Ilmastoahdistuksesta toimintaan

“Tutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista nuorista haluaa nähdä suomalaisten sanomalehtien ilmastouutisilta yhtä asiaa: konkretiaa.” (Savolainen,  2020.) Nuorten näkemyksiä selvitti Sanomalehtien liiton tilaama tutkimus, johon vastasi yli 700 nuorta. 13-18-vuotiaiden suurin huolenaihe on ilmastonmuutos ja ensimmäiseksi nuorilla nousee ensimmäiseksi halu tehdä asialle jotain. Toiseksi yleisin ilmastouutisia koskeva tunne on ahdistus.

Pelkkä uhkista puhuminen voi ahdistaa koululaista.  Aivotutkija Minna Huotilaisen (2019, 162) mukaan pelkoja voidaan vähentää toiminnan avulla. Kun lapsi saa konkreettisesti tehdä jotain asian hyväksi, hän taistelee samalla pelkoja ja uhkia vastaan. Onnistumisen kokemukset vaikkapa kierrättämisessä ja saasteettoman liikkumisen lisäämisessä tekevät lapsesta aktiivisen toimijan. Hän voi itse vaikuttaa ympäristöön ja saada toiminnallaan esimerkiksi omaa lähipiiriään mukaan.

T.3 Mitkä ovat ympäristön kannalta hyviä ja mitkä huonoja asioita?

Opendigissä yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää opettajien taitoa tukea oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden aktiivista oppimista. Elsi Ahosen (2018, 62) mukaan opiskelija vahvistaa ammatillista motivaatiotaan ja suuntautuu syvällisemmin oppimiseen aktiiviselle oppimiselle optimaalisessa oppimisympäristössä. Keskeistä on erityisesti praktisen pedagogisen osaamisen kehittäminen, joka tavallisimmin on opetuksen järjestämistä oppilaille.

Oppilaiden aktiivinen rooli peruskoulussa näkyy usein vain ainesisältöisten oppituntien ulkopuolella, vaikka opettajat haluaisivat rakentaa aktiiviselle oppimiselle suotuisia oppimisympäristöjä (Ahonen 2018, 69).

OpenDigin opetuskokeilussa Raisiossa kolmasluokkalaiset oppilaat tutustuivat toiminnallisten tehtävien avulla keinoihin, joilla he voivat itse osallistua ympäristötekoihin.  

Tutustuttuaan Friisilän koulun toimintaympäristöön Turun yliopistossa luokanopettajiksi opiskelevat Henna Sundström ja Milla Koski kehittivät yhdessä Friisilän koulun opettajien kanssa toiminnallisen oppimiskokonaisuuden, jossa hyödynnettiin luontevasti myös teknologiaa osana oppimisprosessia.

TOIMINNALLISTA TIEDONHANKINTAA

Oppilaiden toimintaohjeet oli luettavissa Adobe Spark-esityksessä ja ensimmäisenä päivänä oppilaat tekivät pareittain tai pienryhmässä ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä kiertopisteillä. Oppilaiden työskennellessä toimintapisteellä heitä kannustettiin ajattelemaan itse. Muistiinpanoja sai tehdä padilla tai kirjoittamalla vihkoon.

T.4 Hiilijalanjälki.

Seuraavana päivänä oppilaat alkoivat luoda keräämiensä tietojen avulla omaa portfoliota Adobe Spark-ohjelmalla. Kehittäjäyhteisön jokainen asiantuntija oli tarpeen, sillä kolmasluokkalaisille portfolion tekeminen uudessa sähköisessä oppimisympäristössä toi esille omat haasteensa. Opettajat tekivät siitä huolimatta yllättävänkin positiivisia havaintoja oppilaiden toiminnasta tässä opetuskokeilussa, jonka voisi sellaisenaan toteuttaa vielä kuudesluokkalaistenkin kanssa.

Toiminnalliset pisteet
1. Jätteiden lajittelu.  
2. Ilmastoteot.  3. Ekologisuus
4. Hiilijalanjälki.  5. Sähkön säästäminen
https://spark.adobe.com/page/ggQPfnitk1CWZ/

Lähdeviitteet

Ahonen, Elsi (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana, Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki 

Huotilainen, Minna (2019). Näin aivot oppivat. PS-kustannus

Savolainen, Anni (2020). “Greta Thunberg yksin ei riitä: Nuoret haluavat ilmastouutisilta enemmän.” Turun Sanomat 3.2.2020, Kotimaa, 6. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4846627/Greta+Thunberg+yksin+ei+riita+Nuoret+haluavat+ilmastouutisilta+enemman

Miten teoria siirtyy käytäntöön kouluyhteistyössä?

OpenDigi-kehittäjäyhteisöissä opettajat, opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat mylläävät erilaisten OPS-lähtöisten opettajan ja koulujen arjessa näkyvien haasteiden parissa. Kehittäjäyhteisöt pyrkivät löytämään ratkaisuja yleensä yhden koululle tärkeän haasteen työstämiselle – yhdessä määritellyn tavoitteen pohjalta.

Kouluyhteistyön yhtenä tavoitteena on saada tuoreimmat tutkimustulokset näkyviksi arjen pieniksi teoiksi koululuokissa. Käytännössä meidän toimintamallissa tieto tuoreimmasta tutkimuksesta siirtyy koulujen käyttöön esimerkiksi opiskelijoiden kautta. Tutkimusperustaisuus turvaa tekemisen laadun, kuuluukin yksi ydinviesteistämme.

Eilen Oulussa pidettiin Vaalan yhtenäiskoulun kanssa yhteistyötä tekeville opiskelijoille tietoisku strategisesta oppimisesta. Tällä Intercultural Teacher Education – ryhmällä yhteiskehittämisen kysymys on ”How to teach and make pupils and teachers aware of different learning strategies?” ”Miten tukea oppilaita ja opettajia tunnistamaan, tukemaan ja käyttämään erilaisia oppimisstrategioita?”.  Jo helmikuussa päästään näkemään miten oppimisen teoria siirtyy käytäntöön tässä kouluyhteistyössä, kun opiskelijat, koulun opettajat ja opettajankouluttaja suunnittelevat opetuskokeiluja koulun MOK-viikolle.

Opetuskokeiluissa voidaan esimerkiksi pyrkiä tekemään oppitunnilla asioita, jotka auttavat oppilaita tunnistamaan, käyttämään ja arvioimaan muistiinpanotekniikoita oppimista parhaiten kyseisessä tilanteessa sopivalla tavalla.

Tietoiskussa käytiin paljon keskustelua oppimisen taidoista ja niiden tukemisesta muun muassa oppimisen itsesäätelyyn liittyvän teorian näkökulmasta. Lisäksi käytössä oli muun muassa tämä ladattava The Learning Scientist materiaali http://www.learningscientists.org/downloadable-materials/, joka on muuten tosi hyvä. Tästä voisi löytyä varmaan monelle opettajalle ajatuksia oppimisen taitojen tukemiseen omien oppilaiden kanssa. Suositus tutustua!

OpenDigi Itä-Suomesta käsin

Jo aiemmin olemme tehneet yhteistyötä opettajaksi opiskelevien sekä mediakeskuksen välittämänä muutamien ”koulujen” kanssa tieto-ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttöön liittyen. Lainausmerkit koulu-sanassa ovat tarpeen, sillä viime kädessä kysymyksessä ovat olleet lähinnä yksittäiset opettajat (Kiitos heille!) ja heidän luokkansa – eivät koko koulut.

Opettajankoulutuksen tavoitteiden kannalta katsoen kokoelma satunnaisia kokeiluita ei välttämättä ole se ideaali mielikuva, jonka opiskelijoille toivoisi jäävän TVT:n opetuskäytön toteuttamisesta tai varsinkaan koulujen aktiivisesta kehittämisestä teemasta riippumatta. Myös koulut voisivat  hyötyä enemmän, jos kokeilut olisivat laajemmin opettajakunnan tiedossa ja koulujen kehittämisen ytimessä koko koulun näkökulmasta. Toisaalta opettajaksi opiskelevien reflektiivisissä pohdinnoissa jo nämäkin erilliset luokassa tehdyt kokeilut olivat selvästi antaneet positiivisen mielikuvan omista kyvyistä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa (vrt. Tondeur, Braak, Sang, Voogt, Fisser, & Ottenbreit-Leftwich 2012).

Itä-Suomen yliopistolla Savonlinnan kampuksen toimintojen siirto Joensuuhun on juuri käynnissä. Opettajankoulutukselle tämä merkitsee mm. opiskelijamäärän suurta lisäystä. Samalla kouluihin päin tehtävän yhteistyön määrä, tavat ja merkitys kasvavat entisestään, jolloin kunkin teema-alueen toteuttaminen käy haasteellisemmaksi niin opettajankoulutukselle kuin myös alueen kouluille. Joensuussa OpenDigin valmistelu- ja hakemusvaiheessa oltiin edellä kuvatun (koulu)yhteistyön myötä tiiviissä yhteistyössä kaupungin mediakeskukseen.  Myös mediakeskuksen väki, jonka digitutor-verkosto on tehnyt jo vuosia työtä koulujen digipedagogiikan edistämiseksi alueen kouluilla, oli innoissaan OpenDigistä ja systemaattisemman yhteistyön kehittämisen mahdollisuudesta. 

OpenDigin blogissa on jo esimerkkejä Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen sekä niiden lähialueiden koulujen OpenDigi-hankeen tiimoilta päivitetyn kouluyhteistyön muodoista ja jopa innostuksesta. Samanlainen kiinnostus ja jopa innostus on ajoittain näkyvissä myös Itä-Suomalaisten koulujen kanssa käydyissä keskusteluissa.

Erityisesti seuraavat viestit ovat herättäneet kiinnostusta:

  • Viimein hanke, joka tarjoaa todellista mahdollisuutta kehittämiseen koulun lähtökohdista. Halutaan kuulla ja osallistua siihen mitä kouluilla halutaan kehittää ja kokeilla (vrt. Koh, Chai, & Lim 2017)
  • OpenDigissä koulun opettaja ei ole opettajaopiskelijoiden ohjaaja, vaan opiskelijoiden tekemisen ohjaus on yliopiston ja opettajankouluttajan tehtävä
  • DigiTutor verkosto on mukana toiminnassa.

Syksyllä olemme aloittamassa yhteistyön ja ensimmäisen OpenDigi-toimintamallin testauskierroksen varsin lähellä yliopistoa (Joensuu) sijaitsevien kolmen koulun kanssa.
TVT-osaaminen ja pystyvyys on Itä-Suomen yliopiston erityisosaamisalue OpenDigissä ja se luonnollisesti näkyy tekemisessämme. Viime kädessä kehittämisen teemat ovat kuitenkin kehittäjäyhteisössä mukana olevien toimintojen valintoja. Uskomme, että aito yhteiskehittäminen, jossa jokainen osallistuja tuntee vaikuttavansa asetettaviin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, on onnistuneen yhteistyön avain.  

Kevään kulkuun Joensuussa on jo kahdentoista vuoden ajan kuulunut SciFest – vuosittainen Joensuun Tiedeseura ry:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) järjestämä tiede-, ympäristö- ja teknologiafestivaali lapsille, nuorille, koululaisille ja opettajille. Tänä keväänä (17.–18.5) olin mukana OpenDigin sekä DigiErkon toimintaa esittelevässä työpajassa tapaamassa SciFestillä vierailevia opettajia. Esittelimme Sini Kontkasen, ja Satu Piispa-Hakalan kanssa, toistaiseksi hankkeiden muodossa tapahtuvaa yliopiston, opettajankoulutuksen koulujen ja opettajien välistä yhteistyötä. Kiinnostuneita opettajia vieraili pisteellämme 9000:nen vierailijan mukana. Pienoinen huoli koulujen ja opettajien mahdollisuuksista toteuttaa uuden OPS:n tavoitteita tuntui olevan opettajakunnalla. Tästä syystä aika monet opettajat kommentoivat toimintojamme tarpeellisiksi ja osoittivat kiinnostusta osallistumiseen.   

OpenDigi, Digiope ja Digierko Scifest messuilla toukokuussaKuvassa digiope, OpenDigi, Digierko paja Scifest-messuilta 17. ja 18.5 2018 Joensuu areena

Lopuksi, Suomalaista koulua ja opettajankoulutusta kävi ihmettelemässä Gordon collage of education delegaatio Israelista. Kovasti olivat kiinnostuneita tvt:n käytöstä opetuksessa ja siihen tähtäävästä opettajan koulutuksesta. Tutkimuksen ohella ja PREP21-hankeen jatkumona esittelimme myös OpenDigiä. Heti nimen kääntäminen sanaleikkeineen Open= teachers’ ja/tai open l. avoin oli heistä hauska ja ajatuksia herättävä ja Opendigin toimintamallikin aiheutti hyväksyvän kuuloista hyminää kuulijoissa.

terveisin Jari

Lähteet

Koh, J. H. L., Chai, C. S., & Lim, W. Y. (2017). Teacher professional development for TPACK-21CL: Effects on teacher ICT integration and student outcomes. Journal of Educational Computing Research, 55(2), 172-196.

Tondeur, J., van Braak, J., Sang, G., Voogt, J., Fisser, P., & Ottenbreit-Leftwich, A. (2012). Preparing pre-service teachers to integrate technology in education: A synthesis of qualitative evidence. Computers & Education, 59(1), 134-144.

”Simple tools, rich pedagogy”

OpenDigi –toiminnan käynnistäminen ja suunnittelu on edennyt meillä Keski-Suomessa kevään aikana rivakasti yhteistyöverkostoa kokoon kuroen. Kerta toisensa jälkeen olen saanut hämmentyneen onnellisena havaita, miten OpenDigin toimintamalli ja –ajatus on otettu vastaan erittäin myönteisesti ja innostuneesti niin kuntien sivistys- ja opetustoimen johdossa, kuin kouluillakin. Käydyt keskustelut ovat avanneet meille kaikille mukana oleville huikeaa mahdollisuuksien maailmaa, johon pääsemme syksyllä yhdessä tarttumaan ainakin Saarijärven, Konneveden ja Jyväskylän kouluissa. Näin hankkeen työmyyrän näkökulmasta on erityisen ilahduttavaa mukaan valittujen noin kahdenkymmenen perusopetuksen opettajan ennakkoluulottomuus ja idearikkaus, sekä uteliaan rohkea, oppiva asenne. Parempaa pohjaa alkavalle toiminnalle tuskin voi toivoa!

Odotuksia ja ajatuksia

Kouluissa todellakin odotetaan isolla O:lla yhteistyötä opiskelijoiden ja opettajankouluttajien kanssa ja opettajat ovat nostaneet esiin runsaasti erilaisia ilmiöitä ja oppiaineita, joiden äärellä digipedagogiikan ja oppimisen taitojen kehittäminen voisi tapahtua. Luokanopettajien ajatuksissa kehittämisprojektit voisivat liittyä mm. ympäristö- ja luonnontieteiden, äidinkielen- ja kirjallisuuden, historian, musiikin ja matematiikan sisältöjä käsittäviin ilmiökokonaisuuksiin. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta erityisen innostavaa on myös se, miten mukaan lähteneet luokan- ja aineenopettajat pohtivat etukäteen mahdollisuuksia toteuttaa ”oikein luvan kanssa” oppiaine- ja luokka-asterajat ylittäviä opetuskokeiluja. Kuulostaa hyvältä, eikö totta?

Kevään aikana on kartoitettu myös jo käytössä olevia teknologioita, niiden käyttöä, sekä toiveita ja ajatuksia siitä millaisia digitaalisten teknologioiden käyttöön liittyviä ajatuksia ja tarpeita kouluissa ja opettajilla henkilökohtaisesti on. Tältä pohjalta olemme rakentaneet kokonaiskuvaa toimintamme lähtökohdille ja päässeet suunnittelemaan syksyn KickOff –tapahtuman digipedagogiikka – ja teknologiatyöpajojen sisältöjä ikään kuin ”täsmänä”, mahdollisimman hyvin koulujen tilannetta palvelevana ja täydentävänä. (Lokakuun alkuun sijoittuvassa KickOffissa tarjoamme työpajojen muodossa ideoita ja ituja opetuskokeilujen suunnittelun tueksi, siitä lisää myöhemmissä postauksissa.)

image (2)Kuva. OpenDigin Keski-Suomen toimintakenttää.

Pedagogiikka edellä

Kuten jo edellä kuvatusta saattaa arvata, on selvää, että kouluissa toteutettavat tutkimusperustaiset opetuskokeilut tulevat olemaan erittäin monipuolisia ja vaihtelevia sekä sisällöiltään, että digitaalisten työkalujen osalta – varsinkin kun vielä opettajankouluttajat ja opiskelijat tuovat syksyllä mukaan oman osaamisensa, toiveensa ja ideansa.

Tällä hetkellä koulujen ja opettajankoulutuksen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen näyttäisi siltä, että mahdollisesti kokeilut liittyvät mm. jo olemassa olevien oppimisympäristöjen ja laitteiden käytön syventämiseen ja monipuolistamiseen. Kokeillaan yhteisöllisen ongelmanratkaisutaidon formatiivista arviointia teknologiatuetusti, pyritään tukemaan lukemaan oppimista ja lukuintoa teknologiatuetusti tai vaikkapa testataan ja pohditaan virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) lisäarvoa oppimisessa ja opetuksessa. Vahvoina kokeilun ja mielenkiinnon kohteena näyttäisi olevan  myös ohjelmoinnillinen ajattelu ja robotiikka, jotka varmasti jossain muodossa tulevat mukaan useammassakin kokeilussa. Jännittävää nähdä mihin lopulta tartutaan ja mitä kaikkea vielä yhdessä keksitään!

Keskeinen periaate opetuskokeilujen toteutuksessa tiivistyy Roschellen (2002) ajatuksessa ”Simple tools, rich pedagogy”: kokeiluissa ja niiden suunnittelussa yksittäisen sovelluksen sijaan oleellista on opiskelun ja työskentelyn pedagoginen tuki, joka muodostuu useiden eri välineiden, ohjelmistojen ja henkilöiden muodostamasta kokonaisuudesta.  Ja ennen kaikkea opettajan ammatillisesta osaamisesta ja yhteisöllisestä kehittämisestä – OpenDigiläisyydestä.

-Mari

 

OpenDigi goes Kilpisjärvi

Edellinen Lapin alueen OpenDigi -postaus viritti alustavasti jo Kilpisjärven teemaan, mistä lupasimme tulla myöhemmin kertomaan lisää. Voimme todeta, että reissu pohjoisimmalle OpenDigi-kehittäjäyhteisössä mukana olevalle koululle on saatu virallisesti ja erittäin onnistuneesti päätökseen! Reissun aikana ehdimme maisemien ihastelun ja kuvaamisen lisäksi tutustua Kilpisjärven monitoimitaloon ja alustavasti suunnitella tulevan syksyn syventävää harjoittelua yhdessä koulun henkilökunnan ja harjoittelun tekevän opettajaopiskelijan kanssa. Opettajia koululla on kolme ja oppilaita parisenkymmentä, esikoulusta yhdeksännelle luokalle.

Ennen OpenDigi -kehittäyhteisön varsinaisen toiminnan alkua tapaamme jokaisen OpenDigi-koulun ohjaavan opettajan ja rehtorin, ja kartoitamme toiminnan lähtökohtia ja mahdollisia kehittämistavoitteita. Kilpisjärven monitoimitalolla keskustelussa mahdollisista kehittämisen kohteista esille nousivat muun muassa monilukutaito monialaisissa oppimis- ja oppiainerajat ylittävissä kokonaisuuksissa. Ajatuksia heräsi esimerkiksi sanoma-/aikakausilehtikuukaudesta, tekijänoikeuksista sekä näppäintaidoista. Yhteiset kehittämistavoitteet tarkentuvat lopulliseen muotoonsa syksyllä.

Lapin alueen OpenDigi-kehittäjäyhteisön varsinainen aloitus tapahtuu syyskuun alussa, jolloin mukana olevat luokanopettajaopiskelijat ovat jo palanneet lomiltaan takaisin Lappiin.

OpenDigin Lapin alueen ”KickOff” tulee toteutumaan satojen kilometrien etäisyyksien vuoksi yhtä aikaa Rovaniemellä sekä virtuaalisesti niin, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus päästä mukaan. Myös Lapissa OpenDigin kehittäjäyhteisön toiminnan alkaessa pyritään toimijoissa käynnistämään yhteistyön onnistumisen kannalta tutkitusti olennaisia prosesseja. Näitä prosesseja ovat OpenDigi-kehittäjän identiteetin muodostuminen, omistajuus, yhteenkuuluvuus ja tulevan ennakointi päämäärätietoisuus.

IMG_9105Kuva: Kilpisjärven maisemissa riitti ihasteltavaa

Ennen syksyn aloitusta Lapissa riittää vielä paljon tehtävää. Seuraavaksi jatkamme kouluvierailuja ja alustavien kehittämistavoitteiden suunnittelua, seuraavaksi Kemijärvellä.

Innostunein terveisin,
Satu-Maarit ja Susanna