OpenDigi toimintapolku

Miten syntyy toimiva kehittäjäyhteisö?

OpenDigille on tärkeää, että kehittäjäyhteisön toiminnan jokainen vaihe vastaa kaikkien toimijoiden tarpeeseen ja että valinnoillemme löytyy perustelut tutkimuksen kautta. Tähän mennessä olemme keskittyneet erityisesti luomaan pohjaa alueellisille OpenDigi-kehittäjäyhteisöille. Olemme määritelleet yhteiset periaatteet toiminnalle kaikilla alueilla, perehtyneet erilaisiin tavoitteitamme tukeviin tutkimuksiin ja käyneet vuoropuhelua sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Suurena vaikuttajana toiminnallemme on Prep21-hankkeen kehittämät strategisen oppimisen mallit ja tulokset muun muassa yhteisöllisen oppimisen tukemiseen liittyen. Prep21-hankkeen tulokset tarjoavat meille erinomaisia työvälineitä kehittäjäyhteisöjen muodostamiseen. Tiedämme muun muassa mitkä ovat yhteistyön ja vuorovaikutuksen suurimmat haasteet, yhteisöllisen oppimisen kannalta merkitykselliset vaiheet ja miten niitä voi tukea. Tästä kirjoitamme lisää lähiaikoina!

ITK2018 toimintasessiossa kävimme vuoropuhelua osallistujien kanssa kehittäjäyhteisön toimintapolun muokkaamiseksi eri toimijoiden tarpeita vastaavaksi. Kursivoitujen lauseiden ajatus on muotoiltu ITK-yleisön kommenteista . Näiden ajatusten koemme olevan toimivan kehittäjäyhteisön edellytyksiä.

Kehittämiseen sitoutuminen lähtee käytännön tarpeesta ja opettajilla tarve liittyy oman käytännön työn parantamiseen ja/tai tehostamiseen. Näin kehittäminen koetaan osaksi omaa työtä, joka tuottaa työniloa ja innostusta.Tätä tukee myös Soinin ym. (2016) havainnot siitä, että ammatillinen yhdessä oppiminen on mahdollista vasta, kun puhutulla on yhteys toimintaan, työtä tekevien ihmisten kokemukseen. Tutkijat nostavat näiden lisäksi esille pystyvyyden kokemuksen merkityksen eli jo kehittämisen alkuvaiheessa on pysähdyttävä tunnistamaan, mikä on tärkeää ja mihin pystyy vaikuttamaan. ITK:n yleisön ja tutkijoiden havaintojen perusteella tekemisellä on oltava mieli ja merkitys ja tekijöillä usko omiin kykyihin.

OpenDigi-kehittäjäyhteisön toiminnan ydin on yhteisesti tunnistettu ja määritetty tavoite.Jo yhteisen tavoitteen määrittäminen synnyttää yhteenkuuluvuutta osallistujien kesken. Työskentelytapojen ja vuorovaikutuksen on oltava sellaista, jossa jokaisen osallistujan ääni tulee kuulluksi.Onhan jokaisella mukana olevalla sellaista tietoa, joka mahdollistaa uuden idean syntymisen – Kenelläkään ei OpenDigi-yhteisössä pidä olla tietämisen taakkaa, vaan jokainen on aktiivinen oppija ja muut osallistujat ovat oman oppimisen voimavara (Ahonen, 2018). Tavoitteenasettaminen on yksi toimintapolun tutkimusperustaisesti käsikirjoitetuista vaiheista (Näykki ym., 2017). Se toimii myös yhteisöllisen ongelmanratkaisun lähtökohtana (Häkkinen ym., 2017).

Ideoiden kehittely, käytännön kokeilu ja arviointi -vaiheessa työskentely ohjautuu osallistujien toimesta. Vaikka toiminta itsessään antaa palautetta, vahvistaa jokaisen motivaatiota toisilta saatu positiivinen palaute.Sitä ei kukaan meistä voi saada liikaa olipa kyse suurista tai pienistä asioista erityisesti silloin, kun on pysähdyttävä hankalien ja osin ratkaisemattomien ongelmien äärelle. Ne ovat toiminnan kehittämisen kovaa ydintä, joilla saadaan aikaan pysyvää muutosta (Soini ym., 2016). OpenDigi-yhteisö mahdollistaa jokaiselle toimijalle oppimiselle suotuisan ympäristön, jossa kehittäminen tuottaa mielihyvää ja hyvinvointia.

Toimijoiden henkilökohtaisen motiivin tärkeys korostuu selkeästi keskusteluissa. Suuri kiitos OpenDigin vuoropuheluun osallistujille, tällä kertaa erityisesti ITK2018 toimintasessioon osallistujille! Jatketaan keskustelua!

Lähteet:

Ahonen, E. (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231099

Häkkinen, P., Järvelä, S., Mäkitalo-Siegl, K., Ahonen, A., Näykki, P., & Valtonen, T. (2017). Preparing teacher-students for twenty-first-century learning practices (PREP 21): a framework for enhancing collaborative problem-solving and strategic learning skills. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 23(1), 25–41. https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1203772

Näykki, P., Isohätälä, J., Järvelä, S., Pöysä-Tarhonen, J., & Häkkinen, P. (2017). Facilitating socio-cognitive and socio-emotional monitoring in collaborative learning with a regulation macro script – an exploratory study. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 12(3), 251–279. https://doi.org/10.1007/s11412-017-9259-5

Soini, T., Pietarinen, J., & Pyhältö, K. (2016). Koulun kehittämisen taskukirja. Learning and Development in School research group. Retrieved from http://www.learninginschool.fi/koulun-kehittamisen-taskukirja/

Heikki ja Viivi