Terveisiä Lauralta: Miksi OpenDigi on opiskelijalle mieletön mahdollisuus?

Lapissa OpenDigi kehittäjäyhteisöt linkittyvät ensimmäisellä kokeilukierroksella luokanopettajaopiskelijoiden syventävään opetusharjoitteluun, joka kestää huimat 5 viikkoa. Harjoittelu on laajuudeltaan 7op:n kokonaisuus, joten puhutaan jo merkittävän mittaisesta yhteistyöstä. Malli on OpenDigin muihin alueisiin nähden hyvin erilainen, mutta alueellisten mallien erilaisuutta pidämme tässä vaiheessa valtavana rikkautena. Näin saamme erilaisia kokemuksia millaisiin kursseihin yhteiskehittäminen voidaan nivoa.

Yhteiskehittämisen linkittäminen yksittäiseen kurssiin olisi Lapissa vääjäämättä jättänyt pitkien etäisyyksien takana toimivat pohjoisimmat oppilaitokset yhteisöjen ulkopuolelle. Koska nykyisellään harjoittelu tapahtuu Rovaniemen harjoittelukoululla, ei opiskelijoilla juurikaan ole ollut mahdollisuuksia nähdä koulujen arkea Rovaniemen ulkopuolella. Nyt päästään kuitenkin kokeilemaan!

Lapissa kehittäjäyhteisöön kuuluvat opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä perusasteen opettajien lisäksi oppimisen ja opettajankoulutuksen tutkijat Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskuksesta (MPK). Voimme kertoa, että ollaan kaikki osallistujat aivan täpinöissään! Koulut Kilpisjärvellä, Kemijärvellä, Ivalossa ja Rovaniemellä iloitsevat opiskelijoista ja niin yliopisto kuin opiskelijatkin lähtevät super innoissaan näkemään eri koulujen arkea ja hakemaan eväitä koulutuksen kehittämiseen. Arki on näiden koulujen kesken varmasti hyvinkin erilaista – mahtavaa nähdä mitä yhteistyö tuo tullessaan!

Tässä tekstissä ääni on opiskelijan. Kun yhteiskehittämisen tavoitteet oli määritelty, lähti Laura, yksi opiskelijoistamme viideksi viikoksi Kemijärvelle Särkelän koululle.  Tässä Lauran fiilikset uuden toimintamallin mahdollisuuksista harjoittelun alkaessa!

Kuka olet?  

  • Olen Laura Hoisko, kotoisin Kemijärveltä. Aito lappilainen siis ja opiskelenkin Lapin yliopistossa luokanopettajaksi. Tällä hetkellä minulla alkaa neljäs opiskeluvuosi, mutta aloitan jo gradun tekemistä ja viimeinen harjoittelukin alkaa pian. Sivuaineissa minua vaivaa yleinen kiinnostuneisuus kaikkeen! Olenkin suorittanut luontokasvatuksen sivuaineen ja erityispedagogiikan sivuaine on pian valmis. Syksyllä alkaa vielä englannin ja yhteiskuntaopin sivuaineet, joiden opiskelua odotan innolla! Olenkin ollut huono sanomaan “Ei” niin opiskeluun kuin muuhunkin elämään liittyen. Tätä taitoa on kyllä opittu vuosien varrella 🙂.

Miksi halusit syventävään opetusharjoitteluun juuri Särkelän kouluun Kemijärvelle?

  • Minulla liittyy Särkelän kouluun suurempi tarina ja ympyrä, joka sulkeutuu viimeisen harjoitteluni myötä. Olen käynyt koko alakouluni Särkelän koulussa 2000-luvun alussa. Ennen hakeutumistani luokanopettajakoulutukseen pääsin työkokeiluun juuri Särkelän kouluun, jossa toimin koulunavustajana. Aloitin tuolloin myös urani sijaisopettajana. Paljon muistoja, kokemuksia ja oppeja on siis tarttunut Särkelän koulusta!

Oliko sinulla toiveita opetettavan ikäryhmän tai aihealueiden puolesta?

  • Olen tehnyt paljon sijaisopettajan töitä alkuopetuksessa. Edelliset opetusharjoitteluni ovat sijoittuneet luokille 3-4. Joten halusin saada nyt kokemusta vähän vanhemmista oppilaista. Harjoitteluluokkani onkin kuudesluokka. Harjoittelussa tulen opettamaan projektini tiimoilta monilukutaitoja ja tvt-välineiden käyttöä. Lisäksi opetan muita aineita, kuten ympäristöoppia, yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa.

Mitä toiveita koululla oli tämän harjoittelun suhteen ja mitä päätitte tehdä?

  • Koululla oltiin itseasiassa mietitty samoja aiheita ja teemoja monilukutaidosta, mitä itsekin olin miettinyt. He nostivat esille huolen oppilaiden taidoista mediassa. Oppilaat käyttävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, mutta mitkä ovat heidät taidot median arvioinnissa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa? Mietintöjen pohjalta lähden toteuttamaan monilukutaitoon liittyvää uutisprojektia, jonka ideana on kasvattaa oppilaiden kriittistä toimijuutta mediassa.

 

Miten harjoittelu poikkeaa perinteisestä kenttäharjoittelusta ja mitä lisäarvoa tämä kehittämisen malli tuo opettajankoulutukselle?

  • Mielestäni tämä on ideaali tapa toteuttaa viimeinen syventävä harjoittelu, sekä pro gradu –tutkielman aineiston keruu. Tässä harjoittelu on osana suurempaa projektia, joten se nivoutuu muihin opintoihin luontevammin ja palkitsevammin. On ollut mahtavaa suunnitella samalla niin harjoittelua kuin tulevaa tutkimustanikin. Tuntuu, että opin itsekin paremmin! Mielestäni, jokaisen pitäisi toteuttaa pro gradun tekeminen jossain projektissa, ja liittää siihen harjoittelu osaksi kokonaisuutta. 

 
Millaisin mielin olet lähdössä harjoitteluun?

  • Olen lähdössä harjoitteluun erittäin innokkain ja motivoitunein mielin! Piipahdin juuri harjoittelukoulullani hakemassa lukujärjestyksen ja juttelemassa muutamista käytännön seikoista. Odotan innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan! 🙂

OpenDigi oppimisympäristö Case Laura Lapin yliopisto

Kuva. Opiskelijan moniulotteinen oppimisympäristö – Case Laura.

Photo by Aaron Burden on Unsplash

OpenDigiSlam – Tunteita herättävät tekstit yksiin kansiin

Me OpenDigiläiset luemme paljon. Luetuista teksteistä saamme toisinaan ahaa-elämyksiä. Toisinaan osaamme hyödyntää hetkellisen ajatuksen ja ahaa-elämyksen työssämme välittömästi. Toisinaan taas joku teksti tai tekstin osa pysähdyttää, vaikka emme vielä osaa hahmottaa kuinka voisimme sitä työssämme hyödyntää tai miten jalostaisimme ja jakaisimme ajatuksen yhteisömme tietoon.

Tästä haasteesta syntyy meidän oma #opendigislam, jonka koostamme tänne blogiin. Idea on eräänlainen lukupiiri tai slam-vihko, johon me OpenDigi-koordinaattoriryhmän jäsenet koostamme lainauksia lukemastamme. Myös sinä voit vinkata meille hyvistä oppimisen ja kehittämisen jutuista sosiaalisen median kanavilla hastagilla #opendigislam.

Tekstit luonnollisesti liittyvät OpenDigin teemoihin, joita ovat:

  • yhteiskehittäminen
  • aktiivinen oppiminen
  • tutkimusperustaisuus
  • digipedagogiikka
  • sekä eri yliopistojen erityisosaamisalueet strateginen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, oppimisen aikainen arviointi, monilukutaito sekä TVT-osaaminen ja pystyvyys

Nostomme löytyvät kootusti kategorian #opendigislam alta sekä erityisosaamisalueiden omista kategorioista. Joskus osaamme jo nostoihin kirjoittaa mikä meitä kyseisessä tekstissä erityisesti ihastutti tai sai ajattelemaan, välillä varmasti emme. OpenDigiSlamin haluamme pitää itsellemme paikkana, johon on helppo nostaa asioita myös matalalla kynnyksellä.

Toivottavasti OpenDigiSlam saa sinut pysähtymään ja tarjoaa sinulle lukijana innostusta ja herättää jopa oivalluksia  ja haastaa kehittämään toimintaa omista lähtökohdista. Toivomme, että OpenDigiSlam antaa meille ahaa-elämyksiä ja mahdollisuuksia oivallusten tekemiseen ja luettujen yhdistämiseen myöhemmin.

OpenDigiSlam Nro. 1

Ensimmäiseksi opendigislamiksi nostamme otteen Saku Tuomisen ja Martti Hellströmin kirjasta Koulukirja: Miksi koulun muuttaminen on maailman tärkein ja vaikein tehtävä?

Luvussa 14 pohditaan miten koulun pitäisi muuttua ja mitä siellä pitäisi oppia.

“Koulussa painopistettä tulisi siirtää “taidon ja tahdon” harjoitteluun. On näyttöä, että ne oppilaat, jotka hallitsevat oppimisstrategioita ja osaavat säädellä oppimiseen liittyviä tunteitaan, menestyvät. Koulussa tulisi oppia tunnistamaan nykyistä paremmin onnistumista ja harjoitella epäonnistumista ja sen sietoa.”

Sanna Järvelä

Tästä kirjasta voisi nostaa esille vaikka kuinka monta hyvää pohdintaa ja asiantuntijan lausuntoa, mutta pakko vetää vähän kotiinpäin. Hienosti sanottu Sanna!

#opendigislam

OpenDigi Itä-Suomesta käsin

Jo aiemmin olemme tehneet yhteistyötä opettajaksi opiskelevien sekä mediakeskuksen välittämänä muutamien ”koulujen” kanssa tieto-ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttöön liittyen. Lainausmerkit koulu-sanassa ovat tarpeen, sillä viime kädessä kysymyksessä ovat olleet lähinnä yksittäiset opettajat (Kiitos heille!) ja heidän luokkansa – eivät koko koulut.

Opettajankoulutuksen tavoitteiden kannalta katsoen kokoelma satunnaisia kokeiluita ei välttämättä ole se ideaali mielikuva, jonka opiskelijoille toivoisi jäävän TVT:n opetuskäytön toteuttamisesta tai varsinkaan koulujen aktiivisesta kehittämisestä teemasta riippumatta. Myös koulut voisivat  hyötyä enemmän, jos kokeilut olisivat laajemmin opettajakunnan tiedossa ja koulujen kehittämisen ytimessä koko koulun näkökulmasta. Toisaalta opettajaksi opiskelevien reflektiivisissä pohdinnoissa jo nämäkin erilliset luokassa tehdyt kokeilut olivat selvästi antaneet positiivisen mielikuvan omista kyvyistä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa (vrt. Tondeur, Braak, Sang, Voogt, Fisser, & Ottenbreit-Leftwich 2012).

Itä-Suomen yliopistolla Savonlinnan kampuksen toimintojen siirto Joensuuhun on juuri käynnissä. Opettajankoulutukselle tämä merkitsee mm. opiskelijamäärän suurta lisäystä. Samalla kouluihin päin tehtävän yhteistyön määrä, tavat ja merkitys kasvavat entisestään, jolloin kunkin teema-alueen toteuttaminen käy haasteellisemmaksi niin opettajankoulutukselle kuin myös alueen kouluille. Joensuussa OpenDigin valmistelu- ja hakemusvaiheessa oltiin edellä kuvatun (koulu)yhteistyön myötä tiiviissä yhteistyössä kaupungin mediakeskukseen.  Myös mediakeskuksen väki, jonka digitutor-verkosto on tehnyt jo vuosia työtä koulujen digipedagogiikan edistämiseksi alueen kouluilla, oli innoissaan OpenDigistä ja systemaattisemman yhteistyön kehittämisen mahdollisuudesta. 

OpenDigin blogissa on jo esimerkkejä Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen sekä niiden lähialueiden koulujen OpenDigi-hankeen tiimoilta päivitetyn kouluyhteistyön muodoista ja jopa innostuksesta. Samanlainen kiinnostus ja jopa innostus on ajoittain näkyvissä myös Itä-Suomalaisten koulujen kanssa käydyissä keskusteluissa.

Erityisesti seuraavat viestit ovat herättäneet kiinnostusta:

  • Viimein hanke, joka tarjoaa todellista mahdollisuutta kehittämiseen koulun lähtökohdista. Halutaan kuulla ja osallistua siihen mitä kouluilla halutaan kehittää ja kokeilla (vrt. Koh, Chai, & Lim 2017)
  • OpenDigissä koulun opettaja ei ole opettajaopiskelijoiden ohjaaja, vaan opiskelijoiden tekemisen ohjaus on yliopiston ja opettajankouluttajan tehtävä
  • DigiTutor verkosto on mukana toiminnassa.

Syksyllä olemme aloittamassa yhteistyön ja ensimmäisen OpenDigi-toimintamallin testauskierroksen varsin lähellä yliopistoa (Joensuu) sijaitsevien kolmen koulun kanssa.
TVT-osaaminen ja pystyvyys on Itä-Suomen yliopiston erityisosaamisalue OpenDigissä ja se luonnollisesti näkyy tekemisessämme. Viime kädessä kehittämisen teemat ovat kuitenkin kehittäjäyhteisössä mukana olevien toimintojen valintoja. Uskomme, että aito yhteiskehittäminen, jossa jokainen osallistuja tuntee vaikuttavansa asetettaviin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, on onnistuneen yhteistyön avain.  

Kevään kulkuun Joensuussa on jo kahdentoista vuoden ajan kuulunut SciFest – vuosittainen Joensuun Tiedeseura ry:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) järjestämä tiede-, ympäristö- ja teknologiafestivaali lapsille, nuorille, koululaisille ja opettajille. Tänä keväänä (17.–18.5) olin mukana OpenDigin sekä DigiErkon toimintaa esittelevässä työpajassa tapaamassa SciFestillä vierailevia opettajia. Esittelimme Sini Kontkasen, ja Satu Piispa-Hakalan kanssa, toistaiseksi hankkeiden muodossa tapahtuvaa yliopiston, opettajankoulutuksen koulujen ja opettajien välistä yhteistyötä. Kiinnostuneita opettajia vieraili pisteellämme 9000:nen vierailijan mukana. Pienoinen huoli koulujen ja opettajien mahdollisuuksista toteuttaa uuden OPS:n tavoitteita tuntui olevan opettajakunnalla. Tästä syystä aika monet opettajat kommentoivat toimintojamme tarpeellisiksi ja osoittivat kiinnostusta osallistumiseen.   

OpenDigi, Digiope ja Digierko Scifest messuilla toukokuussaKuvassa digiope, OpenDigi, Digierko paja Scifest-messuilta 17. ja 18.5 2018 Joensuu areena

Lopuksi, Suomalaista koulua ja opettajankoulutusta kävi ihmettelemässä Gordon collage of education delegaatio Israelista. Kovasti olivat kiinnostuneita tvt:n käytöstä opetuksessa ja siihen tähtäävästä opettajan koulutuksesta. Tutkimuksen ohella ja PREP21-hankeen jatkumona esittelimme myös OpenDigiä. Heti nimen kääntäminen sanaleikkeineen Open= teachers’ ja/tai open l. avoin oli heistä hauska ja ajatuksia herättävä ja Opendigin toimintamallikin aiheutti hyväksyvän kuuloista hyminää kuulijoissa.

terveisin Jari

Lähteet

Koh, J. H. L., Chai, C. S., & Lim, W. Y. (2017). Teacher professional development for TPACK-21CL: Effects on teacher ICT integration and student outcomes. Journal of Educational Computing Research, 55(2), 172-196.

Tondeur, J., van Braak, J., Sang, G., Voogt, J., Fisser, P., & Ottenbreit-Leftwich, A. (2012). Preparing pre-service teachers to integrate technology in education: A synthesis of qualitative evidence. Computers & Education, 59(1), 134-144.

Kiitos ITK, kiitos Hämeenlinna ja kiitos Maija Vilkkumaa!

Paluu arkeen on jo tapahtunut, mutta vielä nopea yhteenveto viime viikon konferenssista OpenDigin näkökulmasta. Kiitos ITK, kiitos Hämeenlinna ja kiitos Maija Vilkkumaa!

Torstaina 12.3. pääsimme pitämään ITK-konferenssissa reilun tunnin mittaisen  toimintasession OpenDigi – Opettajat oppimistaitojen ja digipedagogiikan kehittäjäyhteisöissä. Esityksessämme halusimme avasimme kuulijoille hankkeen ydintä ja sitä millaiselta kehittäjäyhteisön toimintapolku näyttää tällä hetkellä.

Miellämme, että OpenDigissä kehitämme yhteisölliseen ongelmanratkaisuun perustuvaa toimintamallia opettajankoulutukseen ja perusopetukseen. Avainasemassa ovat #tutkimusperustaisuus, #yhteiskehittäminen, #aktiivinenoppiminen ja #digipedagogiikka. Näiden merkitystä avasimme myös esityksessämme.

OpenDigi kehittäjäyhteisön toimintapolulle on löydetty yhteiset periaatteet, vaikka aluekohtaisia toteutuksen eroja ihan jo rakenteellisten erojen vuoksi syntyy. Meille tärkeitä ovat erityisesti eri vaiheissa käynnistyvät prosessit. Toimintasessiossa kävimme osallistujien kanssa vuoropuhelua ja pohdimme kehittäjäyhteisön eri roolien näkökulmasta muun muassa mikä saa innostumaan ja sitoutumaan, mitkä ovat  onnistumisemme kannalta erityiset vaaran paikat ja kuinka oikeasti voisimme synnyttää aitoa palautetta antavaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Esityksemme löytyy tästä: ITK2018_esitys ja yleisön vastaukset padlet-seinältä.

Meille antoisinta oli paitsi keskustelut osallistujien ja muun ITK-väen kanssa, myös itse esityksen rakentamisen prosessi ja tietysti itse esityksen pitäminen. Pääsimme jälleen lähemmäksi yhteistä näkemystä ja näimme käytännössä mikä toimii ja mikä ei.

OpenDigi ITK-toimintasessio

Kuva: Toimintasessiossa oli mukavasti osallistujia.

OpenDigi ITK

Kuva: Esiintymisen jälkeen Viivi, Satu, Heikki, Jari, Niina ja Mari.

Oman esityksen lisäksi kuulimme paljon muuta inspiroivaa. Rohkein askelin kohti uutta luovaa opettajuutta -paneelissa Mari edusti ja nosti upeasti esille myös OpenDigiä ja Jorma Uotisen antoisa puhe sai lähes kyyneliin. Esimerkiksi Uotisen sanat ”Kunnioitus on toisen toiseksi näkemistä, toisen toiseksi tunnustamista” ja ”Kun olen oppivassa tilassa, olen onnellinen” kolahtivat kovasti OpenDigin tasa-arvoisen ja aktiivisen oppimisen lähtökohdista.

IMG_20180412_140431_696

Kuva: Mari ja Jorma Uotinen pääsivät paneelissa keskustelemaan muun muassa intohimosta ja muutoksesta.

Marko Kuuskorven foorumiesitys Koulusta oppimisen ympäristöksi – kokonaisuus ratkaisee sai pohtimaan, miten tila- ja kalusteratkaisuilla voidaan tukea oppimista ja koulun kehittämistä. Äärettömän mielenkiintoinen ja monimuotoinen oli myös Sara Sintosen, Sari Sulkusen ja Marko Niemisen paneelikeskustelu lukutaidosta ja sen tulevaisuuden pohdinnoista. Peruslukutaidon lisäksi pitäisi olla laaja median ja teknologian lukutaito, mutta kuitenkin jopa 11% suomalaisista ei saavuta tällä hetkellä kirjallisen lukutaidon alinta tasoa.

Tiedon avulla koulujen digiaikaa kehittämään toimintasessiossa tutustuttiin monille opettajille jo tuttuihin digipedagogisen osaamisen tarkasteluun kehitettyjä mittareihin. Opettajille tutustumisen arvoisia materiaaleja pedagogisen TVT-osaamisen tueksi löytyy osoitteesta https://mentepresurssit.wordpress.com. Pistä linkki talteen!

Torstai iltana Maija Vilkkumaa sai lanteet keinumaan ja boostasi hienosti OpenDigin jo ennestään vahvaa asennetta. Hämeenlinna oli keväisen aurinkoinen, kuten aina. Hymyilyttää vielä viikonlopun jälkeenkin!