Kuva: Samuel Zeller Unsplash

Oppilaan itseohjautuvuus, onko julkinen keskustelu oikeilla raiteilla?

Olemme mielenkiinnolla seuranneet julkista keskustelua perusopetuksesta. Useissa medioissa on viime aikoina nostettu esille opetussuunnitelmassa esiintyvä oppilaiden itseohjautuvuus. Haluamme tuoda julkiseen keskusteluun oman näkemyksemme siitä, mitä itseohjautuminen opetussuunnitelmassa oikeastaan tarkoittaa.

Ylen aamu-tv:ssä 2.8.2018 toimittaja Totti Toivonen tenttasi 2.8.2018 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselta ja OAJ:n puheenjohtajalta Olli Luukkaiselta onko ne kasiluokkaiset teinit oikeasti itseohjautuvia uraohjuksia: ”Jos mä nyt pikkusen kärjistän ja kritisoin. Siis täähän lähtee nää opetussuunnitelmat siitä, että tämmönen kasiluokkalainen teini on valtavan itseohjautuva tyyppi. Itseasiassa jo ala-asteella pitää ruveta ohjautumaan itse siihen, että pystyy luomaan sen opiskelu- / opintopolkunsa ja luomaan itselleen tavoitteita, joita sitten opettajan kanssa arvioidaan yhdessä, että miten ne minun itse asettamani tavoitteet sitten toteutuivat. Ja oppilaat voi järjestää hyvin eri tasoisia haasteita itse asiassa, ne voi laittaa liian helppoja tai liian vaikeita. Minkälainen teidän kokemus on tuommoisesta teini-ikäisestä? Onks ne tämmöisiä itseohjautuvia uraohjuksia, mille tämmöinen järjestelmä luodaan?”

Opettaja-lehteen kynäilemässään kolumnissa Saako opettaja opettaa  Nina Sajaniemi (dosentti ja yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja varhaiskasvatuksen professori Itä-Suomen yliopistossa) kertoo: ”Peruskoulun uudistamisen ja vallalla olevan oppimiskäsityksen taustalla on sitkeä ajatus lasten itseohjautuvuudesta ja pystyvyydestä.” Odotetaanko lasten  itseohjautuvuutta liian varhain ja väärillä tavoilla?

Meidän näkökulmastamme molemmissa edellä mainituissa esimerkeissä mennään enemmän tai vähemmän väärille raiteille tai puhutaan hieman asian vierestä. Eihän itseohjautuvuus opetussuunnitelmassa suinkaan tarkoita sitä, että oppilaan pitäisi osata suunnitella alakouluikäisenä oma oppimispolkunsa tai itse asettaa koulun opetuksen tavoitteita. Vielä vähemmän itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että oppilaan tulisi tietää mitä hän tulevaisuudessa tulee tarvitsemaan tai mitä hänen tulee osata.

Olemme Sajaniemen kanssa samaa mieltä siitä, että ”peruskoulun on tarkoitus vahvistaa osaamista ja valmentaa tulevaan.” Siihen nykyinen opetussuunnitelma antaa itse asiassa  erinomaiset, entistä paremmat mahdollisuudet. Myös Saajaniemi korostaa: ”Lapset eivät ole selvänäkijöitä – he eivät voi tietää mitä tulevaisuudessa tarvitsevat ja mitä heidän tulisi osata. Se on ollut aikuisen tehtävä, ja niin sen pitäisi olla vieläkin.” Olemme vahvasti samaa mieltä.

Nykyinen OPS sanoo: ”Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.”

Opetussuunnitelma ei mielestämme oleta lasten olevan valmiiksi itseohjautuvia. Se asettaa itseohjautuvuuden tavoitteeksi, jota kohti pitäisi pyrkiä ja johon koulussa tulisi saada eväitä. Itseohjautuvuuden tavoitteen saavuttaminen edellyttää itsesäätelytaitojen tavoitteellista kehittämistä.  Eivätkö haasteet siis liity enemmänkin opettajien osaamiseen?

Opettajien kannalta olennainen kysymys kuuluu: miten oppilaiden oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä pitäisi tukea? Kuinka tarjota tilaisuuksia omien oppimisen taitojen harjoittelemiseen? Nämä taidot auttavat jokaista kehittymään ja kohtaamaa yhä kiivaammin muuttuvan maailman. Vahvat oppimisen taidot luovat pohjaa meidän jokaisen elämänhallinnalle ja hyvinvoinnille. Kysymys on yhtä lailla esitettävä opettajankoulutukselle: miten opettajaksi opiskeleva oppii tukemaan oppilaiden itsesäätelyn kehittymistä ja kuinka opettajankoulutus tukee tätä kasvua? Kuinka koulut voivat kehittyä yhteiskunnan muutoksen mukana ja kuinka meistä kaikista voi kasvaa aktiivisia ja taitavia oppijoita?

Ongelma lienee siinä, että aiheeseen liittyvä tutkimus on vielä varsin nuorta eikä asiasta ole opettajankoulutuksessa kovin kauaa puhuttu – ja voi olla ettei puhuta vieläkään riittävästi. Tarvitaan avointa ja laadukasta vuoropuhelua opettajankoulutuksen ja tavallisten koulujen välillä.

-Heikki ja Viivi

Podcast tulee, oletko valmis?

Onko suomalainen koulutus on aidosti valmis hyödyntämään podcastejä oppimisessa ja millainen on hyvä podcast? Näiden kysymysten äärellä olemme OpenDigissä parhaillaan.

OpenDigissä kehittäjäyhteisöjen toimintaa tuetaan digitaalisessa ympäristössä jaettavalla tutkimusperustaisella tuki- ja virikemateriaalilla. Materiaali koostuu partnereiden erityisosaamisalueisiin liittyvistä sekä kehittäjäyhteisöjen toiminnan aikana syntyvistä sisällöistä, kuten pedagogisista menetelmistä ja teknologiaratkaisuista sekä tietysti kehittäjäyhteisöjen kohtaamista haasteista. Materiaalin tuotanto ja sen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä mukana olevien eri toimijoiden kanssa. 

Tutkimusperäistä koulujen arjessa hyödynnettävää aineistoa on tulossa strategiseen oppimiseen (Oulu), yhteisölliseen oppimiseen (Jyväskylä), oppimisen aikaiseen arviointiin (Turku), monilukutaitoon (Lappi) sekä TVT-osaamiseen ja pystyvyyteen liittyen (Itä-Suomi). Nämä ovat eri yliopistojen erityisosaamisalueet.

Oulun alueella ajatuksena on kokeilla podcastien toimivuutta oppimateriaalimuotona. Asiaa on tulossa muun muassa oppimisen taidoista ja itsesäätelystä sekä motivaatiosta ja tunteista. Meillähän on taustalla Suomen paras LET, siis Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö ja maan parhaita oppimisen tutkijoita. Käytettävissä olevan tutkimusperäisen tiedon laatu ja määrä ei ole ongelma, mutta mielellään kuulisimme onko ajatus podcasteista teidän mielestä hyvä.

Joko sinä kuuntelet podcasteja ulkoillessa, siivotessa, autoillessa, unta odotellessa tai missä tahansa tilanteessa arjessa tai työn ohessa? Auta meitä suunnittelemaan parempia podcasteja vinkkaamalla meille mikä sinusta tekee hyvän podcastin. Mahtavaa olisi kuulla myös suosikkipodcastisi, mitä kuulokkeista kuuluu juuri nyt?

juja-han-210775-unsplash

OpenDigi goes Heureka with Koulia & Google

Loppukevään Keski-Suomen OpenDigi kävi toukokuun loppupuolella Google for Education goes Heureka -tapahtumassa. Opetusalan digiosaamisen kehittäjille suunnatun tapahtuman rahoittajana oli Google ja toteuttajana opetusalan TVT -osaajien perustama ja mm- Googlen palveluiden kouluttajana toimiva osuuskunta Koulia.

Keski-Suomesta suuntasimme tapahtumaan uteliaina, Heureka_humalojamahdollista yhteistyötä silmällä pitäen. Päivän anti oli paketoitu napakasti siten, että osallistujat pääsivät suoraan asiaan: Chromebook kourassa seurattiin yhteisen aloituksen ajan Markus Humalojan case-esitystä siitä, miten koulun digitalisaatiota voidaan tukea ja millaisia kokemuksia hänellä siitä oli digipedagogisen tukihenkilön roolissa. Meille antoisin pala päivästä olivat kuitenkin tunnin mittaiset työpajat, joissa tarjoiltiin esimerkkejä kouluissa jo toteutetuista oppimisprojekteista.

heureka-monalainenKoulian kouluttajaopettajat olivat koonneet tarjolle kolme erilaista työpajaa, joissa pääsi tutustumaan maantieteen ”Matkalla Euroopassa” -oppimisprojektiin, Fysiikan oppimisprojektin digitaaliseen arviointiin ja teknologiaa hyödyntävään musiikin opiskeluun.

Pajojen anti oli konkreettista ja ripeästä aikataulusta huolimatta pääsimme myös kokeilemaan ja tekemään saaden maistiaisia oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa käytetyistä ratkaisuista.

Päivän päätteeksi totesimme, että Koulia on meille hyvä yhteistyökumppani: juuri tätä opettajat ja opettajaopiskelijat tarvitsevat digipedagogisen osaamisen kehittämisen tueksi – konkreettisia käytännössä testattuja esimerkkejä ja ”samalla kielellä” puhuttuna.

Omat ja muiden kokemukset, ja siten myös Heurekassa esitettyjen kaltaiset esimerkit ja mallit ovat merkityksellisiä opettajien ja tulevien opettajien digipedagogisen osaamisen kehittymisen kannalta. Niiden avulla voidaan edesauttaa paitsi oman osaamisen reflektiota, myös vaikuttaa asenteisiin ja uskomuksiin, unohtamatta teknologisen tietämyksen ja sitä kautta teknologisen osaamisen vahvistumista (ks. esim. Angeli & Valanides, 2009; Ertmer, 2005; Ertmer ym., 2014; Voogt ym., 2013).

OpenDigin ja Koulian yhteistyötä viritellään nyt syksyn toimintaa ja KickOffin työpajoja silmällä pitäen. Pohdinnan alla on useita vinkki- ja kokemustyöpajavaihtoehtoja mm. oppiainerajoa ylittäviin oppimiskokonaisuuksiin ja robotiikkaan liittyen. (Hauskaa miten lämmintä kesää toivoessa ajatukset ovat kuitenkin jo innostavassa syksyssä!)

M&M

Kuva. Mari Kyllönen työskentelee projektitutkijana  Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella ja vastaa OpenDigi -hankkeen koordinoinnista Keski-Suomen alueella. Marika Peltonen työskentelee tietotekniikan pedagogiikan yliopistonopettajana Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksella. Hän on yksi OpenDigin kehittämisyhteisössä toimivista opettajankouluttajista.

Ajatukset, ideat ja toiveet otetaan ilolla ja herkällä korvalla vastaan!

Mari & Marika

Lähteet

Angeli, C. & Valanides, N. (2009). Epistemological and methodological issues for the conceptualization, development, and assessment of ICT-TPCK: Advances in technological pedagogical content knowledge (TPCK). Computers & Education, 52(1), 154-168.

Ertmer, P. A. (2005). Teacher pedagogical beliefs: The final frontier in our quest for technology integration? Educational Technology Research and Development, 53(4), 25-39.

Ertmer, P. A., Ottenbreit-Leftwich, A. T., & Tondeur, J. (2014). Teachers’ beliefs and uses of technology to support 21st-century teaching and learning. In Fives, H. & Gill, M.G. (Ed.), International handbook of research on teachers’ beliefs (pp. 403-418) Routledge Abingdon.

Voogt, J., Fisser, P., Pareja Roblin, N., Tondeur, J., & van Braak, J. (2013). Technological pedagogical content knowledge–a review of the literature. Journal of Computer Assisted Learning, 29(2), 109-121.

 

OpenDigi Itä-Suomesta käsin

Jo aiemmin olemme tehneet yhteistyötä opettajaksi opiskelevien sekä mediakeskuksen välittämänä muutamien ”koulujen” kanssa tieto-ja viestintäteknologian (TVT) opetuskäyttöön liittyen. Lainausmerkit koulu-sanassa ovat tarpeen, sillä viime kädessä kysymyksessä ovat olleet lähinnä yksittäiset opettajat (Kiitos heille!) ja heidän luokkansa – eivät koko koulut.

Opettajankoulutuksen tavoitteiden kannalta katsoen kokoelma satunnaisia kokeiluita ei välttämättä ole se ideaali mielikuva, jonka opiskelijoille toivoisi jäävän TVT:n opetuskäytön toteuttamisesta tai varsinkaan koulujen aktiivisesta kehittämisestä teemasta riippumatta. Myös koulut voisivat  hyötyä enemmän, jos kokeilut olisivat laajemmin opettajakunnan tiedossa ja koulujen kehittämisen ytimessä koko koulun näkökulmasta. Toisaalta opettajaksi opiskelevien reflektiivisissä pohdinnoissa jo nämäkin erilliset luokassa tehdyt kokeilut olivat selvästi antaneet positiivisen mielikuvan omista kyvyistä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa (vrt. Tondeur, Braak, Sang, Voogt, Fisser, & Ottenbreit-Leftwich 2012).

Itä-Suomen yliopistolla Savonlinnan kampuksen toimintojen siirto Joensuuhun on juuri käynnissä. Opettajankoulutukselle tämä merkitsee mm. opiskelijamäärän suurta lisäystä. Samalla kouluihin päin tehtävän yhteistyön määrä, tavat ja merkitys kasvavat entisestään, jolloin kunkin teema-alueen toteuttaminen käy haasteellisemmaksi niin opettajankoulutukselle kuin myös alueen kouluille. Joensuussa OpenDigin valmistelu- ja hakemusvaiheessa oltiin edellä kuvatun (koulu)yhteistyön myötä tiiviissä yhteistyössä kaupungin mediakeskukseen.  Myös mediakeskuksen väki, jonka digitutor-verkosto on tehnyt jo vuosia työtä koulujen digipedagogiikan edistämiseksi alueen kouluilla, oli innoissaan OpenDigistä ja systemaattisemman yhteistyön kehittämisen mahdollisuudesta. 

OpenDigin blogissa on jo esimerkkejä Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen sekä niiden lähialueiden koulujen OpenDigi-hankeen tiimoilta päivitetyn kouluyhteistyön muodoista ja jopa innostuksesta. Samanlainen kiinnostus ja jopa innostus on ajoittain näkyvissä myös Itä-Suomalaisten koulujen kanssa käydyissä keskusteluissa.

Erityisesti seuraavat viestit ovat herättäneet kiinnostusta:

  • Viimein hanke, joka tarjoaa todellista mahdollisuutta kehittämiseen koulun lähtökohdista. Halutaan kuulla ja osallistua siihen mitä kouluilla halutaan kehittää ja kokeilla (vrt. Koh, Chai, & Lim 2017)
  • OpenDigissä koulun opettaja ei ole opettajaopiskelijoiden ohjaaja, vaan opiskelijoiden tekemisen ohjaus on yliopiston ja opettajankouluttajan tehtävä
  • DigiTutor verkosto on mukana toiminnassa.

Syksyllä olemme aloittamassa yhteistyön ja ensimmäisen OpenDigi-toimintamallin testauskierroksen varsin lähellä yliopistoa (Joensuu) sijaitsevien kolmen koulun kanssa.
TVT-osaaminen ja pystyvyys on Itä-Suomen yliopiston erityisosaamisalue OpenDigissä ja se luonnollisesti näkyy tekemisessämme. Viime kädessä kehittämisen teemat ovat kuitenkin kehittäjäyhteisössä mukana olevien toimintojen valintoja. Uskomme, että aito yhteiskehittäminen, jossa jokainen osallistuja tuntee vaikuttavansa asetettaviin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, on onnistuneen yhteistyön avain.  

Kevään kulkuun Joensuussa on jo kahdentoista vuoden ajan kuulunut SciFest – vuosittainen Joensuun Tiedeseura ry:n ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) järjestämä tiede-, ympäristö- ja teknologiafestivaali lapsille, nuorille, koululaisille ja opettajille. Tänä keväänä (17.–18.5) olin mukana OpenDigin sekä DigiErkon toimintaa esittelevässä työpajassa tapaamassa SciFestillä vierailevia opettajia. Esittelimme Sini Kontkasen, ja Satu Piispa-Hakalan kanssa, toistaiseksi hankkeiden muodossa tapahtuvaa yliopiston, opettajankoulutuksen koulujen ja opettajien välistä yhteistyötä. Kiinnostuneita opettajia vieraili pisteellämme 9000:nen vierailijan mukana. Pienoinen huoli koulujen ja opettajien mahdollisuuksista toteuttaa uuden OPS:n tavoitteita tuntui olevan opettajakunnalla. Tästä syystä aika monet opettajat kommentoivat toimintojamme tarpeellisiksi ja osoittivat kiinnostusta osallistumiseen.   

OpenDigi, Digiope ja Digierko Scifest messuilla toukokuussaKuvassa digiope, OpenDigi, Digierko paja Scifest-messuilta 17. ja 18.5 2018 Joensuu areena

Lopuksi, Suomalaista koulua ja opettajankoulutusta kävi ihmettelemässä Gordon collage of education delegaatio Israelista. Kovasti olivat kiinnostuneita tvt:n käytöstä opetuksessa ja siihen tähtäävästä opettajan koulutuksesta. Tutkimuksen ohella ja PREP21-hankeen jatkumona esittelimme myös OpenDigiä. Heti nimen kääntäminen sanaleikkeineen Open= teachers’ ja/tai open l. avoin oli heistä hauska ja ajatuksia herättävä ja Opendigin toimintamallikin aiheutti hyväksyvän kuuloista hyminää kuulijoissa.

terveisin Jari

Lähteet

Koh, J. H. L., Chai, C. S., & Lim, W. Y. (2017). Teacher professional development for TPACK-21CL: Effects on teacher ICT integration and student outcomes. Journal of Educational Computing Research, 55(2), 172-196.

Tondeur, J., van Braak, J., Sang, G., Voogt, J., Fisser, P., & Ottenbreit-Leftwich, A. (2012). Preparing pre-service teachers to integrate technology in education: A synthesis of qualitative evidence. Computers & Education, 59(1), 134-144.

Ajatuksia arvioinnista ja arviointifoorumista

Arvioinnit on syötetty järjestelmään ja vuoden työ on vuodatettu numeroiksi. Pian ne tulostetaan todistukseksi ja oppilas näkee osaamisensa virallisella paperilla. Opettaja on oppimisprosessin aikana saattanut täydentää numeerista arviointia lisätiedoissa toteavilla, kannustavilla ja ohjeistavilla sanoilla.

Helppoa arvioinnin tekeminen ei ole koskaan ollut, ja nyt se tuntuu haastavammalta kuin koskaan. Arvioitavana ei ole pelkkiä kokeita, vaan koko oppimisen prosessi. Kuvitettuja kirjoitelmia, dokumentointeja, diaesityksiä, videoita, musiikkia tai puhetta –  yhdessä tai yksin tuotettuna. 

Turun yliopiston vastuualueena OpenDigissä on jatkuvan arvioinnin kehittäminen ja oppimisanalytiikan hyödyntäminen oppimisprosessissa. Tulemmekin tuottamaan tuki- ja virikemateriaalia kehittäjäyhteisön tueksi ja arviointityön helpottamiseksi juuri tältä alueelta. 

Viime perjantaina pääsin osallistumaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin järjestämään arviointifoorumiin Helsingin musiikkitalossa. Tapahtuman ilmoittautumiset täyttyivät nopeasti ja paikalla oli 300 arvioinnista kiinnostunutta useilta koulutusasteilta.

Tilaisuudessa oli viisi teemaa, joiden ympärillä keskustelua käytiin

  • Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa?
  • Toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo ja osallisuus?
  • Mitä tapahtuu oppijan polun nivelvaiheissa?
  • Vastaako osaaminen työelämän vaatimuksia?
  • Millainen on koulujen digitalisaation tila?

Erinomaisesti järjestetyssä arviointifoorumissa oli osanottajia kouluasteilta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja teemojen ansiosta arviointia tarkasteltiin useista näkökulmista, myös työelämä huomioiden. Karvilaiset laittoivat itsensä likoon, sillä teemojen pääsisällöt piti jokaisen esittää napakasti kahdessa minuutissa. Sitten panelistit pääsivät kommentoimaan esityksiä. Tyhjäkäyntiä ei ollut, siitä huolen piti juontajana toiminut toimittaja Kirsi Heikel.

Arviointifoorumin teemat kohtaavt OpenDigin hyvinKuva: Arviointifoorumin teemat kohtaavat OpenDigin hyvin

Päätöspuheessaan Karvin puheenjohtaja Tapio Huttula nosti tapahtumasta esille kaksi pääteemaa:

  • Suomalainen koulutus ja arviointi perustuu luottamukseen
  • Arvioinnin on oltava kehittävää ja vaikuttavaa

Luottamus oli myös juuri Pariisista saapuneen Grahn-Laasosenkin mielestä suomalaisen koulutuksen vahvuuksia. Samalla kannalla oli myös Olli-Pekka Heinonen, jonka mielestä arviointi luo pohjaa luottamukselle ja lisää vuorovaikutusta.

Koin arviointifoorumin hyväksi tapahtumaksi virittää ajatuksia paitsi tuki- ja virikemateriaalin tuottamiseen liittyen, myös yleisesti kehittäjäyhteisön toiminnan tukemiseen. Luottamus ja vuorovaikutus ovat keskeisiä arvojamme, mutta  muutkin foorumilla käydyt keskustelut muun muassa tutkitun tiedon tarpeellisuudesta, elinikäisestä oppimisesta, tasa-arvosta, opettajan pedagogisesta vapaudesta sekä digitaalisista työvälineistä vahvistivat kokemusta, että olemme OpenDigissä oikealla asialla! Kehitetään ja kehitytään yhdessä!

Arviointifoorumin tallenne on katsottavissa kokonaisuudessaan YouTubessa: https://youtu.be/wSZeUZGYgpU

Arto Kortelainen, OpenDigi-koordinaattori, Turun yliopisto

– Arto Kortelainen, OpenDigi-koordinaattori Turun Yliopistosta