Kerro OpenDigin blogissa etäopetuksen arjesta

Etsimme OpenDigin blogiin opettajia, koulunkäynninohjaajia, rehtoreita, opettajankouluttajia, oppilaita ja opiskelijoita kirjoittamaan arjesta etäopetuksen- ja oppimisen äärellä. Haluamme jakaa oppimisen ja opettamisen arkea ympäri Suomen kaikkien osallisten näkökulmasta.

Miten päivät sujuvat? Mitkä ovat olleet toimivia käytäntöjä etäopetuksen toteutuksessa ja omien rutiinien luomisessa? Millaisia onnistumisia ja haasteita etäopiskelu on tuottanut?

Erityisen mielellämme jaamme hyviksi koettujen etäkoulupäivien kuvauksia, joissa näkyy sinun roolisi oppilaiden koulupäivässä tai etäkoulun toiminnassa. Niistä on itse kunkin hyvä poimia vinkkejä oman toimintansa kehittämiseen. Kerro etäoppimisen arjesta meille osoitteeseen opendigiFI@gmail.com .

Avoimet ovet oulussa

OpenDigi on mahdollisuuksien mukaan ollut esillä erilaisissa tilaisuuksissa valtakunnallisesti, mutta luonnollisesti myös paikallisesti. Torstaina 13.2.2020 vietettiin virallisesti Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan uusien tilojen avajaisia. Tilaisuudessa esiteltiin paitsi tiedekunnan tiloja, myös niissä tapahtuvaa opetus- ja tutkimustoimintaa sekä hankkeita.

OpenDigi esitteli tilaisuudessa erityisesti hankkeessa suunniteltua ja pilotoitua Oppiva ope -toimintamallia, joka on herättänyt laajasti kiinnostusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Avoimissa ovissa vieraili pääasiassa yliopiston henkilökuntaa, opiskelijoita sekä kutsuvieraita. Kuvassa kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalo sekä Oulun normaalikoulun suunnittelijat Raimo Salo sekä Aino-Maaria Rautenbach. (Kuva: Erkki Haataja)

Ensiesityksensä avoimissa ovissa sai Oppiva ope -video, johon koostettiin muutamia opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä koulujen opettajien ajatuksia Oppivasta opesta.

Oppiva ope on utelias ja tiedonjanoinen.

Oppiva ope on oululainen tapa toteuttaa opettajankoulutusta.

Mallina maailmalla

Jännittävä viikko alkaa olla takana, mutta vielä ennättää kertomaan OpenDigin upeasta matkasta Zagrebiin.

Euroopan komissio järjestää eri maiden opetusministeriöiden työntekijöille ja valitun teeman asiantuntijoille suunnattuja Peer learning activity (PLA) -tapahtumia. Tilaisuuksien tarkoituksena on kehittää muun muassa koulutuspolitiikkaa ja levittää eri maiden parhaita käytänteitä sovellettavaksi eurooppalaisessa kehitystyössä.

Kroatian Zagrebissa järjestettiin  2.-4.2.2020 opettajakoulutuksen kehittämiseen keskittyvä PLA-tapahtuma, jonka teemana oli Teaching in contemporary learning environments: developing the digital skills of educators. Vapaasti tämän voisi suomentaa Opettaminen nykyajan oppimisympäristöissä – opettajien digitaitojen kehittäminen. Tilaisuuden tarkoituksena oli jakaa kokemuksia, keskustella ja luoda suosituksia ja ydinviestejä opettajan roolin kehittämiseksi tämän päivän oppimisympäristöissä. Tilaisuuden keskustelujen tavoitteena oli löytää muun muassa tehokkaita jatkuvan oppimisen malleja opettajankoulutuksen kehittämiseksi ja tästä syystä tilaisuuteen oli haettu Euroopan parhaita malleja jaettavaksi.

Kutsu tilaisuuteen oli meille tietysti paitsi varsin suuri kunnianosoitus, myös upea mahdollisuus saada palautetta OpenDigissä tehdystä työstä. 

Näkyvyyden kannalta foorumi oli meille ja suomalaiselle opettajankoulutukselle merkittävä. Paikalla oli edustajia 16 eri maan opetusministeriöstä ja 9 muuta tahoa (mm. European Federation of Education Employers (EFEE), European Trade Union Committee for Education (ETUCE)). Paikalla olivat lisäksi komission edustajat sekä edustaja komission Joint Research Centeristä. OpenDigin toimintamalli sai osakseen paljon kiinnostusta, mikä oli tietysti palkitsevaa.

Projektipäällikkö Heikki Kontturi esitteli tilaisuudessa Opettajankoulutusfoorumin ja OpenDigi-hankkeen toimintaa.
Kuva: Jens Vermeersch

Isoja teemoja

Tapahtumassa käytiin keskustelua neljästä laajasta teemasta:

  1. Opettajien pedagogiset ja tekniset taidot: Kuinka olemassa olevat kansalaisten ja opettajien digikompetensseja mittaavat viitekehykset toimivat (DigiComp ja DigiCompEdu) ja miten niitä pitäisi kehittää.
  2. Eroavatko eri koulutusasteiden/-sektoreiden haasteet toisistaan ja onko osallistujilla suosituksia eri sektoreille?
  3. Opettajien kompetenssit nykyisissä oppimisympäristöissä: skenaarioita ja pedagogisia malleja 2000-luvun luokkahuoneisiin. Miten opettajia tuetaan opetuksen ja oppimisen uudistamisessa oppilaslähtöisempään suuntaan. Millainen on hyvä opettaja digitaalisessa murroksessa ja uusissa oppimisympäristöissä?
  4. Millaisia ovat tehokkaat jatkuvaan oppimiseen perustuvat mallit opettajankoulutuksessa. Millainen rakenne niissä pitäisi olla? Miten niitä voidaan toteuttaa opettajien peruskoulutuksessa.

kattaus digitaalisen osaamisen mittareihin

Ohjelma antoi kattavan katsauksen eurooppalaisiin digitaalisen kompetenssin mittareihin ja niiden hyödyntämiseen eri maissa. Myös OECD:n ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre – europa.eu) viimeisimpien opettajien osaamisen kehittämiseen liittyvien raporttien tiivis esittely oli antoisa. 

Linkit esiteltyihin raportteihin ja DigiCompEdu-viitekehykseen:

Mitä jäi käteen?

Tuntuu, että OpenDigissä ja tietysti jo hanketta pohjustaneessa PREP21-hankeessa on tehty todella hyvää työtä. Onhan se hienoa, kun oma työ saa tunnustusta.

Usein näillä reissuilla oppii paljon myös muilta. Oman oppimisen kannalta on aina hyvä summata tärkeimmät viestit ja jakaa ne muille. Heikki summasi tämän reissun keskeisimmän opin itselleen näin: ”Eurooppalainen koulutuspolitiikka luodaan ihmisten toimesta ja valintojen tekemistä tuetaan laajapohjaisilla selonteoilla. Meidän suomalaisten hanketyöntekijöiden on syytä seurata aktiivisesti sekä näiden selontekojen raportointeja että niiden valmistelua. Euroopan tasolla tehdyt linjaukset vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Ollaan aktiivisia oppijoita tässäkin suhteessa.

Kiitos Opetus- ja kulttuuriministeriö ja opettajankoulutusfoorumi mahdollisuudesta olla mukana! Kiitokset myös tapahtuman järjestäjälle, Euroopan komission digitaalista oppimista edustavalle työryhmälle (ET2020 Working Group on Digital Education: Learning, Teaching and Assessment).

Oulussa OpenDigi jää elämään: Oppiva ope -toimintamalli on syntynyt

Oulussa ollaan päästy vaiheeseen, jossa voidaan sanoa hankkeen toimintamallin jatkuvan tulevaisuudessa pitkäkestoisena ja systemaattisena Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston välisenä yhteistyönä. Tuntuu kerrassaan hyvältä, kun tehty työ alkaa aidosti tuottaa tulosta. Yhteistyön julkistivat sekä Oulun kaupunki että Oulun yliopisto eilen omilla verkkosivuillaan.

Oppiva ope – teoriasta toiminnaksi malli on syntynyt OpenDigin ensimmäisen syklin aikana tunnistettujen haasteiden sekä kokemusten ja palautteiden pohjalta. Hankkeen aikana toimijoille tuotetaan vielä käsikirja, joka avaa jokaisen toimijan roolia ja tehtäviä yhteisen polun eri vaiheissa. Tällä pyritään varmistamaan, että toiminta on läpinäkyvästi avattu kaikille toimijoille ja esitetään, miten toiminta integroituu osaksi eri toimijoiden työtä.

Tiedote tiivistää hyvin mistä on kysymys, mutta tässä myös kuvallinen esitys mallista ja sen aikana tapahtuvista ydinkohdista.

Oppiva ope – teoriasta toiminnaksi on jatkuvan oppimisen malli, jossa koulujen opettajat, opettajankouluttajat ja opettajaksi opiskelevat oppivat yhdessä, osana omaa työtään.

Tavoitteena pysyvä muutos

OpenDigissä kyse on kohtaamisesta, yhteisöllisestä ongelmanratkaisusta ja yhdessä kehittämisestä yhteisössä. Tavoitteena on, että opettajankoulutus, perusopetus ja tuorein tutkimus kohtaavat ja mukana olevat toimijat vastaavat omiin ja taustaorganisaationsa haasteisiin yhteisön asiantuntijuutta hyödyntäen. Helppo nakki vai mitä?

Lähtökohtanamme siis on, että hankkeen tukemana opettajankoulutuksen ja perusopetuksen välisestä yhteistyöstä saadaan rakennettua toimintamalli, joka jää elämään hankkeen päätyttyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän on löydettävä kaikkia toimijoita riittävästi hyödyttävä jatkuvan oppimisen malli ja rakentaa vähintäänkin eväät toiminnan juurruttamiselle.

Ulospäin näkyvin osa OpenDigi-kehittäjäyhteisöjen toimintaa on varmasti varsinaiset opetuskokeilut. Jotta toimintamalli voi aidosti olla kehittävä osa kasvatustieteiden tiedekunnan arkea ja osa opettajien tutkimusperustaista koulutusta, taustalla tarvitaan paljon paljon jauhamista ja käytännön asioiden järjestämistä sekä kehittäjäyhteisöjen sisällä että tiedekunnissa. Tällä hetkellä usealla alueella käydään keskusteluja opettajankoulutuksen ja alueellisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Pysyvä muutos vaatii myös konkreettisia päätöksiä.

Hankkeilla on toisinaan negatiivinen kaiku, koska niitä pidetään yrityksen tai organisaation normaalista arjesta irrallisina. Hyvän hankkeen ja onnistuneen muutoksen takana täytyy luonnollisesti olla todellinen tarve muuttaa jotain toimintaa tai tehdä jotain entistä paremmin. Meille tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekemämme opettajankoulutuksen kehittämistyö voi johtaa todelliseen muutokseen vain, kun taustalla on opettajankoulutusyksikköjen aito tarve kehittää toimintaansa paremmin visiotaan tukevaksi. Toisaalta onnistuneen toimintamallin rakentamiseen vaaditaan myös hyvät kumppanit. Mukaan lähteviltä peruskouluilta vaaditaan hyvää pedagogista johtajuutta – yhteiskehittämisestä pitää saada voimaa asioihin, joita koulussa kehitettäisiin joka tapauksessa. Hyvä hanke vaatii suunnittelua ja valmistautumista jo hyvissä ajoin ennen varsinaista rahoituksen hakemista tai hankkeen alkamista. 

Me OpenDigiläiset pidämme vahvasti kiinni tavoitteestamme saada aikaan pysyvä muutos, joka parantaa suomalaisen koulutuksen laatua ja opettajien osaamista opettajankoulutuksen ja perusopetuksen yhteisöllisen kehittämisen kautta. Varmaa on, että tavoitteeseen pääseminen on edelleen kiinni monesta asiasta ja vaatii sitoutumista vaatii kaikilta avaintoimijoilta.

Onneksi tiedämme tekevämme muutosta, joka tukee opettajankoulutuksen valtakunnallisia strategisia kehittämislinjauksia ja taustallamme on sekä tahtoa että taitoa.

Oulussa pohditaan parasta aikaa opettajankoulutuksen rakenteita ja muutoksen edellyttämiä tarvittavia toimia. Kuvassa OpenDigin projektipäällikkö Heikki Kontturi ja kasvastustieteellisen tiedekunnan avainhenkilöitä koulutusdekaani Sari Harmoinen (vas.), kandiohjelman vastaava Minna Sääskilahti sekä dekaani Kati Mäkitalo.
Oulussa pohditaan parasta aikaa opettajankoulutuksen rakenteita ja muutoksen edellyttämiä tarvittavia toimia. Kuvassa OpenDigin projektipäällikkö Heikki Kontturi ja kasvastustieteellisen tiedekunnan avainhenkilöitä koulutusdekaani Sari Harmoinen (vas.), kandiohjelman vastaava Minna Sääskilahti sekä dekaani Kati Mäkitalo.