Digi opetuksen tukena – arvioinnin aika

Peruskoulut avaavat ovensa vajaan vuorokauden päästä. Opetus ja koulunkäynti jatkuu hetken – taas erilaisena kuin viimeiset viikot tai koskaan aiemmin. Hyppy tuntemattomaan ja opetuksen uudelleen organisointi on ollut huikea ponnistus kaikilta opetuksen ja koulutuksen kanssa työskenteleviltä ja edelleen suorastaan hämmästyttää, miten paljon poikkeustila on meitä yhdistänyt.

Ponnistelut eivät suinkaan ole ohi, mutta tässä vaiheessa on hyvä tarkastella poikkeustilan aikana tehtyä ja arvioida kriittisesti miten etäopetuksessa onnistuttiin. Tällä poikkeuksellisella ajanjaksolla on kaikesta huolimatta myös opittu valtavasti.

Jatkoon!

Etäjakson aikana digi opetuksessa tuli valtaosalle tutuksi tavalla tai toisella. Toisille etäopetus sopi paremmin ja toisille huonommin – tämä koskee varmasti kaikkia kouluyhteisöjen jäseniä. Voimme vähintään kysyä itseltämme toimiko joku asia paremmin ja voisimmeko kokemusten pohjalta muuttaa myös lähiopetusta? Mitä toimintatapoja ja pedagogisten käytänteiden onnistumisia ja helmiä kannattaa kuljettaa mukana myös jatkossa? Hyvä on myös pohtia kouluyhteisöjen tekemistä. Mahtuiko viikkoihin sellaista yhteisöllistä toimintaa, joka kannattaisi ottaa tavaksi myös jatkossa?

Näiden muutamien poikkeuksellisten viikkojen aikana jaoimme blogissamme paitsi tietoa ja oppimateriaalia, myös vinkkejä, suosituksia ja vertaistukea koulutuksen järjestäjille, opettajille, opettajankouluttajille, koulunkäynninohjaajille, oppilaille, huoltajille.

Kaikki poikkeustilan postaukset löytyvät blogista kategoriasta Digi oppimisen tukena.

Arvionnin avuksi

Poikkeusaikana tuotimme laatusuositukset etäopetuksen järjestämiseen ja iloksemme moni koulutuksenjärjestäjä ottikin ne rohkeasti käyttöön –muokattuna tai sellaisenaan, virallisesti tai epävirallisesti (ainakin Oulu, Kempele, Turku, Vantaa, Akaa, Nokia, Savonlinna, Porvoo, Kuopio, Loviisa ja Virrat).

Taustaorganisaatioidemme lisäksi eri tahoja jakoi suosituksia omilla kanavillaan (mm. UNICEF).

Laatusuositukset käännettiin itse myös englanniksi ja suositukset saivat myös kansainvälistä huomiota. Jopa EU nosti suositukset sivuilleen #EuropeansAgainstCovid19. Saamenkieliset käännökset ovat paraikaa työn alla.

Lisäksi

Toiminnan arviointiin tarjoamme käyttöön myös OpenDigin toimintapolkuunkin kuuluvaa toimintaympäristöanalyysiä, johon Oulussa on hyödynnetty oheista mallia (Kontturi ym., 2003a; 2003b). Mallin avulla opettajaopiskelijat ovat tutustuneet kouluun ja arvioineet tulevaa toimintaympäristöä eri näkökulmista. Uskomme, että sovellettuna analyysi sopii monin tavoin koulun ja opetuksen kehittämiseen myös tässä erikoisessa maailmantilanteessa.

 

Toivotamme kaikille kouluihin palaaville valtavan paljon tsemppiä huomiseen!’

 

Lähteet:

Kontturi, H., & Niemi, E. (2003b). Tieto- ja viestintätekniikka osaksi oppilaitoksenarkipäivää. In S. Soila, T. Tervola, A. Peltonen, H. Kontturi, & E. Niemi (Eds.), ​Tieto- javiestintätekniikan opetuskäytön väyliä ja karikoita​ (pp. 99–122). Saarijärvi: Hämeenammattikorkeakoulu.

Kontturi, H.,Niemi, E. & Karjalainen, R. (2003a). Supporting Project-Based Learning Online. In conference publication Bridging the Gap – from the face-to-face to thee-learning environment. Bite-project.

 

Apua oppimiseen

Oppiminen on taito, jota voi ja pitää harjoitella! Oppilaiden itseohjautuvuus ja oppimaan oppimisen taidot ovat olleet vahvasti esillä uuden opetussuunnitelman myötä. Vallitsevassa poikkeustilassa nämä taidot ovat kultaakin kalliimpia, koska niiden avulla kotona olevat oppilaat jaksavat opiskella paremmin.

Oppiminen on kivaa, kun sen osaa! OpenDigi tarjoaa suomalaisten käyttöön kuusi selkokielistä vahvaan tutkimukseen perustuvaa mallia siitä, kuinka oppimista voi opettaa, harjoitella ja tukea. Ne perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön ja toimivat mainiosti oppilaan tai opiskelijan apuna. Ne antavat opettajille vinkkejä suunnitella oppimista tukevia tehtävänantoja etänä työskenteleville. Uskomme näiden posterin muodossa jaettavien mallien tarjoavan kättä pidempää myös huoltajille kotikoululaisen tai kotona opiskelevan tukemiseksi. 

Posterit on julkaistu The Learning Scientists -sivustolla, jonka tavoitteena on tarjota ymmärrettävää tieteellistä faktaa oppimisesta opiskelijoille ja opettajille. Sivusto on oppimispsykologian asiantuntijoiden ylläpitämä.

Rutiineja kohti

Päivä 3. Ensimmäinen viikko takana ja viikonloppu häämöttää. Pidä huolta itsestäsi opettaja, nyt on tärkeää että myös sinä lepäät.

Uuden oppimiseen menee aikaa, anna sitä itsellesi ja oppilaallesi

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus käynnistetään asteittain. Opettajat etenevät etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa sopivalla tahdilla oman ja oppilaiden osaamisen sekä käytettävissä olevien laitteiden, sovellusten, oppimateriaalien ja muiden olosuhteiden mukaisesti. OPH

Ensimmäiset päivät etäopetuksesta menevät joka tapauksessa uusia rutiineja muodostaessa ja niitä harjoitellessa. Tämä koskee sekä opettajaa, oppilasta että huoltajia. Ei kannata juuri nyt ottaa paineita uuden teknologian haltuun ottamisesta tai siitä, kenellä on sujuvin verkkototeutus ja säihkyvimmät materiaalit, vaan siitä että opetellaan ihan uutta asiaa, kotona oppimista.

Uuden opettelu vaatii aina enemmän aikaa, kuin se mihin luokassa on totuttu. Opettajalla menee enemmän opetuksen suunnitteluun, järjestämiseen ja arvioimiseen, mutta myös oppilaalla menee enemmän aikaa tehtävien etsimiseen, tekemiseen, palauttamiseen. Alussa on siis hyvä käyttää mahdollisimman tuttuja menetelmiä, niitä mitä on yhdessä harjoiteltu. Etäopiskelun rutiinien muodostuessa on jo helpompi tutustua uusiin asioihin ja kokeilla ehkäpä jotain uutta.

YHTEISET TUOKIOT ja RUTIINIT

Olisiko mahdollista jatkaa jotain normaalisti luokassa tekemäänne rutiinia etänä? Toivottaa vaikka videolla, chatilla tai muulla verkkoalustalla hyvät huomenet päivän alkaessa ja heipat koulupäivän päätteeksi? Yksi erityisen helppo tapa, on jakaa luokalle yhteisesti muokattavissa oleva teksti-tiedosto, jossa kuulumisia voi yhteiskirjoittamalla vaihtaa ”livenä”.

Edutopian artikkelin mukaan Kiinassa opettajat pitivät toimivana ratkaisuna säännöllisten live-opetustuokioiden järjestämistä. Se toi rytmiä ja rutiinia koululaisten päivään, sekä lisäsi koululaisten sosiaalista vuorovaikutusta ja oppimiseen sitoutumista. Osa opettajista piti jonkin liveopetuksen joka päivä, toiset muutaman kerran viikossa.

Ole myös oppilaiden saavutettavissa päivän aikana. Ilmoita milloin ja miten sinuun saa yhteyttä ja sovi oppilaidesi (ja tarvittaessa heidän huoltajien kanssa), milloin sinä otat yhteyttä heihin.

Tekninen tuki

Selvitä keneltä sinä kysyt teknistä tukea ja ohjaa myös vanhemmat kysymään teknistä tukea oikeilta lähteiltä. Opettajan ensisijainen vastuu on opettaminen ja oppimisen mahdollistaminen. Teknisestä tuesta pitäisi huolehtia jonkun toisen.

JOtain muutakin kuin ruutua

Pelkkä ruudun ääressä päivittäin oleminen käy pidemmän päälle raskaaksi, niin lapselle kuin aikuiselle. Mitä kaikkea muutakin kuin tietokoneella tehtäviä ja kirjaan liittyviä tehtäviä voisi nyt teettää?

Paperille piirrettäviä ja kirjoitettavia tehtäviä voi palauttaa valokuvaamalla tai videoimalla. Voidaan lähteä luontoon tutkimusretkelle ja integroidan tähän äidinkieltä, liikuntaa, kuvaamataitoa ja ympäristötietoa palauttamalla vaikkapa sarjakuva retkestä. Voisiko kotitalouden oppitunnilla auttaa huoltajia ruoanlaitossa, pyykin pesussa tai siivouksessa? Tehtävänpalautus kuvan muodossa keittiöstä ennen ja jälkeen astioiden pesemisen 🙂

Materiaalia opettajalle

Etäopetuksen näytön paikka– Suomen digiopetuksen huippuosaajien yhteiskirjoittama opas, joka tarjoaa nopeaa käytännön tukea opettajille ja kouluille.

OPH- Esimerkkejä etäopetukseen soveltuvista materiaaleista.

Harto Pönkä -Open Somekirja. Sosiaalisen median oppimisympäristöt ja menetelmät. Opettajille ja rehtoreille vapaaseen käyttöön julkaistu teos etäopetuksen järjestämisen tueksi. Löytyy kattavasti materiaalia ja ohjeita esimerkiksi erilaisten sovellusten ja laitteiden hyödyntämiseen opetuksessa.

Ilkka Pietilän videotutoriaaleja opettajille etäopetuksen järjestämiseen. Esimerkiksi OBS-studiossa opetusvideon tekeminen ja ohjelmia live-opetustuokioiden järjestämiseen.

OPETUSVIDEOT

Opetusvideoita kannattaa myös hyödyntää oman opetuksen järjestämisessä. Esimerkiksi JoMa- Joustavan alakoulun matematiikka koulutusohjelma on haastanut opettajia tekemään opetusvideoita ja alla muutama erinomainen esimerkki.

Video-ohjeita etäopetuksen sähköisiin järjestelmiin. Tässä avoimessa tiedostossa on video-ohjeita esimerkiksi Google Meets, Hangouts, Zoom, Google-Classroom ja OBS-ohjelmien käyttämiseen.

Punomon ohjeita käsityön etäopiskeluun

Pikku-Kakkosen kattava linkkipaketti katsottavaa ja koettavaa netistä.

Webinaareja ja kursseja

Microsoft Office365 opetuksessa ja oppimisessa -avoin facebook-ryhmä järjestää ensiviikolla maanantaina , tiistaina ja keskiviikkona maksuttomia matalan kynnyksen webinaareja O365-palvelum hyödyntämiseen etäopetuksessa.

Jyväskylän kesäyliopisto: Opetus ja ohjaus verkossa – verkkokurssi (maksullinen -paitsi O3 Keski-Suomen verkosto)

Snellmann-kesäyliopisto: Etäopetuksen digityökalut verkkokurssi (maksullinen)

Työkaluja TVT-taitojen kehittämiseen

Jo useaan otteeseen on tullut ilmi, että tuotamme tuki- ja virikemateriaalia kehittäjäyhteisöjen käyttöön, ja että meillä jokaisella partnerilla on oma vastuualueemme materiaalin tuottamisessa.

Tänään julkaistu Teknologia, pedagogiikka ja opettajan minäpystyvyys – TVT käyttöön -materiaaliin on koottu tiivistetysti tutkimustietoa siitä, miksi tieto- ja viestintäteknologian (TVT:n) opettaminen koulussa on tärkeää, miksi ja miten opettajan minäpystyvyyttä teknologian käyttäjänä kannattaa kehittää, ja miten teknologia voidaan nähdä yhtenä osana oppimista tukevaa ja mielekästä opetusta.

Materiaali avaa muun muassa tieto- ja viestintäteknologian käytön tavoitteita koulussa ja haasteita sen opettamisessa. Lisäksi materiaalista löytyy ihan konkreettinen työkalu opettajan TVT-taitojen kehittämiseen.

Teknologia, pedagogiikka ja opettajan minäpystyvyys

Meillä on sydäntä sivistykselle?

Tunteisiin on hetkittäin meilläkin mennyt viime päivien Yle-uutisen (15.8.) innoittama verkkokeskustelu Twitterissä ja muissa medioissa. Tällä hetkellä suorastaan kauhistuttaa, kuinka keskustelu junnaa paikallaan, ja kuinka aikuisetkin unohtavat kohteliaan käyttäytymisen keskustellessaan. Olisiko aika pysähtyä hetkeksi? 

Me koemme oppimisen taitojen, ja sitä kautta myös itseohjautuvuuden taitojen harjoittelun peruskoulussa sydämen asiana. Yksi ydinviestimme koulun kehittämiseen kuuluu: tutkimusperustaisuus turvaa tekemisen laadun. Toivottavasti ennätämme tämän syksyn aikana haastaa oppimisen tutkijoita esimerkiksi Oulun yliopiston oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä tuottamaan aiheesta tutkimukseen nojaavan tekstin, joka tarjoaa myös ratkaisuja. Projektimme taustahenkilöillä on valtava määrä tutkimusfaktaa ja kykyä sanoittaa se kansankielellä. Meidän tavoitteemme keskusteluun osallistumisessa ei kuitenkaan ole osoittaa kenenkään tunnetta tai kokemusta vääräksi, mutta oikoa väärinkäsityksiä kuitenkin. Tämän vuoksi jo viime viikolla kirjoitimme lyhyen vastineemme uutiselle. Omalta osaltamme tavoitteenamme on tuoda laajempaa näkemystä koulun kehittämisen keskusteluun. 

Tähän tekstiin koostamme vielä pari mielestämme lukemisen arvoista tekstiä aiheeseen liittyen ja lopuksi haluamme innostaa jokaista lukijaa pohtimaan omaa rooliaan koulun kehittämisessä ja keskusteluun osallistuessa.

Juho Norrenan asiallinen teksti Kapea-alaista keskustelua uudistuvasta koulusta (17.8.2019) tarjoaa vähän laajempaa ymmärrystä koulun haasteista ja erinomaisen kysymyspatterin asioista, mitä kannattaisi räkyttämisen sijaan pohtia. 

Lauri Järvilehdon 19.8.2019 kirjoittama vastine Todelliseen tutkimusfaktaan perustuva tilannekuva suomalaisesta koulusta nyt ja ennen kokoaa hyvin faktoja aiheen tiimoilta.

Olisipa upeaa, jos opettajat hakeutuisivat laajemmalla rintamalla jakamaan toimivia arjen käytäntöjä uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyen. Yle uutisoi jo keväällä ”Nykymaailmassa ei pärjää sillä, että istuu hiljaa ja tekee annetut tehtävät” – Oululaisopettajan luokassa jo ekaluokkalaiset ottavat vastuuta oppimisestaan (27.3.2019). Artikkelissa oululainen opettaja Paula Vorne kertoo tavoista tukea itseohjautuvuuden kehittymistä. Vastaavia juttuja lukisi mielellään enemmän. Suomessa on huikeita opettajia ja kouluja!

Haluamme nostaa esiin myös erinomaisia tekstejä ihmisyydestä, vuorovaikutuksesta ja hyvinvoinnista. Innostuttaisiinko pohtimaan omia valintojamme keskusteluun osallistuessamme. Vievätkö viestini keskustelua eteenpäin? Osaanko arvostaa toista? 

Olli-Pekka Heinonen kirjoittaa viisaasti ihmisyydestä ja vuorovaikutuksesta Vade Mecum (17.8.2019). Uuden oppimisen äärellä olisi hyvä pysyä nöyränä ja muistaa, että yhdessä olemme enemmän. 

Pidempiaikainen negatiivisuudessa pyöriminen harvoin on vienyt eteenpäin. Kirsti Lonka viestii hyvin vahvuuksiin keskittymisen tärkeydestä ja uuden oppimisesta Professorilta 5 vinkkiä: Vuorovaikutustaitoja kehittämällä lisää työhyvinvointia (15.8.2019) 

Helsingin sanomien juttu On monta syytä tunnustaa, jos ei tiedä – viisi faktaa älyllisestä nöyryydestä (3.7.2019) kertoo, että tuoreimpien tutkimusten valossa uutta voi oppia vain, jos myöntää tietämättömyytensä. Annetaan itsellemme lupa osallistua koulun kehittämiseen liittyvään keskusteluun omasta roolista käsin ilman tietämisen taakkaa. Annetaan itsellemme ja toisillemme mahdollisuus oppia uutta. 

Mikko Saari kirjoittaa fiksusti vastuusta: Nuorten koulurauhaviesti: Pidetään huolta ja otetaan vastuuta. Ja me aikuiset, annetaan tämän viestin näkyä arjessamme vanhemmuudesta päätöksentekoon ja aina median tuottamaan koulu-uutisointiin saakka!

Työtä koulun kehittämiseen liittyvien haasteiden parissa riittää ja se työ ei lopu koskaan. Uudistuksen keskellä meillä olisi kuitenkin mahdollisuus muokata asennettamme ja kääntää kelkkaa ratkaisukeskeisemmäksi – osoittaa, että meillä on sydäntä sivistykselle.