Oppimisen aikaisen arvioinnin kehittämisestä

Turun yliopiston erityisvastuualue OpenDigissä on oppimisen aikainen arviointi. Siitä puhutaan paljon, mutta aihe ei ole millään muotoa yksinkertainen. Mitä oppimisen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan? Miten arviointi tukee oppimista ja opettajan työtä? Entä onko teknologialla sijaa arvioinnissa?

Videolla Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan apulaisprofessori Marjaana Veermans juttelee oppimisprosessin aikaisen arvioinnin kehittämisestä ja kuinka sitä voidaan tehdä.

OpenDigin yhteisölliseen ongelmanratkaisuun perustuva toimintamalli on yksi mahdollisuus ratkoa kinkkisiä arviointiin liittyviä haasteita yhdessä opettajankoulutuksen ja perusopetuksen kanssa.

Millaisia ajatuksia oppimisen aikainen arviointi herättää sinussa? 

Terveisiä Lauralta: Miksi OpenDigi on opiskelijalle mieletön mahdollisuus?

Lapissa OpenDigi kehittäjäyhteisöt linkittyvät ensimmäisellä kokeilukierroksella luokanopettajaopiskelijoiden syventävään opetusharjoitteluun, joka kestää huimat 5 viikkoa. Harjoittelu on laajuudeltaan 7op:n kokonaisuus, joten puhutaan jo merkittävän mittaisesta yhteistyöstä. Malli on OpenDigin muihin alueisiin nähden hyvin erilainen, mutta alueellisten mallien erilaisuutta pidämme tässä vaiheessa valtavana rikkautena. Näin saamme erilaisia kokemuksia millaisiin kursseihin yhteiskehittäminen voidaan nivoa.

Yhteiskehittämisen linkittäminen yksittäiseen kurssiin olisi Lapissa vääjäämättä jättänyt pitkien etäisyyksien takana toimivat pohjoisimmat oppilaitokset yhteisöjen ulkopuolelle. Koska nykyisellään harjoittelu tapahtuu Rovaniemen harjoittelukoululla, ei opiskelijoilla juurikaan ole ollut mahdollisuuksia nähdä koulujen arkea Rovaniemen ulkopuolella. Nyt päästään kuitenkin kokeilemaan!

Lapissa kehittäjäyhteisöön kuuluvat opettajankouluttajien, opettajaopiskelijoiden sekä perusasteen opettajien lisäksi oppimisen ja opettajankoulutuksen tutkijat Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskuksesta (MPK). Voimme kertoa, että ollaan kaikki osallistujat aivan täpinöissään! Koulut Kilpisjärvellä, Kemijärvellä, Ivalossa ja Rovaniemellä iloitsevat opiskelijoista ja niin yliopisto kuin opiskelijatkin lähtevät super innoissaan näkemään eri koulujen arkea ja hakemaan eväitä koulutuksen kehittämiseen. Arki on näiden koulujen kesken varmasti hyvinkin erilaista – mahtavaa nähdä mitä yhteistyö tuo tullessaan!

Tässä tekstissä ääni on opiskelijan. Kun yhteiskehittämisen tavoitteet oli määritelty, lähti Laura, yksi opiskelijoistamme viideksi viikoksi Kemijärvelle Särkelän koululle.  Tässä Lauran fiilikset uuden toimintamallin mahdollisuuksista harjoittelun alkaessa!

Kuka olet?  

  • Olen Laura Hoisko, kotoisin Kemijärveltä. Aito lappilainen siis ja opiskelenkin Lapin yliopistossa luokanopettajaksi. Tällä hetkellä minulla alkaa neljäs opiskeluvuosi, mutta aloitan jo gradun tekemistä ja viimeinen harjoittelukin alkaa pian. Sivuaineissa minua vaivaa yleinen kiinnostuneisuus kaikkeen! Olenkin suorittanut luontokasvatuksen sivuaineen ja erityispedagogiikan sivuaine on pian valmis. Syksyllä alkaa vielä englannin ja yhteiskuntaopin sivuaineet, joiden opiskelua odotan innolla! Olenkin ollut huono sanomaan “Ei” niin opiskeluun kuin muuhunkin elämään liittyen. Tätä taitoa on kyllä opittu vuosien varrella 🙂.

Miksi halusit syventävään opetusharjoitteluun juuri Särkelän kouluun Kemijärvelle?

  • Minulla liittyy Särkelän kouluun suurempi tarina ja ympyrä, joka sulkeutuu viimeisen harjoitteluni myötä. Olen käynyt koko alakouluni Särkelän koulussa 2000-luvun alussa. Ennen hakeutumistani luokanopettajakoulutukseen pääsin työkokeiluun juuri Särkelän kouluun, jossa toimin koulunavustajana. Aloitin tuolloin myös urani sijaisopettajana. Paljon muistoja, kokemuksia ja oppeja on siis tarttunut Särkelän koulusta!

Oliko sinulla toiveita opetettavan ikäryhmän tai aihealueiden puolesta?

  • Olen tehnyt paljon sijaisopettajan töitä alkuopetuksessa. Edelliset opetusharjoitteluni ovat sijoittuneet luokille 3-4. Joten halusin saada nyt kokemusta vähän vanhemmista oppilaista. Harjoitteluluokkani onkin kuudesluokka. Harjoittelussa tulen opettamaan projektini tiimoilta monilukutaitoja ja tvt-välineiden käyttöä. Lisäksi opetan muita aineita, kuten ympäristöoppia, yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa.

Mitä toiveita koululla oli tämän harjoittelun suhteen ja mitä päätitte tehdä?

  • Koululla oltiin itseasiassa mietitty samoja aiheita ja teemoja monilukutaidosta, mitä itsekin olin miettinyt. He nostivat esille huolen oppilaiden taidoista mediassa. Oppilaat käyttävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, mutta mitkä ovat heidät taidot median arvioinnissa, ymmärtämisessä ja tuottamisessa? Mietintöjen pohjalta lähden toteuttamaan monilukutaitoon liittyvää uutisprojektia, jonka ideana on kasvattaa oppilaiden kriittistä toimijuutta mediassa.

 

Miten harjoittelu poikkeaa perinteisestä kenttäharjoittelusta ja mitä lisäarvoa tämä kehittämisen malli tuo opettajankoulutukselle?

  • Mielestäni tämä on ideaali tapa toteuttaa viimeinen syventävä harjoittelu, sekä pro gradu –tutkielman aineiston keruu. Tässä harjoittelu on osana suurempaa projektia, joten se nivoutuu muihin opintoihin luontevammin ja palkitsevammin. On ollut mahtavaa suunnitella samalla niin harjoittelua kuin tulevaa tutkimustanikin. Tuntuu, että opin itsekin paremmin! Mielestäni, jokaisen pitäisi toteuttaa pro gradun tekeminen jossain projektissa, ja liittää siihen harjoittelu osaksi kokonaisuutta. 

 
Millaisin mielin olet lähdössä harjoitteluun?

  • Olen lähdössä harjoitteluun erittäin innokkain ja motivoitunein mielin! Piipahdin juuri harjoittelukoulullani hakemassa lukujärjestyksen ja juttelemassa muutamista käytännön seikoista. Odotan innolla mitä tulevat viikot tuovat tullessaan! 🙂

OpenDigi oppimisympäristö Case Laura Lapin yliopisto

Kuva. Opiskelijan moniulotteinen oppimisympäristö – Case Laura.

Käsi kädessä tutkimuksen kanssa

Yksi OpenDigin ydinviesteistä kuuluu:

Tutkimusperustaisuus turvaa tekemisen laadun.

Tämä tarkoittaa sitä, että perustamme ratkaisumme tutkimustuloksiin.

Tämän tekstin tavoitteena on käytännön esimerkin avulla hieman avata, miten tutkimusperustaisuus näkyy meidän OpenDigin-koordinaattorien työssä. Me koordinaattorit siis vastaamme hankkeen sisällöllisestä toteutuksesta, eräällä tavalla kudomme verkkoa kasaan pysyvän muutoksen mahdollistamiseksi.

Olemme yhdessä kaikkien alueiden kanssa pohtineet mitkä tutkimuksen valossa ovat meidän onnistumisen mahdollistajia. Yksi koulun kehittämistä tukevista elementeistä on opettajien yhteisöllisyys. Vangrieken on kollegoineen koostanut eri tutkimuksista alla olevan yhteenvedon siitä, millaisia piirteitä on niissä yhteisöissä, joissa opettajien välinen yhteisöllinen työskentely on tehokasta.

Näitä piirteitä ovat:

  1. Sitoutuminen ponnisteluun
  2. Sopiva määrä tietoa ja taitoa:
    • kaikkien osaaminen käytössä (velvollisuus hyödyntää ja auttaa)
  3. Oikeat tavoitteeseen ja organisaatioihin sopivat työskentelystrategiat
    • Oikea roolitus; reilu vastuunjako
    • Joustavuus, sopeutuvuus, muutosten hyväksyntä
    • Muutoksen tarkkailu/seuranta
    • Säännöllinen avoin kommunikointi
    • Monipuolinen ja tehokas tuki; rakenteellinen, tietoa lisäävä, ohjeistava
    • Tietoon pohjautuva, selkeä, saavutettava ja toimintaan liittyvä päämäärä, joka vaikuttaa omaan työhön/opiskeluun (Vangrieken ym, 2015)

OpenDigissä edellä mainitut tulokset huomioidaan kaikessa toiminnassa ja muun muassa toimintapolun käsikirjoituksessa. Ne näkyvät myös OpenDigin toisessa jaetussa periaatteessa: 

Jokainen on asiantuntija.

OpenDigi-hanketta on edeltänyt usean vuoden ajan opettajaksi opiskelijoiden 2000-luvun taitoja tutkinut PREP21-hanke. Sen aikana luotua yhteisöllisen ongelmanratkaisun toimintamallia sovelletaan myös OpenDigin yhteiskehittämissä (Häkkinen ym. 2017, Näykki ym. 2017).

Kehittäjäyhteisöissä oppimisen prosessimalli (Prep21)Kuva. Kehittäjäyhteisöissä oppimisen prosessimalli (Prep21)

PREP21-hankkeen aineistoa sekä opettajien yhteisöllisyyteen ja koulun kehittämiseen liittyvien tutkimusten tuloksia hyödyntäen olemme vaiheistaneet OpenDigin  yhteiskehittämiselle toimintapolun ja määritelleet periaatteet onnistumisen tukemiselle kehittämisen eri vaiheessa.

  1. KickOff
  2. Kehittämistavoite
  3. Toimintaympäristöanalyysi & Projektointi
  4. Ideoiden kehittely, käytännön kokeilu, arviointi
  5. Loppuseminaari

Parhaillaan eri alueilla ensimmäinen koko yhteisöä koskettava vaihe on KickOff. Toiminta ja oppivan yhteisön rakentaminen siis viimein ihan oikeasti alkaa!

KickOffien suunnittelun periaatteiksi olemme sopineet, että

  • tutustuminen muihin toimijoihin alkaa. Jokainen saa paremman käsityksen kenen kanssa yhteistyötä ruvetaan tekemään.
  • OpenDigi-kehittäjän identiteetti alkaa muodostua. ”Jes, minä kuulun tähän jengiin.”
  • toiminnan vaiheet ja niiden tavoitteet selkenevät jokaiselle osallistujalle yleisellä tasolla. Tulevan toiminnan ennakointi ja sitoutuminen helpottuu.
  • jokainen osallistuja saa fiiliksen omistajuudesta. Siis ymmärtää oman roolinsa ja saa luottamuksen siihen, että osallistuminen tukee oman yhteisön tavoitteiden lisäksi myös henkilökohtaisia tavoitteita.

Nämä etukäteen määritellyt suuntaviivat mielessä päädyimme Oulussa nelituntiseen KickOffiin, johon osallistui noin 90 yhteiskehittäjää eli opettajaopiskelijoita, perusasteen opettajia, opettajankouluttajia ja tutkijoita. Mitä tuumaat Oulun KickOffin ohjelmasta ja tavoitteista?

Näyttökuva 2018-9-13 kello 14.38.05

Verkostossamme on valtavasti osaamista. Eri yliopistojen eritysosaaminen tehtiin näkyväksi KickOffin ohjelmaan lyhyiden videotervehdysten avulla. Tervehdysten yksi keskeinen tehtävä oli tuoda esille näiden osaamisalueiden hyöty koulutuksen kehittämiselle.

 

Hyvät oppimisen taidot auttavat elämässä

Jokaisella OpenDigin toiminnassa mukana olevalla yliopistolla on oma erityisvastuualue, josta he tuottavat tuki- ja virikemateriaalia kehittäjäyhteisöjen käyttöön.

Oulun yliopiston erityisvastuualue on strateginen oppiminen. Tämän ensimmäisen tuki- ja virikemateriaaliksi tuotetun videon tavoitteena oli tiivistetysti ja selkokielellä avata mistä strategisessa oppimisessa on kyse ja miksi se on tärkeää.

Videolla professori Sanna Järvelä kertoo lyhyesti strategisen oppimisen merkityksestä koulun ja opettajan arjessa.

  1. Tutkimus on kiistatta osoittanut, että strategisen oppimisen taidot erottavat hyvät ja heikot oppijat. Hyvät oppimisen taidot antavat valmiuksia koko elämää varten.
  2. On tärkeää harjoittaa näitä oppimisen taitoja.  Opettaja on avainhenkilö, joka luo mahdollisuuksia harjoittelulle. Parhaimmassa tapauksessa opettaja on vahva oppija itsekin ja mallittaa oppimisen taitoja oppilaille ja opiskelijoille.
  3. Strategisten taitojen ja oppimisen tutkimus on käytännöllistä ja se tuottaa keinoja suoraan oppilaan ja koulun arkeen.

Meidän mielestämme video voi mainiosti toimia esimerkiksi koulun kehittämiseen liittyvän keskustelun avaajana. Toivottavasti sisältö herättää myös pohtimaan omia oppimisen taitojasi.

Photo by Aaron Burden on Unsplash

OpenDigiSlam – Tunteita herättävät tekstit yksiin kansiin

Me OpenDigiläiset luemme paljon. Luetuista teksteistä saamme toisinaan ahaa-elämyksiä. Toisinaan osaamme hyödyntää hetkellisen ajatuksen ja ahaa-elämyksen työssämme välittömästi. Toisinaan taas joku teksti tai tekstin osa pysähdyttää, vaikka emme vielä osaa hahmottaa kuinka voisimme sitä työssämme hyödyntää tai miten jalostaisimme ja jakaisimme ajatuksen yhteisömme tietoon.

Tästä haasteesta syntyy meidän oma #opendigislam, jonka koostamme tänne blogiin. Idea on eräänlainen lukupiiri tai slam-vihko, johon me OpenDigi-koordinaattoriryhmän jäsenet koostamme lainauksia lukemastamme. Myös sinä voit vinkata meille hyvistä oppimisen ja kehittämisen jutuista sosiaalisen median kanavilla hastagilla #opendigislam.

Tekstit luonnollisesti liittyvät OpenDigin teemoihin, joita ovat:

  • yhteiskehittäminen
  • aktiivinen oppiminen
  • tutkimusperustaisuus
  • digipedagogiikka
  • sekä eri yliopistojen erityisosaamisalueet strateginen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen, oppimisen aikainen arviointi, monilukutaito sekä TVT-osaaminen ja pystyvyys

Nostomme löytyvät kootusti kategorian #opendigislam alta sekä erityisosaamisalueiden omista kategorioista. Joskus osaamme jo nostoihin kirjoittaa mikä meitä kyseisessä tekstissä erityisesti ihastutti tai sai ajattelemaan, välillä varmasti emme. OpenDigiSlamin haluamme pitää itsellemme paikkana, johon on helppo nostaa asioita myös matalalla kynnyksellä.

Toivottavasti OpenDigiSlam saa sinut pysähtymään ja tarjoaa sinulle lukijana innostusta ja herättää jopa oivalluksia  ja haastaa kehittämään toimintaa omista lähtökohdista. Toivomme, että OpenDigiSlam antaa meille ahaa-elämyksiä ja mahdollisuuksia oivallusten tekemiseen ja luettujen yhdistämiseen myöhemmin.

OpenDigiSlam Nro. 1

Ensimmäiseksi opendigislamiksi nostamme otteen Saku Tuomisen ja Martti Hellströmin kirjasta Koulukirja: Miksi koulun muuttaminen on maailman tärkein ja vaikein tehtävä?

Luvussa 14 pohditaan miten koulun pitäisi muuttua ja mitä siellä pitäisi oppia.

“Koulussa painopistettä tulisi siirtää “taidon ja tahdon” harjoitteluun. On näyttöä, että ne oppilaat, jotka hallitsevat oppimisstrategioita ja osaavat säädellä oppimiseen liittyviä tunteitaan, menestyvät. Koulussa tulisi oppia tunnistamaan nykyistä paremmin onnistumista ja harjoitella epäonnistumista ja sen sietoa.”

Sanna Järvelä

Tästä kirjasta voisi nostaa esille vaikka kuinka monta hyvää pohdintaa ja asiantuntijan lausuntoa, mutta pakko vetää vähän kotiinpäin. Hienosti sanottu Sanna!

#opendigislam