Opettajankouluttajat etäkahvilla

Työporukan etäkahvihuone käynnistyy iltapäivällä TEAMSissä. Mari ja Marja tulevat jutustelemaan kuulumisistaan kahvinjuonnin lomassa: 

Mari: Moi, mikä meininki? 

Marja: Mitäs tässä. Mä oon nyt käyttänyt tuota Zoom-ohjelmaa tapaamisten ja opetuksen järjestämiseen etäyhteydellä. Oon tykännyt siitä tosi paljon. Erityisesti se Breakout rooms -toiminto on kätevä. Musta on aika vaikeeta saada kunnolla keskustelua aikaan, jos on paljon osallistujia siinä etäyhteydessä, mutta sitten, kun jakaa porukan pienempiin ryhmiin Breakout rooms -toiminnon avulla, niin keskustelua syntyy ihan eri tavalla. Opiskelijat ovat usein myös omilla kasvoillaan näissä pienryhmäkeskusteluissa ja heistä on kiva nähdä toisiaan. Itsekin pystyy piipahtamaan kuuntelemassa pienryhmien juttuja, mutta oma osallistuminen keskusteluun ei musta oo niin luontevaa kuin lähiopetuksessa. Kun lähiopetuksessa kaikki on samassa tilassa, kuulee aina sivukorvalla, jos opiskelijoita mietityttää joku juttu ja siihen on sitten helppo tarttua.   

Mari: Samaa mieltä Zoomista! Monenlaista alustaa on koko ajan käytössä mutta ryhmäkeskusteluihin Zoom on tosiaan osoittautunut näppäräksi välineeksi. Miten sulla laitteet on muuten pelittäneet? 

Marja: Ei oo onneks tullut vastaan mitään suurempia ongelmia, mitä nyt välillä yhteydet katkeilevat ja ääni pätkii. Yksi opiskelija tosin valitti, että kaikki opettajat on nyt niin kiinnostuneita näistä uusista ohjelmista, että aikaa kuluu kaikkien toimintojen kummasteluun :blush: Mites sulla on mennyt? 

Mari: Pahimmilta etämokilta on täälläkin vielä vältytty. Itse luulin kolme ensimmäistä viikkoa, että kaikki mikä on jaettu Zoomissa näytöllä, näkyy myös opiskelijoille. Osa ohjelman hallintaan liittyvistä palkeista näkyykin vain opettajille. Ilmankos opiskelijat eivät aina tienneet, millä ryhmistä kulloinkin oli oman ryhmätyön esittelyvuoro, vaikka ryhmäjako ja ryhmien numerot mukamas näkyivät selkeästi näytön oikeassa laidassa :blush:. Enkä vielä ole pahemmin vilauttanut, toisin kuin kuulemma kollegan totaalialaston puoliso…ei onneksi opiskelijoiden aikana vaan työpalaverissa. 

Marja: On tässä ainakin oppinut kaikkea uutta, johon ei olis varmaan ilman tätä tilannetta tullut tartuttua :blush: Tosin tuo perinteinen puhelinkin on saanut uuden elämän. Ennen ei paljon tullut soiteltua, mutta nyt, kun ei voi nähdä kollegoja, on tullut puhelintakin käytettyä. Puhelussa saa nopeasti asiat selviksi varsinkin, jos on kyseessä monimutkaisemmat jutut, kuten opiskelijoiden opintosuoritusten epäselvyydet tai neuvottelua vaativat asiat. Sähköpostiakin tuli kyllä aluksi aika paljon. 

Mari: Totta, ja postia on tosiaan tullut hillitön määrä. Erityisesti huomaa, että vanhoja rästitöitä valmistuu nyt hurjaa vauhtia – jotain hyvää siis tästä tilanteesta! Mutta aika paljon tulee siis lukemista kaiken muun työn oheen.  

Marja: Koen, että paljon yritetään tehdä opiskelijoiden eteen. Olen esimerkiksi etsinyt aiemmin antamiini tehtäviin sellaisia netistä löytyviä lähteitä, joilla opiskelijat vois korvata kirjat. Niitä kun on nyt aika vaikea saada käsiinsä, kun yliopiston kirjastossa on rajatut palvelut. 

Mari: Sama havainto, aika paljon on tehty työtä tämän asian eteen. On kuitenkin ollut kiva huomata, millaisia uusia väyliä on avautunut. Luokanopettajaopiskelijoiden piti yhdelle kurssille lukea lasten- tai nuortenkirja, eivätkä kaikki ehtineet hankkia sitä ennen etäopiskeluun siirtymistä. Onneksi monet e- ja äänikirjapalvelut tarjoavat ilmaista kokeiluaikaa. Osa opiskelijoista on tarttunut tähän mahdollisuuteen ja ovat aika tavalla itsekin innostuneet kirjallisuuden lukemiseen. 

Marja: Kiva kuulla, että tilanne on poikinut jotain hyvääkin. Mites sulla siellä kotona on tää etätyöskentely sujunut? 

Mari: No on ollut aika helppoa, kun lapset ovat jo suht isoja ja omatoimisia. Etenkin aamupäivät kaikki neljä perheenjäsentä istutaan jokainen omilla laitteilla. Mun on pitänyt opetus- ja palaverirauhaa saadakseni valloittaa kuopuksen huone. Sieltä sitten esittelen iloisesti opiskelijoille  Pokemon- ja Harry Potter -julisteita. Huoneessa on tosin ollut väkeä yli sallitun määrän mutta ei raaski hajottaa kiinteää pehmoeläinperhettä. 

Marja: Mulla tilanne eroaa siinä, että meidän lapsi on ollut vielä päiväkodissa. Uusi tilanne tuotti ainakin näin aluksi niin paljon uutta työtä, että tuntui liian haastavalta tehdä sitä pienen lapsen kanssa. Ihailen niitä, jotka siihen on pystyneet! Työergonomia ei oo kaikista parhain. Mun tulee aika paljon istuttua tuossa keittiön pöydän ääressä. Sitten jos on esimerkiksi joku kokous, niin siirryn vierasmakuuhuoneen sängylle. Se tekee välillä hyvää, sillä meidän keittiön tuolit on tuollaiset kovat puiset, niin peppuhan niissä puutuu, kun koko päivän istuu :blush: . Täytyy jatkaa hommia, mulla alkaa kohta kahden kanditutkielmaa tekevän ohjaus etänä. 

Mari: Mä voisin teleportata sulle täältä pari pehmoelukkaa penkille, tai no, taitaa teillä olla omastakin takaa… Jep, palaveri kutsuu myös. Huomiseen! 

Marja: Huomiseen!

Kirjoittajina
Mari Hankala ja Marja Mäensivu, Jyväskylän OKL.

Suomalaisen opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kohtaamispaikka. Tule mukaan vuoropuheluun.

Kerro OpenDigin blogissa etäopetuksen arjesta

Etsimme OpenDigin blogiin opettajia, koulunkäynninohjaajia, rehtoreita, opettajankouluttajia, oppilaita ja opiskelijoita kirjoittamaan arjesta etäopetuksen- ja oppimisen äärellä.

Haluamme jakaa oppimisen ja opettamisen arkea ympäri Suomen kaikkien osallisten näkökulmasta.

Miten päivät sujuvat? Mitkä ovat olleet toimivia käytäntöjä etäopetuksen toteutuksessa ja omien rutiinien luomisessa? Millaisia onnistumisia ja haasteita etäopiskelu on tuottanut?

Erityisen mielellämme jaamme hyviksi koettujen etäkoulupäivien kuvauksia, joissa näkyy sinun roolisi oppilaiden koulupäivässä tai etäkoulun toiminnassa. Niistä on itse kunkin hyvä poimia vinkkejä oman toimintansa kehittämiseen. Kerro etäoppimisen arjesta meille osoitteeseen opendigiFI@gmail.com .

Avoimet ovet oulussa

OpenDigi on mahdollisuuksien mukaan ollut esillä erilaisissa tilaisuuksissa valtakunnallisesti, mutta luonnollisesti myös paikallisesti. Torstaina 13.2.2020 vietettiin virallisesti Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan uusien tilojen avajaisia. Tilaisuudessa esiteltiin paitsi tiedekunnan tiloja, myös niissä tapahtuvaa opetus- ja tutkimustoimintaa sekä hankkeita.

OpenDigi esitteli tilaisuudessa erityisesti hankkeessa suunniteltua ja pilotoitua Oppiva ope -toimintamallia, joka on herättänyt laajasti kiinnostusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Avoimissa ovissa vieraili pääasiassa yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita sekä kutsuvieraita. Kuvassa kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo sekä Oulun normaalikoulun suunnittelijat Raimo Salo sekä Aino-Maaria Rautenbach. (Kuva: Erkki Haataja)

Ensiesityksensä avoimissa ovissa sai Oppiva ope -video, johon koostettiin muutamia opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä koulujen opettajien ajatuksia Oppivasta opesta.

Oppiva ope on utelias ja tiedonjanoinen.

Oppiva ope on oululainen tapa toteuttaa opettajankoulutusta.

Mallina maailmalla

Jännittävä viikko alkaa olla takana, mutta vielä ennättää kertomaan OpenDigin upeasta matkasta Zagrebiin.

Euroopan komissio järjestää eri maiden opetusministeriöiden työntekijöille ja valitun teeman asiantuntijoille suunnattuja Peer learning activity (PLA) -tapahtumia. Tilaisuuksien tarkoituksena on kehittää muun muassa koulutuspolitiikkaa ja levittää eri maiden parhaita käytänteitä sovellettavaksi eurooppalaisessa kehitystyössä.

Kroatian Zagrebissa järjestettiin  2.-4.2.2020 opettajakoulutuksen kehittämiseen keskittyvä PLA-tapahtuma, jonka teemana oli Teaching in contemporary learning environments: developing the digital skills of educators. Vapaasti tämän voisi suomentaa Opettaminen nykyajan oppimisympäristöissä – opettajien digitaitojen kehittäminen. Tilaisuuden tarkoituksena oli jakaa kokemuksia, keskustella ja luoda suosituksia ja ydinviestejä opettajan roolin kehittämiseksi tämän päivän oppimisympäristöissä. Tilaisuuden keskustelujen tavoitteena oli löytää muun muassa tehokkaita jatkuvan oppimisen malleja opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja tästä syystä tilaisuuteen oli haettu Euroopan parhaita malleja jaettavaksi.

Kutsu tilaisuuteen oli meille tietysti paitsi varsin suuri kunnianosoitus, myös upea mahdollisuus saada palautetta OpenDigissä tehdystä työstä. 

Näkyvyyden kannalta foorumi oli meille ja suomalaiselle opettajankoulutukselle merkittävä. Paikalla oli edustajia 16 eri maan opetusministeriöstä ja 9 muuta tahoa (mm. European Federation of Education Employers (EFEE), European Trade Union Committee for Education (ETUCE)). Paikalla olivat lisäksi komission edustajat sekä edustaja komission Joint Research Centeristä. OpenDigin toimintamalli sai osakseen paljon kiinnostusta, mikä oli tietysti palkitsevaa.

Projektipäällikkö Heikki Kontturi esitteli tilaisuudessa Opettajankoulutusfoorumin ja OpenDigi-hankkeen toimintaa.
Kuva: Jens Vermeersch

Isoja teemoja

Tapahtumassa käytiin keskustelua neljästä laajasta teemasta:

  1. Opettajien pedagogiset ja tekniset taidot: Kuinka olemassa olevat kansalaisten ja opettajien digikompetensseja mittaavat viitekehykset toimivat (DigiComp ja DigiCompEdu) ja miten niitä pitäisi kehittää.
  2. Eroavatko eri koulutusasteiden/-sektoreiden haasteet toisistaan ja onko osallistujilla suosituksia eri sektoreille?
  3. Opettajien kompetenssit nykyisissä oppimisympäristöissä: skenaarioita ja pedagogisia malleja 2000-luvun luokkahuoneisiin. Miten opettajia tuetaan opetuksen ja oppimisen uudistamisessa oppilaslähtöisempään suuntaan. Millainen on hyvä opettaja digitaalisessa murroksessa ja uusissa oppimisympäristöissä?
  4. Millaisia ovat tehokkaat jatkuvaan oppimiseen perustuvat mallit opettajankoulutuksessa. Millainen rakenne niissä pitäisi olla? Miten niitä voidaan toteuttaa opettajien peruskoulutuksessa.

kattaus digitaalisen osaamisen mittareihin

Ohjelma antoi kattavan katsauksen eurooppalaisiin digitaalisen kompetenssin mittareihin ja niiden hyödyntämiseen eri maissa. Myös OECD:n ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre – europa.eu) viimeisimpien opettajien osaamisen kehittämiseen liittyvien raporttien tiivis esittely oli antoisa. 

Linkit esiteltyihin raportteihin ja DigiCompEdu-viitekehykseen:

Mitä jäi käteen?

Tuntuu, että OpenDigissä ja tietysti jo hanketta pohjustaneessa PREP21-hankeessa on tehty todella hyvää työtä. Onhan se hienoa, kun oma työ saa tunnustusta.

Usein näillä reissuilla oppii paljon myös muilta. Oman oppimisen kannalta on aina hyvä summata tärkeimmät viestit ja jakaa ne muille. Heikki summasi tämän reissun keskeisimmän opin itselleen näin: ”Eurooppalainen koulutuspolitiikka luodaan ihmisten toimesta ja valintojen tekemistä tuetaan laajapohjaisilla selonteoilla. Meidän suomalaisten hanketyöntekijöiden on syytä seurata aktiivisesti sekä näiden selontekojen raportointeja että niiden valmistelua. Euroopan tasolla tehdyt linjaukset vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Ollaan aktiivisia oppijoita tässäkin suhteessa.

Kiitos Opetus- ja kulttuuriministeriö ja opettajankoulutusfoorumi mahdollisuudesta olla mukana! Kiitokset myös tapahtuman järjestäjälle, Euroopan komission digitaalista oppimista edustavalle työryhmälle (ET2020 Working Group on Digital Education: Learning, Teaching and Assessment).

Oulussa OpenDigi jää elämään: Oppiva ope -toimintamalli on syntynyt

Oulussa ollaan päästy vaiheeseen, jossa voidaan sanoa hankkeen toimintamallin jatkuvan tulevaisuudessa pitkäkestoisena ja systemaattisena Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston välisenä yhteistyönä. Tuntuu kerrassaan hyvältä, kun tehty työ alkaa aidosti tuottaa tulosta. Yhteistyön julkistivat sekä Oulun kaupunki että Oulun yliopisto eilen omilla verkkosivuillaan.

Oppiva ope – teoriasta toiminnaksi malli on syntynyt OpenDigin ensimmäisen syklin aikana tunnistettujen haasteiden sekä kokemusten ja palautteiden pohjalta. Hankkeen aikana toimijoille tuotetaan vielä käsikirja, joka avaa jokaisen toimijan roolia ja tehtäviä yhteisen polun eri vaiheissa. Tällä pyritään varmistamaan, että toiminta on läpinäkyvästi avattu kaikille toimijoille ja esitetään, miten toiminta integroituu osaksi eri toimijoiden työtä.

Tiedote tiivistää hyvin mistä on kysymys, mutta tässä myös kuvallinen esitys mallista ja sen aikana tapahtuvista ydinkohdista.

Oppiva ope – teoriasta toiminnaksi on jatkuvan oppimisen malli, jossa koulujen opettajat, opettajankouluttajat ja opettajaksi opiskelevat oppivat yhdessä, osana omaa työtään.