Hyvinvointia positiivisesta pedagogiikasta

Tänä aamuna OpenDigi pääsi Oulun yliopistolla kuulemaan Helsingin yliopistoston FT, erityispedagogiikan dosentti, yliopistonlehtori Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja KM, erityisluokanopettaja, väitöskirjatutkija Kaisa Vuorisen luentoa Mitä on positiivinen kasvatus? Meidän näkökulma osallistumiseen oli pohtia kuulemaamme erityisesti yhteisön rakentamisen näkökulmasta.

Parastettu slogan luennolta OpenDigin näkökulmasta kuuluu näin:
Yhteiskehittämisessä osallistujat auttavat toisiaan ilman tietämisen taakkaa. Uutta luodaan yhdessä sovittaen yhteen jokaisen osallistujan asiantuntemusta.

OpenDigi-kehittäjäyhteisössä ei tarvitse lähtökohtaisesti olla vastauksia, niitä etsitään #yhdessä.

IMG_0439

Kehittäjäyhteisön luomiseen liittyen meitä sytyttivät myös seuraavat poiminnat:

  • ”Jokainen meistä on ihanasti keskeneräinen.”
  • ”Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?”
    • Opi myös ymmärtämään, että tuot mukanasi osaamista. Mitä arvokasta sinä tuot?
  • ”Yhdellä ikävällä asialla on paljon suurempi vaikutus päivän kulkuun kuin viidellä hyvällä yhteensä.”
  • ”Hyvän huomaaminen ei käy itsestään ja se on toisille vaikeaa. Sitä voi onneksi harjoitella.”
  • ”Jaettu ilo rakentaa mielen hyvinvointia.”
  • ”Hyvinvointi syntyy kohtaamisissa.”
  • ”Jaettu ilo rakentaa mielen hyvinvointia.”
  •  ”MEnestys!”
  •  ”WEllbeing!”
  •  ”Kohtaamiset ovat mielen vitamiineja.” Fredricson, 2013; 2005. Diener ym., 2015
  • ”Compassion in companies”
  • Miten voidaan kohdata toinen toisiamme? Myötätunto vs. myötäinto.
  • ”Kivikausi tai digiaika – löytöretkeilijä tarvitsee lauman.”

 

 

 

Aktiivinen oppiminen: lähtökohta, menetelmä & lopputulos

Aktiivinen oppiminen on käsite, johon koulutuksen kentällä usein törmäämme ja jota sujuvasti keskusteluissa käytämme. Kuinka usein kuitenkaan pysähdymme miettimään, mitä sillä oikeastaan tarkoitamme tai ymmärrämmekö sen samoin kuin keskustelukumppanimme?

Aktiivinen oppiminen on OpenDigin yksi tärkeimmistä kulmakivistä ja siitä syystä myös ensimmäisiä esille nostettavia aiheita. Tässä tekstissä kerromme lyhyesti mitä aktiivinen oppiminen on OpenDigin näkökulmasta ja miksi se on meille tärkeää. Tämä on tiivistelmä ajatuksistamme tällä hetkellä.

Erinomainen tiivistys käsitteelle löytyy Elsi Ahosen tuoreesta väitöskirjasta Miten opettaja oppii?: Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. ”Aktiivinen oppiminen on tahtoa, taitoa ja ymmärrystä ohjata omaa toimintaansa pedagogisessa kontekstissa mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi.” (Ahonen, 2018: 19).

Aktiivisessa oppimisessa korostuu ennakoiva tavoitteenasettelu, oppimisen itsesäätely, erilaisten strategioiden käyttö sekä oman oppimisen arviointi. (Boekaerts, 1997; Pintrich, 1999; Zimmerman, 2008).

OpenDigissä aktiivinen oppiminen on lähtökohta, menetelmä ja lopputulos.

Uskomme, että aktiivinen oppiminen on avain pysyvään muutokseen. Se tarjoaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden rakentaa ja muokata myös omaa ammatillista maailmankuvaansa ja synnyttää jotain aidosti uutta.

1. Lähtökohta

OpenDigissä perusolettamus on, että kehittäjäyhteisössä jokainen jäsen on aktiivinen oppija. Tämä keskeinen periaate ohjaa omaa toimintaamme ja kehittäjäyhteisön suunnittelua.

2. Menetelmä

OpenDigissä ratkaisut synnytetään yhdessä. Aktiivinen oppiminen on menetelmä, joka pistää jokaisen kehittäjäyhteisöön osallistuvan asettamaan tavoitteita sekä suunnittelemaan, tarkkailemaan ja arvioimaan omaa oppimistaan ja työtään. OpenDigi tukee ja tuo erilaisia menetelmiä kehittäjäyhteisön käyttöön. Jokaisen yhteisön jäsenen tuomaa asiantuntemusta arvostetaan tasavertaisesti.

Toimintaympäristömme ja kehittämistyömme kantavia teemoja ovat

  • yhteisöllisyys, yhteisen ymmärryksen aktiivinen tavoittelu, laaja jaettu näkemys
  • kuunteleminen, kiinnostuminen, kannustaminen
  • riittävä tila toimia yksin ja yhdessä

3. Lopputulos

On syntynyt opettajankoulutuksen ja perusopetuksen yhteistyömalli, jossa kaikki osallistujat hyödyntävät aktiivista oppimista yhdessä määriteltyjen kehittämistavoitteiden saavuttamisessa ja omassa työssään.

Aktiivisen oppimisen äärellä on tullut mietittyä myös omaa oppimista ja työtä. Miten itse voin vaikuttaa hyvinvointiini ja teenkö sitä aktiivisesti? Miten toimintani vaikuttaa työyhteisööni? Ohjaanko omaa toimintaani mielekkään oppimisen mahdollistumiseksi ja onko minulla siihen riittävät eväät, siis tahto, taito ja ymmärrys? Arvokkaita ajatuksia itse kullekin.

Photo by Anna Sullivan on Unsplash

Tämän tekstin pohjana on hyödynnetty Elsi Ahosen väitöskirjaa, jolle annamme lukusuosituksen. Aktiiviseen oppimiseen palaamme varmasti myös blogissa uudelleen, ainakin eri toimijoiden näkökulmasta.

Lähteet:

Ahonen, E. (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/handle/10138/231099

Boekaerts, M. (1997). Self-regulated learning: A new concept embraced by researchers, policy makers, educators, teachers, and students. Learning and Instruction, 7(2), 161–186. https://doi.org/10.1016/S0959-4752(96)00015-1

Pintrich, P. R. (1999). The role of motivation in promoting and sustaining self-regulated learning. International Journal of Educational Research, 31(6), 459–470. https://doi.org/10.1016/S0883-0355(99)00015-4

Zimmerman, B. J. (2008). Investigating Self-Regulation and Motivation: Historical Background, Methodological Developments, and Future Prospects. American Educational Research Journal, 45(1), 166–183.

-Viivi ja Heikki