Tavoitteena pysyvä muutos

OpenDigissä kyse on kohtaamisesta, yhteisöllisestä ongelmanratkaisusta ja yhdessä kehittämisestä yhteisössä. Tavoitteena on, että opettajankoulutus, perusopetus ja tuorein tutkimus kohtaavat ja mukana olevat toimijat vastaavat omiin ja taustaorganisaationsa haasteisiin yhteisön asiantuntijuutta hyödyntäen. Helppo nakki vai mitä?

Lähtökohtanamme siis on, että hankkeen tukemana opettajankoulutuksen ja perusopetuksen välisestä yhteistyöstä saadaan rakennettua toimintamalli, joka jää elämään hankkeen päätyttyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän on löydettävä kaikkia toimijoita riittävästi hyödyttävä jatkuvan oppimisen malli ja rakentaa vähintäänkin eväät toiminnan juurruttamiselle.

Ulospäin näkyvin osa OpenDigi-kehittäjäyhteisöjen toimintaa on varmasti varsinaiset opetuskokeilut. Jotta toimintamalli voi aidosti olla kehittävä osa kasvatustieteiden tiedekunnan arkea ja osa opettajien tutkimusperustaista koulutusta, taustalla tarvitaan paljon paljon jauhamista ja käytännön asioiden järjestämistä sekä kehittäjäyhteisöjen sisällä että tiedekunnissa. Tällä hetkellä usealla alueella käydään keskusteluja opettajankoulutuksen ja alueellisten koulutuksen järjestäjien kanssa. Pysyvä muutos vaatii myös konkreettisia päätöksiä.

Hankkeilla on toisinaan negatiivinen kaiku, koska niitä pidetään yrityksen tai organisaation normaalista arjesta irrallisina. Hyvän hankkeen ja onnistuneen muutoksen takana täytyy luonnollisesti olla todellinen tarve muuttaa jotain toimintaa tai tehdä jotain entistä paremmin. Meille tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tekemämme opettajankoulutuksen kehittämistyö voi johtaa todelliseen muutokseen vain, kun taustalla on opettajankoulutusyksikköjen aito tarve kehittää toimintaansa paremmin visiotaan tukevaksi. Toisaalta onnistuneen toimintamallin rakentamiseen vaaditaan myös hyvät kumppanit. Mukaan lähteviltä peruskouluilta vaaditaan hyvää pedagogista johtajuutta – yhteiskehittämisestä pitää saada voimaa asioihin, joita koulussa kehitettäisiin joka tapauksessa. Hyvä hanke vaatii suunnittelua ja valmistautumista jo hyvissä ajoin ennen varsinaista rahoituksen hakemista tai hankkeen alkamista. 

Me OpenDigiläiset pidämme vahvasti kiinni tavoitteestamme saada aikaan pysyvä muutos, joka parantaa suomalaisen koulutuksen laatua ja opettajien osaamista opettajankoulutuksen ja perusopetuksen yhteisöllisen kehittämisen kautta. Varmaa on, että tavoitteeseen pääseminen on edelleen kiinni monesta asiasta ja vaatii sitoutumista vaatii kaikilta avaintoimijoilta.

Onneksi tiedämme tekevämme muutosta, joka tukee opettajankoulutuksen valtakunnallisia strategisia kehittämislinjauksia ja taustallamme on sekä tahtoa että taitoa.

Oulussa pohditaan parasta aikaa opettajankoulutuksen rakenteita ja muutoksen edellyttämiä tarvittavia toimia. Kuvassa OpenDigin projektipäällikkö Heikki Kontturi ja kasvastustieteellisen tiedekunnan avainhenkilöitä koulutusdekaani Sari Harmoinen (vas.), kandiohjelman vastaava Minna Sääskilahti sekä dekaani Kati Mäkitalo.
Oulussa pohditaan parasta aikaa opettajankoulutuksen rakenteita ja muutoksen edellyttämiä tarvittavia toimia. Kuvassa OpenDigin projektipäällikkö Heikki Kontturi ja kasvastustieteellisen tiedekunnan avainhenkilöitä koulutusdekaani Sari Harmoinen (vas.), kandiohjelman vastaava Minna Sääskilahti sekä dekaani Kati Mäkitalo.


Terveisiä Lauralta: Miksi OpenDigi on opiskelijalle mieletön mahdollisuus?

Lapissa OpenDigi kehittäjäyhteisöt linkittyvät ensimmäisellä kokeilukierroksella luokanopettajaopiskelijoiden syventävään opetusharjoitteluun, joka kestää huimat 5 viikkoa. Harjoittelu on laajuudeltaan 7op:n kokonaisuus, joten puhutaan jo merkittävän mittaisesta yhteistyöstä. Malli on OpenDigin muihin alueisiin nähden hyvin erilainen, mutta alueellisten mallien erilaisuutta pidämme tässä vaiheessa valtavana rikkautena. Näin saamme erilaisia kokemuksia millaisiin kursseihin yhteiskehittäminen voidaan nivoa.

Yhteiskehittämisen linkittäminen yksittäiseen kurssiin olisi Lapissa vääjäämättä jättänyt pitkien etäisyyksien takana toimivat pohjoisimmat oppilaitokset yhteisöjen ulkopuolelle. Koska nykyisellään harjoittelu tapahtuu Rovaniemen harjoittelukoululla, ei opiskelijoilla juurikaan ole ollut mahdollisuuksia nähdä koulujen arkea Rovaniemen ulkopuolella. Nyt päästään kuitenkin kokeilemaan!

Lapissa kehittäjäyhteisöön kuuluvat opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä perusasteen opettajien lisäksi oppimisen ja opettajankoulutuksen tutkijat Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskuksesta (MPK). Voimme kertoa, että ollaan kaikki osallistujat aivan täpinöissään! Koulut Kilpisjärvellä, Kemijärvellä, Ivalossa ja Rovaniemellä iloitsevat opiskelijoista ja niin yliopisto kuin opiskelijatkin lähtevät super innoissaan näkemään eri koulujen arkea ja hakemaan eväitä koulutuksen kehittämiseen. Arki on näiden koulujen kesken varmasti hyvinkin erilaista – mahtavaa nähdä mitä yhteistyö tuo tullessaan!

Tässä tekstissä ääni on opiskelijan. Kun yhteiskehittämisen tavoitteet oli määritelty, lähti Laura, yksi opiskelijoistamme viideksi viikoksi Kemijärvelle Särkelän koululle.  Tässä Lauran fiilikset uuden toimintamallin mahdollisuuksista harjoittelun alkaessa!

Kuka olet?  

  • Olen Laura Hoisko, kotoisin Kemijärveltä. Aito lappilainen siis ja opiskelenkin Lapin yliopistossa luokanopettajaksi. Tällä hetkellä minulla alkaa neljäs opiskeluvuosi, mutta aloitan jo gradun tekemistä ja viimeinen harjoittelukin alkaa pian. Sivuaineissa minua vaivaa yleinen kiinnostuneisuus kaikkeen! Olenkin suorittanut luontokasvatuksen sivuaineen ja erityispedagogiikan sivuaine on pian valmis. Syksyllä alkaa vielä englannin ja yhteiskuntaopin sivuaineet, joiden opiskelua odotan innolla! Olenkin ollut huono sanomaan “Ei” niin opiskeluun kuin muuhunkin elämään liittyen. Tätä taitoa on kyllä opittu vuosien varrella 🙂.

Miksi halusit syventävään opetusharjoitteluun juuri Särkelän kouluun Kemijärvelle?

  • Minulla liittyy Särkelän kouluun suurempi tarina ja ympyrä, joka sulkeutuu viimeisen harjoitteluni myötä. Olen käynyt koko alakouluni Särkelän koulussa 2000-luvun alussa. Ennen hakeutumistani luokanopettajakoulutukseen pääsin työkokeiluun juuri Särkelän kouluun, jossa toimin koulunavustajana. Aloitin tuolloin myös urani sijaisopettajana. Paljon muistoja, kokemuksia ja oppeja on siis tarttunut Särkelän koulusta!

Oliko sinulla toiveita opetettavan ikäryhmän tai aihealueiden puolesta?

  • Olen tehnyt paljon sijaisopettajan töitä alkuopetuksessa. Edelliset opetusharjoitteluni ovat sijoittuneet luokille 3-4. Joten halusin saada nyt kokemusta vähän vanhemmista oppilaista. Harjoitteluluokkani onkin kuudesluokka. Harjoittelussa tulen opettamaan projektini tiimoilta monilukutaitoja ja tvt-välineiden käyttöä. Lisäksi opetan muita aineita, kuten ympäristöoppia, yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa.

Mitä toiveita koululla oli tämän harjoittelun suhteen ja mitä päätitte tehdä?

  • Koululla oltiin itseasiassa mietitty samoja aiheita ja teemoja monilukutaidosta, mitä itsekin olin miettinyt. He nostivat esille huolen oppilaiden taidoista mediassa. Oppilaat käyttävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, mutta mitkä ovat heidät taidot median arvioinnissa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa? Mietintöjen pohjalta lähden toteuttamaan monilukutaitoon liittyvää uutisprojektia, jonka ideana on kasvattaa oppilaiden kriittistä toimijuutta mediassa.

 

Miten harjoittelu poikkeaa perinteisestä kenttäharjoittelusta ja mitä lisäarvoa tämä kehittämisen malli tuo opettajankoulutukselle?

  • Mielestäni tämä on ideaali tapa toteuttaa viimeinen syventävä harjoittelu, sekä pro gradu –tutkielman aineiston keruu. Tässä harjoittelu on osana suurempaa projektia, joten se nivoutuu muihin opintoihin luontevammin ja palkitsevammin. On ollut mahtavaa suunnitella samalla niin harjoittelua kuin tulevaa tutkimustanikin. Tuntuu, että opin itsekin paremmin! Mielestäni, jokaisen pitäisi toteuttaa pro gradun tekeminen jossain projektissa, ja liittää siihen harjoittelu osaksi kokonaisuutta. 

 
Millaisin mielin olet lähdössä harjoitteluun?

  • Olen lähdössä harjoitteluun erittäin innokkain ja motivoitunein mielin! Piipahdin juuri harjoittelukoulullani hakemassa lukujärjestyksen ja juttelemassa muutamista käytännön seikoista. Odotan innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan! 🙂

OpenDigi oppimisympäristö Case Laura Lapin yliopisto

Kuva. Opiskelijan moniulotteinen oppimisympäristö – Case Laura.