Aivotutkija Minna Huotilaisen (2019, 162) mukaan pelkoja voidaan vähentää toiminnan avulla. Kun lapsi saa konkreettisesti tehdä jotain asian hyväksi, hän taistelee samalla pelkoja ja uhkia vastaan. Onnistumisen kokemukset vaikkapa kierrättämisessä ja saasteettoman liikkumisen lisäämisessä tekevät lapsesta aktiivisen toimijan. Hän voi itse vaikuttaa ympäristöön ja saada toiminnallaan esimerkiksi omaa lähipiiriään mukaan.

T.3 Mitkä ovat ympäristön kannalta hyviä ja mitkä huonoja asioita?

Opendigissä yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää opettajien taitoa tukea oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden aktiivista oppimista. Elsi Ahosen (2018, 62) mukaan opiskelija vahvistaa ammatillista motivaatiotaan ja suuntautuu syvällisemmin oppimiseen aktiiviselle oppimiselle optimaalisessa oppimisympäristössä. Keskeistä on erityisesti praktisen pedagogisen osaamisen kehittäminen, joka tavallisimmin on opetuksen järjestämistä oppilaille.

Oppilaiden aktiivinen rooli peruskoulussa näkyy usein vain ainesisältöisten oppituntien ulkopuolella, vaikka opettajat haluaisivat rakentaa aktiiviselle oppimiselle suotuisia oppimisympäristöjä (Ahonen 2018, 69).

OpenDigin opetuskokeilussa Raisiossa kolmasluokkalaiset oppilaat tutustuivat toiminnallisten tehtävien avulla keinoihin, joilla he voivat itse osallistua ympäristötekoihin.  

Tutustuttuaan Friisilän koulun toimintaympäristöön Turun yliopistossa luokanopettajiksi opiskelevat Henna Sundström ja Milla Koski kehittivät yhdessä Friisilän koulun opettajien kanssa toiminnallisen oppimiskokonaisuuden, jossa hyödynnettiin luontevasti myös teknologiaa osana oppimisprosessia.

TOIMINNALLISTA TIEDONHANKINTAA

Oppilaiden toimintaohjeet oli luettavissa Adobe Spark-esityksessä ja ensimmäisenä päivänä oppilaat tekivät pareittain tai pienryhmässä ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä kiertopisteillä. Oppilaiden työskennellessä toimintapisteellä heitä kannustettiin ajattelemaan itse. Muistiinpanoja sai tehdä padilla tai kirjoittamalla vihkoon.

T.4 Hiilijalanjälki.

Seuraavana päivänä oppilaat alkoivat luoda keräämiensä tietojen avulla omaa portfoliota Adobe Spark-ohjelmalla. Kehittäjäyhteisön jokainen asiantuntija oli tarpeen, sillä kolmasluokkalaisille portfolion tekeminen uudessa sähköisessä oppimisympäristössä toi esille omat haasteensa. Opettajat tekivät siitä huolimatta yllättävänkin positiivisia havaintoja oppilaiden toiminnasta tässä opetuskokeilussa, jonka voisi sellaisenaan toteuttaa vielä kuudesluokkalaistenkin kanssa.

Toiminnalliset pisteet
1. Jätteiden lajittelu.  
2. Ilmastoteot.  3. Ekologisuus
4. Hiilijalanjälki.  5. Sähkön säästäminen
https://spark.adobe.com/page/ggQPfnitk1CWZ/

Lähdeviitteet

Ahonen, Elsi (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana, Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki 

Huotilainen, Minna (2019). Näin aivot oppivat. PS-kustannus

Savolainen, Anni (2020). “Greta Thunberg yksin ei riitä: Nuoret haluavat ilmastouutisilta enemmän.” Turun Sanomat 3.2.2020, Kotimaa, 6. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4846627/Greta+Thunberg+yksin+ei+riita+Nuoret+haluavat+ilmastouutisilta+enemman

Kiitos ITK, kiitos Hämeenlinna ja kiitos Maija Vilkkumaa!

Paluu arkeen on jo tapahtunut, mutta vielä nopea yhteenveto viime viikon konferenssista OpenDigin näkökulmasta. Kiitos ITK, kiitos Hämeenlinna ja kiitos Maija Vilkkumaa!

Torstaina 12.3. pääsimme pitämään ITK-konferenssissa reilun tunnin mittaisen  toimintasession OpenDigi – Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisöissä. Esityksessämme halusimme avasimme kuulijoille hankkeen ydintä ja sitä millaiselta kehittäjäyhteisön toimintapolku näyttää tällä hetkellä.

Miellämme, että OpenDigissä kehitämme yhteisölliseen ongelmanratkaisuun perustuvaa toimintamallia opettajankoulutukseen ja perusopetukseen. Avainasemassa ovat #tutkimusperustaisuus, #yhteiskehittäminen, #aktiivinenoppiminen ja #digipedagogiikka. Näiden merkitystä avasimme myös esityksessämme.

OpenDigi kehittäjäyhteisön toimintapolulle on löydetty yhteiset periaatteet, vaikka aluekohtaisia toteutuksen eroja ihan jo rakenteellisten erojen vuoksi syntyy. Meille tärkeitä ovat erityisesti eri vaiheissa käynnistyvät prosessit. Toimintasessiossa kävimme osallistujien kanssa vuoropuhelua ja pohdimme kehittäjäyhteisön eri roolien näkökulmasta muun muassa mikä saa innostumaan ja sitoutumaan, mitkä ovat  onnistumisemme kannalta erityiset vaaran paikat ja kuinka oikeasti voisimme synnyttää aitoa palautetta antavaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Esityksemme löytyy tästä: ITK2018_esitys ja yleisön vastaukset padlet-seinältä.

Meille antoisinta oli paitsi keskustelut osallistujien ja muun ITK-väen kanssa, myös itse esityksen rakentamisen prosessi ja tietysti itse esityksen pitäminen. Pääsimme jälleen lähemmäksi yhteistä näkemystä ja näimme käytännössä mikä toimii ja mikä ei.

OpenDigi ITK-toimintasessio

Kuva: Toimintasessiossa oli mukavasti osallistujia.

OpenDigi ITK

Kuva: Esiintymisen jälkeen Viivi, Satu, Heikki, Jari, Niina ja Mari.

Oman esityksen lisäksi kuulimme paljon muuta inspiroivaa. Rohkein askelin kohti uutta luovaa opettajuutta -paneelissa Mari edusti ja nosti upeasti esille myös OpenDigiä ja Jorma Uotisen antoisa puhe sai lähes kyyneliin. Esimerkiksi Uotisen sanat ”Kunnioitus on toisen toiseksi näkemistä, toisen toiseksi tunnustamista” ja ”Kun olen oppivassa tilassa, olen onnellinen” kolahtivat kovasti OpenDigin tasa-arvoisen ja aktiivisen oppimisen lähtökohdista.

IMG_20180412_140431_696

Kuva: Mari ja Jorma Uotinen pääsivät paneelissa keskustelemaan muun muassa intohimosta ja muutoksesta.

Marko Kuuskorven foorumiesitys Koulusta oppimisen ympäristöksi – kokonaisuus ratkaisee sai pohtimaan, miten tila- ja kalusteratkaisuilla voidaan tukea oppimista ja koulun kehittämistä. Äärettömän mielenkiintoinen ja monimuotoinen oli myös Sara Sintosen, Sari Sulkusen ja Marko Niemisen paneelikeskustelu lukutaidosta ja sen tulevaisuuden pohdinnoista. Peruslukutaidon lisäksi pitäisi olla laaja median ja teknologian lukutaito, mutta kuitenkin jopa 11% suomalaisista ei saavuta tällä hetkellä kirjallisen lukutaidon alinta tasoa.

Tiedon avulla koulujen digiaikaa kehittämään toimintasessiossa tutustuttiin monille opettajille jo tuttuihin digipedagogisen osaamisen tarkasteluun kehitettyjä mittareihin. Opettajille tutustumisen arvoisia materiaaleja pedagogisen TVT-osaamisen tueksi löytyy osoitteesta https://mentepresurssit.wordpress.com. Pistä linkki talteen!

Torstai iltana Maija Vilkkumaa sai lanteet keinumaan ja boostasi hienosti OpenDigin jo ennestään vahvaa asennetta. Hämeenlinna oli keväisen aurinkoinen, kuten aina. Hymyilyttää vielä viikonlopun jälkeenkin!

Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan äärellä – yhdessä

Olemme yrittäneet löytää oikeat viestit toiminnastamme ja saada tiivistettyä mitä tavoittelemme. Teemme parhaamme, että osaisimme kuvata toimintamme ytimen helposti ymmärrettävällä tavalla kaikille yleisöille.

OpenDigin mission, vision, tavoitteet, strategian, toimenpiteet ja taustaa olemme lyhyesti avanneet Mikä OpenDigi on? -sivulla. OpenDigissä kyse on uudenlaisen toimintamallin synnyttämisestä ja vakiinnuttamisesta opettajankoulutukseen. Tavoitteenamme on, että kehittäjäyhteisön jokainen toimija on aktiivinen oppija omassa roolissaan. Työskentely on yhteisöllistä oman työn kehittämistä opetussuunnitelman laaja-alaisten tavoitteiden toteutumiseksi. Tapamme tehdä asioita tukee opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä perusasteen opettajien osaamisen kehittymistä – erityisesti omaan digipedagogisen osaamiseen ja oppilaiden oppimisen taitojen kehittämiseen liittyen. Haluamme tarjota opettajankoulutukselle ja perusopetukselle kohtaamispaikan, siis kanavan aidolle vuoropuhelulle.

Millaisten asioiden äärellä ja miten kehittäjäyhteisöt työskentelevät on kuvattu yleisesti seuraavassa videossa. Miten onnistuimme?

Video: OpenDigi – Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisöissä.

P.S. Videon on tuottanut meidän Mari palvelulla Biteable, varsin näppärä työväline!

Aktiivinen oppiminen: lähtökohta, menetelmä & lopputulos

Aktiivinen oppiminen on käsite, johon koulutuksen kentällä usein törmäämme ja jota sujuvasti keskusteluissa käytämme. Kuinka usein kuitenkaan pysähdymme miettimään, mitä sillä oikeastaan tarkoitamme tai ymmärrämmekö sen samoin kuin keskustelukumppanimme?

Aktiivinen oppiminen on OpenDigin yksi tärkeimmistä kulmakivistä ja siitä syystä myös ensimmäisiä esille nostettavia aiheita. Tässä tekstissä kerromme lyhyesti mitä aktiivinen oppiminen on OpenDigin näkökulmasta ja miksi se on meille tärkeää. Tämä on tiivistelmä ajatuksistamme tällä hetkellä.

Erinomainen tiivistys käsitteelle löytyy Elsi Ahosen tuoreesta väitöskirjasta Miten opettaja oppii?: Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. ”Aktiivinen oppiminen on tahtoa, taitoa ja ymmärrystä ohjata omaa toimintaansa pedagogisessa kontekstissa mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi.” (Ahonen, 2018: 19).

Aktiivisessa oppimisessa korostuu ennakoiva tavoitteenasettelu, oppimisen itsesäätely, erilaisten strategioiden käyttö sekä oman oppimisen arviointi. (Boekaerts, 1997; Pintrich, 1999; Zimmerman, 2008).

OpenDigissä aktiivinen oppiminen on lähtökohta, menetelmä ja lopputulos.

Uskomme, että aktiivinen oppiminen on avain pysyvään muutokseen. Se tarjoaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden rakentaa ja muokata myös omaa ammatillista maailmankuvaansa ja synnyttää jotain aidosti uutta.

1. Lähtökohta

OpenDigissä perusolettamus on, että kehittäjäyhteisössä jokainen jäsen on aktiivinen oppija. Tämä keskeinen periaate ohjaa omaa toimintaamme ja kehittäjäyhteisön suunnittelua.

2. Menetelmä

OpenDigissä ratkaisut synnytetään yhdessä. Aktiivinen oppiminen on menetelmä, joka pistää jokaisen kehittäjäyhteisöön osallistuvan asettamaan tavoitteita sekä suunnittelemaan, tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ja työtään. OpenDigi tukee ja tuo erilaisia menetelmiä kehittäjäyhteisön käyttöön. Jokaisen yhteisön jäsenen tuomaa asiantuntemusta arvostetaan tasavertaisesti.

Toimintaympäristömme ja kehittämistyömme kantavia teemoja ovat

  • yhteisöllisyys, yhteisen ymmärryksen aktiivinen tavoittelu, laaja jaettu näkemys
  • kuunteleminen, kiinnostuminen, kannustaminen
  • riittävä tila toimia yksin ja yhdessä

3. Lopputulos

On syntynyt opettajankoulutuksen ja perusopetuksen yhteistyömalli, jossa kaikki osallistujat hyödyntävät aktiivista oppimista yhdessä määriteltyjen kehittämistavoitteiden saavuttamisessa ja omassa työssään.

Aktiivisen oppimisen äärellä on tullut mietittyä myös omaa oppimista ja työtä. Miten itse voin vaikuttaa hyvinvointiini ja teenkö sitä aktiivisesti? Miten toimintani vaikuttaa työyhteisööni? Ohjaanko omaa toimintaani mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi ja onko minulla siihen riittävät eväät, siis tahto, taito ja ymmärrys? Arvokkaita ajatuksia itse kullekin.

Photo by Anna Sullivan on Unsplash

Tämän tekstin pohjana on hyödynnetty Elsi Ahosen väitöskirjaa, jolle annamme lukusuosituksen. Aktiiviseen oppimiseen palaamme varmasti myös blogissa uudelleen, ainakin eri toimijoiden näkökulmasta.

Lähteet:

Ahonen, E. (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231099

Boekaerts, M. (1997). Self-regulated learning: A new concept embraced by researchers, policy makers, educators, teachers, and students. Learning and Instruction, 7(2), 161–186. https://doi.org/10.1016/S0959-4752(96)00015-1

Pintrich, P. R. (1999). The role of motivation in promoting and sustaining self-regulated learning. International Journal of Educational Research, 31(6), 459–470. https://doi.org/10.1016/S0883-0355(99)00015-4

Zimmerman, B. J. (2008). Investigating Self-Regulation and Motivation: Historical Background, Methodological Developments, and Future Prospects. American Educational Research Journal, 45(1), 166–183.

-Viivi ja Heikki