OpenDigi Itä-Suomesta käsin

Jo aiemmin olemme tehneet yhteistyötä opettajaksi opiskelevien sekä mediakeskuksen välittämänä muutamien ”koulujen” kanssa tieto-ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttöön liittyen. Lainausmerkit koulu-sanassa ovat tarpeen, sillä viime kädessä kysymyksessä ovat olleet lähinnä yksittäiset opettajat (Kiitos heille!) ja heidän luokkansa – eivät koko koulut.

Opettajankoulutuksen tavoitteiden kannalta katsoen kokoelma satunnaisia kokeiluita ei välttämättä ole se ideaali mielikuva, jonka opiskelijoille toivoisi jäävän TVT:n opetuskäytön toteuttamisesta tai varsinkaan koulujen aktiivisesta kehittämisestä teemasta riippumatta. Myös koulut voisivat  hyötyä enemmän, jos kokeilut olisivat laajemmin opettajakunnan tiedossa ja koulujen kehittämisen ytimessä koko koulun näkökulmasta. Toisaalta opettajaksi opiskelevien reflektiivisissä pohdinnoissa jo nämäkin erilliset luokassa tehdyt kokeilut olivat selvästi antaneet positiivisen mielikuvan omista kyvyistä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa (vrt. Tondeur, Braak, Sang, Voogt, Fisser, & Ottenbreit-Leftwich 2012).

Itä-Suomen yliopistolla Savonlinnan kampuksen toimintojen siirto Joensuuhun on juuri käynnissä. Opettajankoulutukselle tämä merkitsee mm. opiskelijamäärän suurta lisäystä. Samalla kouluihin päin tehtävän yhteistyön määrä, tavat ja merkitys kasvavat entisestään, jolloin kunkin teema-alueen toteuttaminen käy haasteellisemmaksi niin opettajankoulutukselle kuin myös alueen kouluille. Joensuussa OpenDigin valmistelu- ja hakemusvaiheessa oltiin edellä kuvatun (koulu)yhteistyön myötä tiiviissä yhteistyössä kaupungin mediakeskukseen.  Myös mediakeskuksen väki, jonka digitutor-verkosto on tehnyt jo vuosia työtä koulujen digipedagogiikan edistämiseksi alueen kouluilla, oli innoissaan OpenDigistä ja systemaattisemman yhteistyön kehittämisen mahdollisuudesta. 

OpenDigin blogissa on jo esimerkkejä Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen sekä niiden lähialueiden koulujen OpenDigi-hankeen tiimoilta päivitetyn kouluyhteistyön muodoista ja jopa innostuksesta. Samanlainen kiinnostus ja jopa innostus on ajoittain näkyvissä myös Itä-Suomalaisten koulujen kanssa käydyissä keskusteluissa.

Erityisesti seuraavat viestit ovat herättäneet kiinnostusta:

  • Viimein hanke, joka tarjoaa todellista mahdollisuutta kehittämiseen koulun lähtökohdista. Halutaan kuulla ja osallistua siihen mitä kouluilla halutaan kehittää ja kokeilla (vrt. Koh, Chai, & Lim 2017)
  • OpenDigissä koulun opettaja ei ole opettajaopiskelijoiden ohjaaja, vaan opiskelijoiden tekemisen ohjaus on yliopiston ja opettajankouluttajan tehtävä
  • DigiTutor verkosto on mukana toiminnassa.

Syksyllä olemme aloittamassa yhteistyön ja ensimmäisen OpenDigi-toimintamallin testauskierroksen varsin lähellä yliopistoa (Joensuu) sijaitsevien kolmen koulun kanssa.
TVT-osaaminen ja pystyvyys on Itä-Suomen yliopiston erityisosaamisalue OpenDigissä ja se luonnollisesti näkyy tekemisessämme. Viime kädessä kehittämisen teemat ovat kuitenkin kehittäjäyhteisössä mukana olevien toimintojen valintoja. Uskomme, että aito yhteiskehittäminen, jossa jokainen osallistuja tuntee vaikuttavansa asetettaviin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, on onnistuneen yhteistyön avain.  

Kevään kulkuun Joensuussa on jo kahdentoista vuoden ajan kuulunut SciFest – vuosittainen Joensuun Tiedeseura ry:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) järjestämä tiede-, ympäristö- ja teknologiafestivaali lapsille, nuorille, koululaisille ja opettajille. Tänä keväänä (17.–18.5) olin mukana OpenDigin sekä DigiErkon toimintaa esittelevässä työpajassa tapaamassa SciFestillä vierailevia opettajia. Esittelimme Sini Kontkasen, ja Satu Piispa-Hakalan kanssa, toistaiseksi hankkeiden muodossa tapahtuvaa yliopiston, opettajankoulutuksen koulujen ja opettajien välistä yhteistyötä. Kiinnostuneita opettajia vieraili pisteellämme 9000:nen vierailijan mukana. Pienoinen huoli koulujen ja opettajien mahdollisuuksista toteuttaa uuden OPS:n tavoitteita tuntui olevan opettajakunnalla. Tästä syystä aika monet opettajat kommentoivat toimintojamme tarpeellisiksi ja osoittivat kiinnostusta osallistumiseen.   

OpenDigi, Digiope ja Digierko Scifest messuilla toukokuussaKuvassa digiope, OpenDigi, Digierko paja Scifest-messuilta 17. ja 18.5 2018 Joensuu areena

Lopuksi, Suomalaista koulua ja opettajankoulutusta kävi ihmettelemässä Gordon collage of education delegaatio Israelista. Kovasti olivat kiinnostuneita tvt:n käytöstä opetuksessa ja siihen tähtäävästä opettajan koulutuksesta. Tutkimuksen ohella ja PREP21-hankeen jatkumona esittelimme myös OpenDigiä. Heti nimen kääntäminen sanaleikkeineen Open= teachers’ ja/tai open l. avoin oli heistä hauska ja ajatuksia herättävä ja Opendigin toimintamallikin aiheutti hyväksyvän kuuloista hyminää kuulijoissa.

terveisin Jari

Lähteet

Koh, J. H. L., Chai, C. S., & Lim, W. Y. (2017). Teacher professional development for TPACK-21CL: Effects on teacher ICT integration and student outcomes. Journal of Educational Computing Research, 55(2), 172-196.

Tondeur, J., van Braak, J., Sang, G., Voogt, J., Fisser, P., & Ottenbreit-Leftwich, A. (2012). Preparing pre-service teachers to integrate technology in education: A synthesis of qualitative evidence. Computers & Education, 59(1), 134-144.

”Simple tools, rich pedagogy”

OpenDigi –toiminnan käynnistäminen ja suunnittelu on edennyt meillä Keski-Suomessa kevään aikana rivakasti yhteistyöverkostoa kokoon kuroen. Kerta toisensa jälkeen olen saanut hämmentyneen onnellisena havaita, miten OpenDigin toimintamalli ja –ajatus on otettu vastaan erittäin myönteisesti ja innostuneesti niin kuntien sivistys- ja opetustoimen johdossa, kuin kouluillakin. Käydyt keskustelut ovat avanneet meille kaikille mukana oleville huikeaa mahdollisuuksien maailmaa, johon pääsemme syksyllä yhdessä tarttumaan ainakin Saarijärven, Konneveden ja Jyväskylän kouluissa. Näin hankkeen työmyyrän näkökulmasta on erityisen ilahduttavaa mukaan valittujen noin kahdenkymmenen perusopetuksen opettajan ennakkoluulottomuus ja idearikkaus, sekä uteliaan rohkea, oppiva asenne. Parempaa pohjaa alkavalle toiminnalle tuskin voi toivoa!

Odotuksia ja ajatuksia

Kouluissa todellakin odotetaan isolla O:lla yhteistyötä opiskelijoiden ja opettajankouluttajien kanssa ja opettajat ovat nostaneet esiin runsaasti erilaisia ilmiöitä ja oppiaineita, joiden äärellä digipedagogiikan ja oppimisen taitojen kehittäminen voisi tapahtua. Luokanopettajien ajatuksissa kehittämisprojektit voisivat liittyä mm. ympäristö- ja luonnontieteiden, äidinkielen- ja kirjallisuuden, historian, musiikin ja matematiikan sisältöjä käsittäviin ilmiökokonaisuuksiin. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta erityisen innostavaa on myös se, miten mukaan lähteneet luokan- ja aineenopettajat pohtivat etukäteen mahdollisuuksia toteuttaa ”oikein luvan kanssa” oppiaine- ja luokka-asterajat ylittäviä opetuskokeiluja. Kuulostaa hyvältä, eikö totta?

Kevään aikana on kartoitettu myös jo käytössä olevia teknologioita, niiden käyttöä, sekä toiveita ja ajatuksia siitä millaisia digitaalisten teknologioiden käyttöön liittyviä ajatuksia ja tarpeita kouluissa ja opettajilla henkilökohtaisesti on. Tältä pohjalta olemme rakentaneet kokonaiskuvaa toimintamme lähtökohdille ja päässeet suunnittelemaan syksyn KickOff –tapahtuman digipedagogiikka – ja teknologiatyöpajojen sisältöjä ikään kuin ”täsmänä”, mahdollisimman hyvin koulujen tilannetta palvelevana ja täydentävänä. (Lokakuun alkuun sijoittuvassa KickOffissa tarjoamme työpajojen muodossa ideoita ja ituja opetuskokeilujen suunnittelun tueksi, siitä lisää myöhemmissä postauksissa.)

image (2)Kuva. OpenDigin Keski-Suomen toimintakenttää.

Pedagogiikka edellä

Kuten jo edellä kuvatusta saattaa arvata, on selvää, että kouluissa toteutettavat tutkimusperustaiset opetuskokeilut tulevat olemaan erittäin monipuolisia ja vaihtelevia sekä sisällöiltään, että digitaalisten työkalujen osalta – varsinkin kun vielä opettajankouluttajat ja opiskelijat tuovat syksyllä mukaan oman osaamisensa, toiveensa ja ideansa.

Tällä hetkellä koulujen ja opettajankoulutuksen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen näyttäisi siltä, että mahdollisesti kokeilut liittyvät mm. jo olemassa olevien oppimisympäristöjen ja laitteiden käytön syventämiseen ja monipuolistamiseen. Kokeillaan yhteisöllisen ongelmanratkaisutaidon formatiivista arviointia teknologiatuetusti, pyritään tukemaan lukemaan oppimista ja lukuintoa teknologiatuetusti tai vaikkapa testataan ja pohditaan virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) lisäarvoa oppimisessa ja opetuksessa. Vahvoina kokeilun ja mielenkiinnon kohteena näyttäisi olevan  myös ohjelmoinnillinen ajattelu ja robotiikka, jotka varmasti jossain muodossa tulevat mukaan useammassakin kokeilussa. Jännittävää nähdä mihin lopulta tartutaan ja mitä kaikkea vielä yhdessä keksitään!

Keskeinen periaate opetuskokeilujen toteutuksessa tiivistyy Roschellen (2002) ajatuksessa ”Simple tools, rich pedagogy”: kokeiluissa ja niiden suunnittelussa yksittäisen sovelluksen sijaan oleellista on opiskelun ja työskentelyn pedagoginen tuki, joka muodostuu useiden eri välineiden, ohjelmistojen ja henkilöiden muodostamasta kokonaisuudesta.  Ja ennen kaikkea opettajan ammatillisesta osaamisesta ja yhteisöllisestä kehittämisestä – OpenDigiläisyydestä.

-Mari

 

OpenDigi goes Kilpisjärvi

Edellinen Lapin alueen OpenDigi -postaus viritti alustavasti jo Kilpisjärven teemaan, mistä lupasimme tulla myöhemmin kertomaan lisää. Voimme todeta, että reissu pohjoisimmalle OpenDigi-kehittäjäyhteisössä mukana olevalle koululle on saatu virallisesti ja erittäin onnistuneesti päätökseen! Reissun aikana ehdimme maisemien ihastelun ja kuvaamisen lisäksi tutustua Kilpisjärven monitoimitaloon ja alustavasti suunnitella tulevan syksyn syventävää harjoittelua yhdessä koulun henkilökunnan ja harjoittelun tekevän opettajaopiskelijan kanssa. Opettajia koululla on kolme ja oppilaita parisenkymmentä, esikoulusta yhdeksännelle luokalle.

Ennen OpenDigi -kehittäyhteisön varsinaisen toiminnan alkua tapaamme jokaisen OpenDigi-koulun ohjaavan opettajan ja rehtorin, ja kartoitamme toiminnan lähtökohtia ja mahdollisia kehittämistavoitteita. Kilpisjärven monitoimitalolla keskustelussa mahdollisista kehittämisen kohteista esille nousivat muun muassa monilukutaito monialaisissa oppimis- ja oppiainerajat ylittävissä kokonaisuuksissa. Ajatuksia heräsi esimerkiksi sanoma-/aikakausilehtikuukaudesta, tekijänoikeuksista sekä näppäintaidoista. Yhteiset kehittämistavoitteet tarkentuvat lopulliseen muotoonsa syksyllä.

Lapin alueen OpenDigi-kehittäjäyhteisön varsinainen aloitus tapahtuu syyskuun alussa, jolloin mukana olevat luokanopettajaopiskelijat ovat jo palanneet lomiltaan takaisin Lappiin.

OpenDigin Lapin alueen ”KickOff” tulee toteutumaan satojen kilometrien etäisyyksien vuoksi yhtä aikaa Rovaniemellä sekä virtuaalisesti niin, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus päästä mukaan. Myös Lapissa OpenDigin kehittäjäyhteisön toiminnan alkaessa pyritään toimijoissa käynnistämään yhteistyön onnistumisen kannalta tutkitusti olennaisia prosesseja. Näitä prosesseja ovat OpenDigi-kehittäjän identiteetin muodostuminen, omistajuus, yhteenkuuluvuus ja tulevan ennakointi päämäärätietoisuus.

IMG_9105Kuva: Kilpisjärven maisemissa riitti ihasteltavaa

Ennen syksyn aloitusta Lapissa riittää vielä paljon tehtävää. Seuraavaksi jatkamme kouluvierailuja ja alustavien kehittämistavoitteiden suunnittelua, seuraavaksi Kemijärvellä.

Innostunein terveisin,
Satu-Maarit ja Susanna

Poikkeuksellinen Lappi!

Otsikolla viitataan toki poikkeuksellisen kuumiin keleihin, joista olemme saaneet nauttia jopa Lapissa asti, mutta myös Lapin yliopiston poikkeuksellisiin lähtökohtiin lähteä kehittämään opettajankoulutuksen ja koulujen välistä vuoropuhelua aivan pohjoisessa Suomessa.

Lapin alueella OpenDigi-kehittäjäyhteisöjen toiminta ja yhteiskehittäminen tulee linkittymään  luokanopettajaopiskelijoiden harjoittelujaksoihin. Harjoittelut kestävät reilun kuukauden päivät, minkä aikana opettajaopiskelijat työskentelevät kouluilla yhdessä määriteltyjen kehittämistavoitteiden parissa sekä yhdessä valittujen lähestymistapojen ja harjoitteiden kautta. Tämä poikkeuksellinen toteutustapa tarjoaa myös satojen kilometrien päässä sijaitseville kouluille mahdollisuuden päästä  mukaan OpenDigi-kehittäjäyhteisöön ja tukee oikeasti tiivistä yhteistyötä koulun, opettajaopiskelijan ja opettajankouluttajan välillä. Opettajaopiskelijat, kun muuttavat jakson ajaksi paikkakunnalle, jossa koulu sijaitsee.

Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijat ovat saaneet OpenDigi-kehittäjäyhteisön toimintaan ja harjoitteluun liittyvää tietoa jo nyt keväällä ennen varsinaista aloitusta. Opiskelijoille OpenDigi tarjoaa mahdollisuuden päästä näkemään kouluja aina Lapin pohjoisinta kolkkaa myöten ja on näin erinomainen vaihtoehto Lapin yliopiston normaalille harjoittelukoululle. OpenDigi-kehittäjäyhteisöön Lapissa onkin valikoitunut opiskelijoita, jotka ovat olleet kiinnostuneita verkostoitumaan ja näkemään ja kokemaan koulujen arkea perinteisen harjoittelukoulun ulkopuolella. Osalla opiskelijoita OpenDigi on myös mahdollisuus kerätä tutkimusaineistoa omaa pro gradu –tutkielmaansa varten. Ennen kaikkea kyse on poikkeuksellisen uskomattomista kokemuksista!

Koulut kasassa!

OpenDigi kehittäjäyhteisöön Lapin alueella tulee kouluja Rovaniemeltä, Ivalosta, Kemijärveltä ja Kilpisjärveltä. Paikkakunnat ovat valikoituneet oppilaiden omien mielenkiinnonkohteiden tai aikaisempien kokemusten perusteella. Mahtavaa, että myös koulut innostuivat OpenDigistä ja tarjotuista mahdollisuuksista. Suurella ilolla ja innostuksella olemme näyttäneet oppilaiden kouluvalinnoille vihreimmistä vihreimpää valoa ja odotamme yhteistyötä!

OpenDigin Lapin alueen kehittäjäyhteisön toiminta käynnistyy elokuussa 2018.

IMG_3362

Erityisosaaminen kehittäjäyhteisön käyttöön

OpenDigissä jokaisella mukana olevalla yliopistolla on oma sisältövastuualueensa, joka on myös heidän erityisosaamisalueensa. Näiden erityisosaamisten pohjalta jokainen partneriyliopisto tuottaa tuki- ja virikemateriaalia sekä alueellisten yhteisöjen että valtakunnallisen kehittäjäyhteisön käyttöön. Lapin yliopistossa on huikeaa osaamista kriittisen ajatteluun ja monilukutaitoon liittyen. On upeaa, että saamme erilaisen toimintamallin avulla viedä osaamistamme ja uusinta tutkimustietoa koulujen arkeen käytännössä hyödynnettäväksi. Mahtavaa on myös partneriyliopistojen osaamisen saaminen Lapin alueen kehittäjäyhteisön hyödyksi.

Seuraavaksi suuntaamme kohti tulevia seikkailuja, ensi viikolla meitä odottaa jo Kilpisjärvi. Palaamme myöhemmin kertomaan lisää Lapin alueen OpenDigi kehittäjäyhteisön muodostumisesta!

Aurinkoisin terkuin Rovaniemen vahvistukset,
Susanna ja Satu-Maarit

 

OpenDigi toimintapolku

Miten syntyy toimiva kehittäjäyhteisö?

OpenDigille on tärkeää, että kehittäjäyhteisön toiminnan jokainen vaihe vastaa kaikkien toimijoiden tarpeeseen ja että valinnoillemme löytyy perustelut tutkimuksen kautta. Tähän mennessä olemme keskittyneet erityisesti luomaan pohjaa alueellisille OpenDigi-kehittäjäyhteisöille. Olemme määritelleet yhteiset periaatteet toiminnalle kaikilla alueilla, perehtyneet erilaisiin tavoitteitamme tukeviin tutkimuksiin ja käyneet vuoropuhelua sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Suurena vaikuttajana toiminnallemme on Prep21-hankkeen kehittämät strategisen oppimisen mallit ja tulokset muun muassa yhteisöllisen oppimisen tukemiseen liittyen. Prep21-hankkeen tulokset tarjoavat meille erinomaisia työvälineitä kehittäjäyhteisöjen muodostamiseen. Tiedämme muun muassa mitkä ovat yhteistyön ja vuorovaikutuksen suurimmat haasteet, yhteisöllisen oppimisen kannalta merkitykselliset vaiheet ja miten niitä voi tukea. Tästä kirjoitamme lisää lähiaikoina!

ITK2018 toimintasessiossa kävimme vuoropuhelua osallistujien kanssa kehittäjäyhteisön toimintapolun muokkaamiseksi eri toimijoiden tarpeita vastaavaksi. Kursivoitujen lauseiden ajatus on muotoiltu ITK-yleisön kommenteista . Näiden ajatusten koemme olevan toimivan kehittäjäyhteisön edellytyksiä.

Kehittämiseen sitoutuminen lähtee käytännön tarpeesta ja opettajilla tarve liittyy oman käytännön työn parantamiseen ja/tai tehostamiseen. Näin kehittäminen koetaan osaksi omaa työtä, joka tuottaa työniloa ja innostusta.Tätä tukee myös Soinin ym. (2016) havainnot siitä, että ammatillinen yhdessä oppiminen on mahdollista vasta, kun puhutulla on yhteys toimintaan, työtä tekevien ihmisten kokemukseen. Tutkijat nostavat näiden lisäksi esille pystyvyyden kokemuksen merkityksen eli jo kehittämisen alkuvaiheessa on pysähdyttävä tunnistamaan, mikä on tärkeää ja mihin pystyy vaikuttamaan. ITK:n yleisön ja tutkijoiden havaintojen perusteella tekemisellä on oltava mieli ja merkitys ja tekijöillä usko omiin kykyihin.

OpenDigi-kehittäjäyhteisön toiminnan ydin on yhteisesti tunnistettu ja määritetty tavoite.Jo yhteisen tavoitteen määrittäminen synnyttää yhteenkuuluvuutta osallistujien kesken. Työskentelytapojen ja vuorovaikutuksen on oltava sellaista, jossa jokaisen osallistujan ääni tulee kuulluksi.Onhan jokaisella mukana olevalla sellaista tietoa, joka mahdollistaa uuden idean syntymisen – Kenelläkään ei OpenDigi-yhteisössä pidä olla tietämisen taakkaa, vaan jokainen on aktiivinen oppija ja muut osallistujat ovat oman oppimisen voimavara (Ahonen, 2018). Tavoitteenasettaminen on yksi toimintapolun tutkimusperustaisesti käsikirjoitetuista vaiheista (Näykki ym., 2017). Se toimii myös yhteisöllisen ongelmanratkaisun lähtökohtana (Häkkinen ym., 2017).

Ideoiden kehittely, käytännön kokeilu ja arviointi -vaiheessa työskentely ohjautuu osallistujien toimesta. Vaikka toiminta itsessään antaa palautetta, vahvistaa jokaisen motivaatiota toisilta saatu positiivinen palaute.Sitä ei kukaan meistä voi saada liikaa olipa kyse suurista tai pienistä asioista erityisesti silloin, kun on pysähdyttävä hankalien ja osin ratkaisemattomien ongelmien äärelle. Ne ovat toiminnan kehittämisen kovaa ydintä, joilla saadaan aikaan pysyvää muutosta (Soini ym., 2016). OpenDigi-yhteisö mahdollistaa jokaiselle toimijalle oppimiselle suotuisan ympäristön, jossa kehittäminen tuottaa mielihyvää ja hyvinvointia.

Toimijoiden henkilökohtaisen motiivin tärkeys korostuu selkeästi keskusteluissa. Suuri kiitos OpenDigin vuoropuheluun osallistujille, tällä kertaa erityisesti ITK2018 toimintasessioon osallistujille! Jatketaan keskustelua!

Lähteet:

Ahonen, E. (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231099

Häkkinen, P., Järvelä, S., Mäkitalo-Siegl, K., Ahonen, A., Näykki, P., & Valtonen, T. (2017). Preparing teacher-students for twenty-first-century learning practices (PREP 21): a framework for enhancing collaborative problem-solving and strategic learning skills. Teachers and Teaching: Theory and Practice, 23(1), 25–41. https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1203772

Näykki, P., Isohätälä, J., Järvelä, S., Pöysä-Tarhonen, J., & Häkkinen, P. (2017). Facilitating socio-cognitive and socio-emotional monitoring in collaborative learning with a regulation macro script – an exploratory study. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 12(3), 251–279. https://doi.org/10.1007/s11412-017-9259-5

Soini, T., Pietarinen, J., & Pyhältö, K. (2016). Koulun kehittämisen taskukirja. Learning and Development in School research group. Retrieved from http://www.learninginschool.fi/koulun-kehittamisen-taskukirja/

Heikki ja Viivi