Leikkiä, liikettä ja digiä kestävän kehityksen äärellä – OpenDigi-kokeilu opiskelijan silmin

hytölankoulu
Tiimimme opettajaopiskelija Hannu Aho mallinsi valmiiksi Konneveden kartan ja Hytölän koulun Minecraftiin.

OpenDigi käynnistyi omalta osaltani viime syksyn KickOff tapahtumassa, jonne saapuivat paikalle kaikki Jyväskylän alueen OpenDigiin osallistuvat tutkijat, opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat sekä myös perusasteen opettajat. KickOffin ja samalla koko loppusyksyn tavoitteena oli perehdyttää jokainen osallistuja aiheeseen, ja yhdessä suunnitella omassa pienryhmässä opetuskokonaisuus, joka huipentui meidän osaltamme tammikuun puolessa välissä Konneveden Hytölän koululle.

Syksyn yli kestäneen suunnitteluprosessin aikana sain tehdä yhteistyötä kahden
erityispedagogiikan opiskelijan kanssa, yhden luokanopettajaopiskelijan kanssa ja myös kahden Hytölän koulun opettajan kanssa. Tämän lisäksi ryhmään kuului tiiviisti suunnittelua ja toimintaa oikeaan suuntaan ohjannut projektitutkija Mari Kyllönen.
Nyt, kun suunnitelmat ovat toteutettu ja OpenDigi on omalta osaltani paketissa, voin hyvin mielin todeta, että mielestäni OpenDigi oli todella positiivinen yllätys. Alussa moni asia tuntui kieltämättä hieman sekavalta, mutta lopputulos kertoo vahvan tarinan siitä, kuinka saimme ryhmänä ratkaistua kaikki eteen tulevat haasteet ajoissa.

Itse ajatus hankkeen taustalla on todella tärkeä ja ajankohtainen, sillä elämme todella nopeasti digitalisoituvassa yhteiskunnassa. OpenDigi pyrkii tuomaan tämän muutoksen keskelle apua ja tarjoamaan opettajille taitoja sekä välineitä teknologian monipuoliseen hyödyntämiseen opetuksessa. Päätavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen ja suomalaisten opettajien sekä opettajaopiskelijoidenosaamisen kehittäminen. Oman ryhmän puolesta voin tyytyväisenensimmäisenä päivänä aiheen käsittelemisen luistelukentällä, jossa osa oppilaista (kasvihuonekaasut) yrittivät estää muita oppilaita (auringonsäteitä) pääsemästä ilmakehän läpi takaisin avaruuteen. Kaikki tämä ja lisäksi vielä todella aktiivinen keskustelu luokkahuoneessa huipentui lopulta Minecraft-projektiin, jossa jokainen pari sai toteuttaa oman visionsa tulevaisuuden Konnevedestä.

Oppilaiden Minecraftissa suunnittelema ja rakentama tulevaisuuden Konnevesi hyödyntää vihreää energiaa ja suosii kestävää elämäntapaa. Oppilaat rakensivat kartalle muun muassa upean voimalaitoksen, joka hyödyntää energiantuotannossaan tuulivoimaa ja vesivoimaa. Myös Konneveden tulevaisuuden ostoskeskus kannustaa ihmisiä kierrättämään ja tekemään kestäviä valintoja, sillä kauppakeskuksessa myydään vain lähellä tuotettuja tavaroita ja siellä on monta kirpputoria. Oppilaat huomioivat kestävät valinnat hienosti myös liikenteen suunnittelussa, sillä käyttöön oli valittu vain sähköllä kulkevia busseja ja autoja. Oppilaiden Minecraft täyttyi uskomattomista rakennelmista, jotka tekivät Konnevedestä omavaraisen, lähituotantoa suosivan ja vihreällä energialla pyörivän kaupungin.

Oppilaiden kyky soveltaa kahden päivän aikana opittuja asioita Minecraftissa todisti sen, että opetus oli onnistunut ja tavoitteisiin oli päästy. Tulevana tietotekniikan opettajana olisin kuitenkin toivonut, että projekti olisi kestänyt hieman kauemmin. Kaikin puolin toimivasta yhteissuunnittelusta huolimatta, lyhyet kaksi päivää Konnevedellä tuntui enemmän meidän opettajaopiskelijoiden tekemältä koulukaappaukselta kuin todelliselta yhteisopettajuudelta. Tämä oli varmasti osittain sen takia, että veimme mukanamme Hytölän koululle Minecraft -tietokoneet ja virtuaalitodellisuuden, jotka veimme myös heti pois kokeilun jälkeen.

Ajattelen, että ihanteellisessa tapauksessa projekti olisi kestänyt vaikka kaksi päivää pidempään. Tässä skenaariossa koululla pidetyt kaksi ensimmäistä opetuspäivää pysyisivät täysin ennallaan, koska omasta mielestäni ne olivat aivan mahtavia. Kuitenkin lisäisin niiden perään muutaman lisäpäivän, joiden aikana käsittelisimme enemmän sellaisia laitteita ja sovelluksia, joita koululla olisi jo mahdollisesti valmiina tai helposti hankittavissa, ja joita opettajat haluaisivat itse oppia hyödyntämään opetuksessa paremmin. Tämän kaltainen yhdistelmä tukisi mielestäni paremmin sitä ajatusta, että peruskoulun opettajat saisivat projektista oikeasti jotain sellaista, jota he voisivat hyödyntää omassa arjessaan. Nyt Minecraft, erinomaisuudestaan huolimatta, jäi varmasti hieman kaukaiseksi asiaksi.

Tavallaan siis en muuttaisi projektistamme yhtään mitään, mutta haluaisin lisätä siihen
muutaman päivän. Uskon, että tämä mahdollistaisi sen, että peruskoulun opettajille jäisi
projektista enemmän asioita käteen. Sellaisia välineitä ja taitoja, joista olisi oikeasti hyötyä heidän arjessaan. Teknologian suhteen koen, että menimme ehkä liian suoraan asiaan koululla ja teimme itse liian innokkaasti pelin käynnistämisen ja muut valmistelut. Tämän olisi voinut tehdä myös niin, että peruskoulun opettajat olisivat otettu enemmän mukaan valmisteluihin, jotta tekniset laitteet ja ohjelmat tulisivat heille oikeasti paremmin tutuksi ja käyttövarmuus parantuisi.

hytölän tiimi
Hytölän Mine- ja Vivecraft-kokeilun tiimi: koulunjohtaja, luokanopettaja Virpi Janhunen opettajaopiskelijat Viivi Korpela, Lotta Stolpe, Hannu Aho, Vilma Räsänen ja lukanopettaja Olli Pöyhönen.

Jos saisin tehdä projektin nyt uudelleen niin muuttaisin siis kaksi asiaa. Ensinnäkin osallistaisin opettajia enemmän teknisten laitteiden käyttöön ja pyrkisin turvallisessa ympäristössä osoittamaan sen, että laitteet ovat oikeasti aika mahtavia ja niiden käyttöä opetuksessa ei tarvitse pelätä. Toisena asiana pidentäisin projektia, jotta siitä oikeasti saataisiin kaikki parhaat asiat irti. Kuitenkin kokonaisuutta ajatellessa tuntuu tyhmältä miettiä pieniä ongelmakohtia, sillä oikeasti ajattelen, että se, mitä saimme yhdessä aikaiseksi niin lyhyessä ajassa oli todella vaikuttava suoritus.

Kiitos siitä kaikille osallisille!

Viivi Korpela

Tietotekniikan opettajaopiskelija, Jyväskylän yliopisto

 

Hytölän koulun toteutuksessa yhteistyökumppanina toimi Pekka Ouli Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE:sta.

Terveisiä Lauralta: Miksi OpenDigi on opiskelijalle mieletön mahdollisuus?

Lapissa OpenDigi kehittäjäyhteisöt linkittyvät ensimmäisellä kokeilukierroksella luokanopettajaopiskelijoiden syventävään opetusharjoitteluun, joka kestää huimat 5 viikkoa. Harjoittelu on laajuudeltaan 7op:n kokonaisuus, joten puhutaan jo merkittävän mittaisesta yhteistyöstä. Malli on OpenDigin muihin alueisiin nähden hyvin erilainen, mutta alueellisten mallien erilaisuutta pidämme tässä vaiheessa valtavana rikkautena. Näin saamme erilaisia kokemuksia millaisiin kursseihin yhteiskehittäminen voidaan nivoa.

Yhteiskehittämisen linkittäminen yksittäiseen kurssiin olisi Lapissa vääjäämättä jättänyt pitkien etäisyyksien takana toimivat pohjoisimmat oppilaitokset yhteisöjen ulkopuolelle. Koska nykyisellään harjoittelu tapahtuu Rovaniemen harjoittelukoululla, ei opiskelijoilla juurikaan ole ollut mahdollisuuksia nähdä koulujen arkea Rovaniemen ulkopuolella. Nyt päästään kuitenkin kokeilemaan!

Lapissa kehittäjäyhteisöön kuuluvat opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä perusasteen opettajien lisäksi oppimisen ja opettajankoulutuksen tutkijat Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskuksesta (MPK). Voimme kertoa, että ollaan kaikki osallistujat aivan täpinöissään! Koulut Kilpisjärvellä, Kemijärvellä, Ivalossa ja Rovaniemellä iloitsevat opiskelijoista ja niin yliopisto kuin opiskelijatkin lähtevät super innoissaan näkemään eri koulujen arkea ja hakemaan eväitä koulutuksen kehittämiseen. Arki on näiden koulujen kesken varmasti hyvinkin erilaista – mahtavaa nähdä mitä yhteistyö tuo tullessaan!

Tässä tekstissä ääni on opiskelijan. Kun yhteiskehittämisen tavoitteet oli määritelty, lähti Laura, yksi opiskelijoistamme viideksi viikoksi Kemijärvelle Särkelän koululle.  Tässä Lauran fiilikset uuden toimintamallin mahdollisuuksista harjoittelun alkaessa!

Kuka olet?  

  • Olen Laura Hoisko, kotoisin Kemijärveltä. Aito lappilainen siis ja opiskelenkin Lapin yliopistossa luokanopettajaksi. Tällä hetkellä minulla alkaa neljäs opiskeluvuosi, mutta aloitan jo gradun tekemistä ja viimeinen harjoittelukin alkaa pian. Sivuaineissa minua vaivaa yleinen kiinnostuneisuus kaikkeen! Olenkin suorittanut luontokasvatuksen sivuaineen ja erityispedagogiikan sivuaine on pian valmis. Syksyllä alkaa vielä englannin ja yhteiskuntaopin sivuaineet, joiden opiskelua odotan innolla! Olenkin ollut huono sanomaan “Ei” niin opiskeluun kuin muuhunkin elämään liittyen. Tätä taitoa on kyllä opittu vuosien varrella 🙂.

Miksi halusit syventävään opetusharjoitteluun juuri Särkelän kouluun Kemijärvelle?

  • Minulla liittyy Särkelän kouluun suurempi tarina ja ympyrä, joka sulkeutuu viimeisen harjoitteluni myötä. Olen käynyt koko alakouluni Särkelän koulussa 2000-luvun alussa. Ennen hakeutumistani luokanopettajakoulutukseen pääsin työkokeiluun juuri Särkelän kouluun, jossa toimin koulunavustajana. Aloitin tuolloin myös urani sijaisopettajana. Paljon muistoja, kokemuksia ja oppeja on siis tarttunut Särkelän koulusta!

Oliko sinulla toiveita opetettavan ikäryhmän tai aihealueiden puolesta?

  • Olen tehnyt paljon sijaisopettajan töitä alkuopetuksessa. Edelliset opetusharjoitteluni ovat sijoittuneet luokille 3-4. Joten halusin saada nyt kokemusta vähän vanhemmista oppilaista. Harjoitteluluokkani onkin kuudesluokka. Harjoittelussa tulen opettamaan projektini tiimoilta monilukutaitoja ja tvt-välineiden käyttöä. Lisäksi opetan muita aineita, kuten ympäristöoppia, yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa.

Mitä toiveita koululla oli tämän harjoittelun suhteen ja mitä päätitte tehdä?

  • Koululla oltiin itseasiassa mietitty samoja aiheita ja teemoja monilukutaidosta, mitä itsekin olin miettinyt. He nostivat esille huolen oppilaiden taidoista mediassa. Oppilaat käyttävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, mutta mitkä ovat heidät taidot median arvioinnissa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa? Mietintöjen pohjalta lähden toteuttamaan monilukutaitoon liittyvää uutisprojektia, jonka ideana on kasvattaa oppilaiden kriittistä toimijuutta mediassa.

 

Miten harjoittelu poikkeaa perinteisestä kenttäharjoittelusta ja mitä lisäarvoa tämä kehittämisen malli tuo opettajankoulutukselle?

  • Mielestäni tämä on ideaali tapa toteuttaa viimeinen syventävä harjoittelu, sekä pro gradu –tutkielman aineiston keruu. Tässä harjoittelu on osana suurempaa projektia, joten se nivoutuu muihin opintoihin luontevammin ja palkitsevammin. On ollut mahtavaa suunnitella samalla niin harjoittelua kuin tulevaa tutkimustanikin. Tuntuu, että opin itsekin paremmin! Mielestäni, jokaisen pitäisi toteuttaa pro gradun tekeminen jossain projektissa, ja liittää siihen harjoittelu osaksi kokonaisuutta. 

 
Millaisin mielin olet lähdössä harjoitteluun?

  • Olen lähdössä harjoitteluun erittäin innokkain ja motivoitunein mielin! Piipahdin juuri harjoittelukoulullani hakemassa lukujärjestyksen ja juttelemassa muutamista käytännön seikoista. Odotan innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan! 🙂

OpenDigi oppimisympäristö Case Laura Lapin yliopisto

Kuva. Opiskelijan moniulotteinen oppimisympäristö – Case Laura.