Kontturin perheen etäpäivä

Olemme tavallisen epätavallinen perhe Oulussa, jossa arkea jakaa kaksi vanhempaa (Heikki ja Anne), kaksi kolmasluokkalaista koululaista (Reko ja Aava) sekä yksi kirjoitukset juuri päättänyt lukiolainen (joka lataa akkujaan nukkumalla puolille päivin. Kirjoitusurakka vei ilmeisesti voimat 😊).

Aamurutiinit

Pi-pi-pi… herätyskello vaatii silmien aukaisua jokapäiväiseen tapaansa kello 6.30. Ylös päästään puolituntia myöhemmin eli lasten tavalliseen kouluaamun herätysaikaa. Poikkeustilanne korostaa totuttujen rutiinien ylläpitämisen merkitystä. Aamupalan, lastenohjelmien ja hamppipesujen jälkeen teemme ”koulumatkan”, joka tarkoittaa käytännössä yhteistä kävelylenkkiä ennen etätöiden aloittamista.

Päivän suunnittelu

Wilma, Teams, Qridi , aikuisten kalenterit… Kaikki nämä tarvitaan keittiön pöydän äärelle, kun alkaa yhteinen päivän suunnitteluhetki. Alla kuvattuun keskusteluun meni noin 15 minuuttia ja se selkiytti meidän kaikkien päivää. Tietsikka-aika saatiin riittämään ja vähennettyä ylimääräisiä kysymyksiä. Keskustelun ohessa mietittiin sekin, keneltä voi päivän eri vaiheissa kysyä apua. Tältä näyttivät Aavan viime viikon to/pe suunnitelmat. Uusimmassa suunnittelupohjassa on nyt rastin paikka myös tehtävien tarkastamiselle. Lataa tästä uusin viikkopohja omaan käyttöösi.

”Ai sinulla on matikassa Ville-tehtäviä. Tarvitset siis tietokonetta… Äidillä on videopalaveri kymmeneen saakka. Merkkaa matikka sitten tuohon happihyppelyn ja lounaan jälkeen… Joo just siihen 11-12 välille. Voidaan olla molemmat silloin työhuoneessa.”

”Onko teillä jotain, mitä voisitte tehdä yhdessä? Hei mutta Rekolla on musiikissa kuvantekohommia ja Aavakin on kuvistyö vielä vaiheessa. Aloittaisitteko niillä, niin selvittäisiin yhdellä keittiön pöydän siivouksella”, iskä ehdottaa toiveikkaana.

”Mulla on matikassa semmosia tehtäviä, jotka ois kiva tehdä parin kanssa”, Aava hoksaa.

”Laitappa Min…. viesti, jos voisitte yhdessä tehdä niitä. Sopikaa aika ja ottakaa vaikka Whatsup-puhelu. Moneltako olisi hyvä aika”, Iskä ehdottaa. Suunnittelu jatkuu, kunnes päivän tehtävät ovat löytäneet paikkansa.

Ja sitten aletaan töihin…

9-10

Lapset työn touhussa, kunhan välineet saatiin esille. Perheen äiti sulkeutui työhuoneeseen videoneuvotteluun ja isä vastailee olohuoneessa sähköposteihin.

10-11

Naapurin lapset hakivat Aavan ja Rekon pidennetylle välitunnille. Kaunis auringonpaiste piti lapset ulkoleikeissä mukavan pitkään ja lounas ehti jo jäähtyäkin. Etäkoululounas on herättänyt paljon valtakunnallistakin keskustelua. Meillä se oli tällä kertaa kotikokkien valmistamana vielä tavallistakin herkullisempi.

11.30-12.30

Etätyötä ja etäkoulua kodin etätyökeskuksessa.. Yksi perheen viidestä lapsesta muutti sopivasti helmikuussa omilleen asumaan ja makuuhuone muuttui etäkoulun aloitusviikonloppuna työhuoneeksi.

A person standing in front of a television

Description automatically generated

Samaan aikaan toisaalla…. Aava jatkaa suunnitelman mukaan keittiössä matikan tehtäviä luokkakaverinsa kanssa – etänä tietysti. Iskä naputteli keittiön ruokapöydän ääressä omia töitään (välillä huomauttaen tyttöjä pysymään matikan asioissa. Luokkakaverin kanssa juttelua taisi kaivata kumpikin tyttö 😊.

Loppuaika kului lapsilla lukiessa ja nahistessa. Kello 14 lasten päivä päättyy naapurin kavereiden kanssa sovittuun ulkoiluun. Pojat häipyvät Pokemon-jahtiin ja tytöt jatkavat Laivapuistossa aamulla kesken jäänyttä leikkiään. Heikki ja Anne huokaisevat koulupäivän loppumisen kunniaksi ja nauttivat taloon laskeutuneesta työrauhasta. Nyt on aika tehdä keskittymistä vaativat työt.

Tunnustus

Rehellisyyden nimissä on pakko tunnustaa tämän etätyöläis-kotiopettaja-isä-aviomiesroolin olevan raskas. Riittämättömyys painaa varmasti jokaista kotona lasten kanssa töitä tekevää. Olen kuitenkin käytännössä huomannut, että ainakin meillä tämä rutiineista kiinni pitäminen ja joka-aamuinen yhteinen suunnitteluhetki ovat selkiyttäneet ja rauhoittaneet päivän kulkua.

Arkitodellisuutta on kuitenkin se, että suunnitelmat elävät välillä omaa elämäänsä ja välillä äänenpaine nousee sekä lapsilla että aikuisilla. Lapsetkin ovat keskenään kovin erilaisia. Toinen toimii mielellään lähes koko päivän itsenäisesti toisen toivoessa enemmän vahvistusta ja seuraa omaan työskentelyynsä.  Läsnäoloa ja organisointiapua etäopetuksessa olevat lapset tarvitsevat, vaikka heillä olisi koulussa varsinainen superetäopettaja.

Ensimmäiset päivät sai kyllä aikuisena olla aika napakka päivän suunnittelun sisäänajossa. Muutaman päivän harjoittelun jälkeen homma alkaa jo sujua paremmin. Jopa tämän jutun kirjoittaminen onnistui yhden työpäivän aikana 😊.

ETÄOPETTAJAN PÄIVÄKIRJA

Taustaa

Olen luokanopettaja ja digitutor, ikää pian viisikymmentä. Teknologia on ollut kiinteänä osana opetustani mukana vuodesta 2014, jolloin silloiset oppilaani saivat käyttöönsä henkilökohtaiset iPadit. Nyt nuo jo iäkkäät, mutta yhä toimivat iPadit ovat koulumme oppilaiden yhteiskäytössä. Vielä siis ei kunnassamme ole oppilailla henkilökohtaisia laitteita. Ehkä tämän koronakokemuksen jälkeen otamme askeleen kohti tuota ratkaisua. Nyt pärjäämme näin.

Ennen koronaa

Nykyisen luokkani kanssa iPadit ja läppärit ovat olleet opetuksessani käytössä noin neljänneksen viikon oppitunneista. Musiikin ja matematiikan opetuksessa olen pitänyt yllä blogisivustoa parin vuoden ajan. Ne sisältävät opetusvideoita, kuvia ja tiivistelmätekstejä oppisisällöistä. Musiikissa käytämme sivustoa paljonkin bändisoittotunneilla, joilla videoklipit toimivat ikään kuin apuopettajina. Matematiikassa olen tarpeen vaatiessa kuvaillut blogisivustolle tukimateriaalia.

Kun koulun ovet sulkeutuivat

Tiistaina 16.3. 2020 Kouluun tuli enää noin kolmannes oppilaista. Kokeilimme luokassa erilaisia vaihtoehtoja keskiviikkona virallisesti alkavaan etäopetukseen. Koulusta sai ottaa koneen lainaksi. Päivystimme toisen TVT-opettajan kanssa koulun aulassa jakelemassa läppäreitä ja iPadeja kuittausta vastaan. Pari oppilastani sai vanhemmiltaan luvan lähteä ruokailun jälkeen kotiin, sehän oli kuitenkin ollut pääministerin kehotus. He jäivät kuitenkin vielä koneille tekemään hetkeksi ViLLE-tehtäviä päivystyspisteen viereen, kuin viivytellen vielä hetken… Seuraavina päivinä tulemme näkemään toisiamme vain videoyhteyden välityksellä.

Etäopettajan työpiste kotona. Paditelinettä käytän opetusvideoiden kuvaamiseen.

Keskiviikkona 17.3.2020 Saimme onnistuneesti lähes kaikki luokan oppilaat videoyhteyteen ja pystyin ohjeistamaan ja selventämään Wilman kotitehtäviin annettuja tehtäviä. En ole tyytyväinen tähän wilmaratkaisuun. Hyvä puoli on siinä, että vanhemmatkin näkevät mitä on tehtävänä, mutta ei  pieneen lomakeruutuun kovin kattavaa ohjeistusta voi antaa. Eivätkä linkit toimi siinä. Tarvitaan aina erillinen wilmaviesti, jossa päivän ohjeet ovat kattavammin ja linkit toimivat. Sen hyvänä puolena on, että voi seurata ketkä ovat lukeneet viestin ja tiedän siksi monen opettajan käyttävän menetelmää. Vaikka minua hieman huvittaa se, että Wilmaa käytetään myös tehtävien palautukseen, olen hyvilläni, että liikenne on siinä silti kaksisuuntainen. Muutenhan opettaja olisi vain tehtävien jakaja. Ja sekin on näin yllättävässä tilanteessa aluksi ihan hyväksyttävää.

Digitutoreilla on koulussa myös toinen työnkuva ja siksi olen koko loppuviikon koululla, sillä uskon ja myös toivon monien kaipaavan teknistä tukea. Ja kuten niin usein aiemminkin, hyödyn itsekin opettajien kysymyksistä. Kun keksimme yhdessä ratkaisun, saan uuden näkökulman omaankin opetukseeni. Yhteistyössä on voimaa! Pohdimme kuumeisesti opetuksen videointia, etäyhteyteen parhaita välineitä, linkkien jakamista ja nyt viimein on useimpien meistä pakko perehtyä paremmin Teamsiin, vaikka pahoin pelkään, että se tulee olemaan ruuhkautunut suuren käyttäjämäärän vuoksi.

Taistele tai pakene

Torstaisin lukujärjestyksessäni on vain kolme tuntia opetusta. Tästä työpäivästä tulee kuitenkin yli kahdeksantuntinen, sillä nyt kaikki ohjeistus pitää kirjoittaa, kuvittaa, videoida ja miettiä myös, miten kontrolloin, että oppilaat ovat ymmärtäneet tehtävät tai opittavat asiat. Normaalisti sen näkee, kun kiertelee luokassa katsomassa miten esimerkiksi tehtävien tekeminen sujuu. Peruskoulun ydin, yhdessä pohtiminen ja oppilaiden luontainen toistensa auttaminen ovat poissa. Oma liikkuminenkin muuten unohtui aluksi tyystin, vaikka oppilaille tuli jaettua liikuntaohjeita. Onneksi sain lainaksi Fridan, joka varmistaa, että liikun itsekin.

Frida pelastaa etätyöpisteelleen jämähtäneen opettajan vaatimalla säännöllistä liikuntaa.

Joku muu kuin opettaja saattaa naurahtaa, kun mainitsen kahdeksantuntisen työpäivän, joka nyt oli muuten viikon lyhyin. Kerron faktan: oppituntien ja niiden suunnittelun lisäksi opettaja kantaa myös vapaa-ajalla mukanaan huolta oppilaiden oppimisesta. Iltatoimissa monen opettajan on keksittävä kaikenlaisia vippaskonsteja, ettei alkaisi pohdiskella koulujuttuja. Kun aamulla herää tuntia ennen kellonsoittoa, alkavat mielessä velloa ajatukset sen ja sen oppimisvaikeuksista ja tai ideoita matemaattisesti taitavien eriyttämiskeinoista turhautumisen estämiseksi. Yleensä tähän aikaan keväästä alkavat myös todistuksen arvioinnit pyöriä mielessä, eivätkä nämä asiat jätä rauhaan ennen juhannusta.

Tässä yllättävässä etäopetusepisodissa nukkumishaasteita voi lisätä aivotutkija Minna Huotilaisen (2018) kuvailema ”Taistele tai pakene”-tila, joka on aivojemme tapa reagoida uhkaan. Se on kehittynyt metsästäjä-keräilijä-ihmisen aivoissa vuosituhansien ajan ja siitä onkin hyötyä hätätilanteissa. Mutta jos tila jatkuu pitkään, on vaarana, että työntekijän työkyky heikentyy ja stressitila pitkittyy. Aivoille tärkeä liikkuminen helposti vähenee pitkittyneessä stressitilassa, mikä vain pahentaa tilannetta.

Kun toimintamalli alkaa lopulta hahmottua

Perjantai 27.3.2020 Mitä oppilaat ovat oppineet kuluneen viikon aikana? Kyselyyni he vastasivat yksimielisesti, että ollaan opittu paljon Teamsin käyttöä! Samaa mieltä, vaikka opettajan mielestä opittu on paljon muutakin. Jokainen päivä on vielä ollut hieman erilainen rytmiltään, kun on etsitty toimivinta toimintatapaa. Moni muu on varmasti saanut nopeammin homman sujuvasti toimimaan ja alan kaivata rutiineja, jotta työ ei olisi koko ajan mielessä.

Ensimmäinen kokonainen viikko etäopetusta on takana ja olen erityisen ylpeä suomalaisten opettajien innosta jakaa ideoitaan somessa ja vaikka missä. Lehtien kirjoittelukin eri osallisten näkökulmasta on hieman ohjannut ajatuksiani, mutta en ota niitä liian tosissaan. Rivien välistä, ja joskus onneksi otsikoistakin, löytyy usein se tärkein sanoma: inhimillisyys on tärkeintä ja kaikki ääritoiminta on sysättävä syrjään. Sopivasti ja yksi uusi asia kerrallaan.

Askel kerrallaan ja rauhallisesti edeten.

Arvioinnista

Viikon päätteksi sain pidettyä ensimmäisen sähköisen Forms-kokeen ja siitä saatujen  tulosten perusteella pidin muutaman etätukiopetuksen yksi oppilas kerrallaan. Tähän riitti, että meillä molemmilla oli koe esillä ja puhelinyhteys. Oppilas laski ääneen ja ohjailin tarvittaessa ja pyysin vaikka katsomaan vihjettä kirjan opetuslaatikosta. Huomasin, että tämä toimii paremmin kuin normaalissa luokkatilanteessa. Ei paineita vieressä istuvista luokkatovereista ja saa luvalla laskea ääneen. Nyt toivoisinkin, että opettajat ryhtyisivät jakamaan tekemiään sähköisiä kokeita ainakin tuttujen kesken, jotta emme kaikki puurtaisi iltamyöhään niitä jokaiseen oppiaineeseen. Vaihtokauppa on se mikä kannattaa! 

Olen keskustellut muutamien kollegojen kanssa tulevan kevään arvioinnista ja kyllä jokaisen kanssa olemme tulleet samaan johtopäätökseen. Tämä on erinomaista aikaa formatiivisen arvioinnin kehittämiselle, mutta luotettavan summatiivisen kokeen järjestäminen lienee vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Oppilailla on kotona käytössään melkoinen arsenaali tukimateriaalia ja valitettavan moni on kuulemani mukaan jo langennut etätehtävissään “copypaste”-menetelmäänkin.

Mitä voisi käyttää summatiivisessa arvioinnissa?

Tutkielmat ja esitelmät on ennenkin tehty ainakin osittain kotona, joten ne voisi hyvinkin kelpuuttaa arvioitavaksi materiaaliksi. Samoin suulliset esitykset videoyhteyden avustuksella esimerkiksi kielten opiskelussa. ViLLEssä on mahdollista tehdä tehtävistä tenttikierros, jossa tehtävien järjestystä voi sekoittaa ja kun pitää pieniä tenttejä formatiivisina, voi väliin ”sujauttaa” summatiivisen kokeenkin, jos ehdottomasti tällaista informaatiota tarvitsee.

Oppimisanalytiikan arvo nousee tällaisessa tilanteessa merkittävästi. Käyttämäni sähköiset oppimisalustat ViLLE ja Studeo antavat oppilaille välitöntä palautetta. Lisäksi opettaja, varsinkin Studeossa, arvioi itse oppilaiden vastauksia melko paljon. Jokaisesta tehtävästä kertyy arvokasta tietoa formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin pitkältä ajalta.  Vastaavia sähköisiä oppimisympäristöjä on myös monilla suomalaisilla kustantajilla ja nyt niitä on tarjottu jopa ilmaiseksi käyttöön.

Kohti etäarjen rutiineja

Emme tee aina oikeita valintoja ja saatamme haaskata paljonkin aikaa, jos tehtäviä on monissa paikoissa ja niitä annetaankin usessa eri paikassa. Aika pian ryhdyin antamaan tehtäviä jaetussa asiakirjassa, ja nyt Wilma on muuta viestintää, kuten positiivisia palautteita varten. Kuvassa oleva jaettu asiakirja avautuu oppilaille ja vanhemmille tarkasteltavaksi ja siihen voin linkittää myös blogit ja videot. Lyhennetyllä bit.ly-linkillä se on helppo muistaa ja edellisen viikon tehtävätkin ovat samassa asiakirjassa luettavissa jälkeenpäin. Tässä siis yksi tapa, jolla säästää aikaa.

Toinen ajansäästön kohde on tehtävien palauttaminen. Kokeiltuna on jo monenmoista keinoa miten oppilaat palauttavat tehtäviä. Teams on uskoakseni pian useimmilla kunnassamme tehokkaasti käytössä, mutta siinäkin vaihtoehtoja on runsaasti ja kun varsinkin yläkouluissa oppilailla on useita opettajia, niin onpa heillä myös monenmoista tiimiäkin.

Viikon tehtävät päivittymässä jaetussa asiakirjassa, joka avautuu myös mobiililaitteilla.

Rima oikealle korkeudelle

Näen tärkeäksi tavoitteeksi, että saamme etäopetukseen riittävästi rutiinia, selkeyttä ja priorisointia siitä, mikä on nyt ensiarvoisen tärkeää. Ja on tärkeää yrittää tehdä parhaamme, ettei pahoja pudotuksia tule? Miten varmistamme, ettemme stressaa itseämme, oppilaita ja heidän kauttaan vanhempiakin liialla työmäärällä? Kunhan saamme ”Taistele tai pakene”-tilan pois päältä, vältämme pysyvän stressitilan, jota ruokkii jo ihan riittävästi koronauutisointi. Onneksi opetusministerimmekin tiedotti lauantaina 28.3. Helsingin Sanomissa, että nyt on aika laskea rimaa. Hyvä riman korkeus on sellainen, josta kaikki pääsevät yli pienellä tuella!

Lähteet ja linkit

Huotilainen, M. & Saarikivi, K. (2018). Aivot työssä. Otava

HS 28.3.2020 Politiikka/Koulut: Opetusministeri Li Andersson opettajille ja oppilaille: Nyt voi laskea hieman rimaa. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006455644.html

Matikkablogi: http://matikkamato.blogspot.com

ViLLE: Tenttikierroksen luominen: https://youtu.be/QmzbdsF7BzA

Kerro OpenDigin blogissa etäopetuksen arjesta

Etsimme OpenDigin blogiin opettajia, koulunkäynninohjaajia, rehtoreita, opettajankouluttajia, oppilaita ja opiskelijoita kirjoittamaan arjesta etäopetuksen- ja oppimisen äärellä. Haluamme jakaa oppimisen ja opettamisen arkea ympäri Suomen kaikkien osallisten näkökulmasta.

Miten päivät sujuvat? Mitkä ovat olleet toimivia käytäntöjä etäopetuksen toteutuksessa ja omien rutiinien luomisessa? Millaisia onnistumisia ja haasteita etäopiskelu on tuottanut?

Erityisen mielellämme jaamme hyviksi koettujen etäkoulupäivien kuvauksia, joissa näkyy sinun roolisi oppilaiden koulupäivässä tai etäkoulun toiminnassa. Niistä on itse kunkin hyvä poimia vinkkejä oman toimintansa kehittämiseen. Kerro etäoppimisen arjesta meille osoitteeseen opendigiFI@gmail.com .

Etäopetuksen laatusuositukset

Mitä on laadukas etäopetus?

OpenDigi on koonnut etäopetuksen tueksi laatusuosituksia. Haluamme kiinnittää huomioita etäopetuksen laatuun ja tukea esimerkiksi koulutuksen järjestäjiä tasalaatuisuuden varmistamisessa.

Laatusuositusten tausta-ajatus on selkiyttää eri tahojen vastuuta etäopetuksen järjestämisessä ja avata erityisesti oppilaan, huoltajan ja opettajan oikeuksia. Kun roolit on jaettu oikein, kenenkään ei tarvitse yksin pystyä kaikkeen ja jokaiselle jää mahdollisuus pitää omasta jaksamisestaan huolta.

Haluamme nostaa laatusuosituksissa esille seitsemän kohtaa, joita toivomme koulutuksen järjestäjien huomioivan ohjeistaessaan kouluja ja opettajia etäopetuksen järjestämisessä.

Suositusten ei missään nimessä ole tarkoitus tuottaa lisäpaineita, vaan kiinnittää huomio olennaiseen ja auttaa jaksamaan.

Kiteytettynä haluamme muistuttaa:

  • Opettajalla on oma tehtävä, vastata opetuksesta.
  • Rehtoreilla on oma tehtävä, pitää koulu käynnissä ja opettajayhteisö yhtenäisenä.
  • Vanhemmalla on oma tehtävä, mahdollistaa lapsen koulutyö kotona.
  • Lapsella on oma tehtävä, työskennellä opettajan ohjeiden ja tuen avulla eli opiskella.
  • Koulutuksen järjestäjällä on oma tehtävä, järjestää välineet ja tekninen tuki.

OpenDigin etäopetuksen laatusuositukset tukevat OPH:n ”Näin onnistut etäopetuksessa”- ohjeistusta. Laatusuosituksen tausta-aineistona on käytetty Edutopian artikkelia What Teachers in China Have Learned in the Past Month. Julkaistu 13.3.2020

Hyvää luettavaa ja nopeaa käytännön apua opettajalle ja kouluille löytyy myös Etäopetuksen näytön paikka -teoksesta, jonka suomalaiset digiopetuksen asiantuntijat ovat koostaneet.

Apua oppimiseen

Oppiminen on taito, jota voi ja pitää harjoitella! Oppilaiden itseohjautuvuus ja oppimaan oppimisen taidot ovat olleet vahvasti esillä uuden opetussuunnitelman myötä. Vallitsevassa poikkeustilassa nämä taidot ovat kultaakin kalliimpia, koska niiden avulla kotona olevat oppilaat jaksavat opiskella paremmin. Oppiminen on kivaa, kun sen osaa!

OpenDigi tarjoaa suomalaisten käyttöön kuusi selkokielistä vahvaan tutkimukseen perustuvaa mallia siitä, kuinka oppimista voi opettaa, harjoitella ja tukea. Ne perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön ja toimivat mainiosti oppilaan tai opiskelijan apuna. Ne antavat opettajille vinkkejä suunnitella oppimista tukevia tehtävänantoja etänä työskenteleville. Uskomme näiden posterin muodossa jaettavien mallien tarjoavan kättä pidempää myös huoltajille kotikoululaisen tai kotona opiskelevan tukemiseksi. 

Posterit on julkaistu The Learning Scientists -sivustolla, jonka tavoitteena on tarjota ymmärrettävää tieteellistä faktaa oppimisesta opiskelijoille ja opettajille. Sivusto on oppimispsykologian asiantuntijoiden ylläpitämä.