Ilmastoahdistuksesta toimintaan

“Tutkimuksen mukaan iso osa suomalaisista nuorista haluaa nähdä suomalaisten sanomalehtien ilmastouutisilta yhtä asiaa: konkretiaa.” (Savolainen,  2020.) Nuorten näkemyksiä selvitti Sanomalehtien liiton tilaama tutkimus, johon vastasi yli 700 nuorta. 13-18-vuotiaiden suurin huolenaihe on ilmastonmuutos ja ensimmäiseksi nuorilla nousee ensimmäiseksi halu tehdä asialle jotain. Toiseksi yleisin ilmastouutisia koskeva tunne on ahdistus.

Pelkkä uhkista puhuminen voi ahdistaa koululaista.  Aivotutkija Minna Huotilaisen (2019, 162) mukaan pelkoja voidaan vähentää toiminnan avulla. Kun lapsi saa konkreettisesti tehdä jotain asian hyväksi, hän taistelee samalla pelkoja ja uhkia vastaan. Onnistumisen kokemukset vaikkapa kierrättämisessä ja saasteettoman liikkumisen lisäämisessä tekevät lapsesta aktiivisen toimijan. Hän voi itse vaikuttaa ympäristöön ja saada toiminnallaan esimerkiksi omaa lähipiiriään mukaan.

T.3 Mitkä ovat ympäristön kannalta hyviä ja mitkä huonoja asioita?

Opendigissä yhtenä tärkeänä tavoitteena on kehittää opettajien taitoa tukea oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden aktiivista oppimista. Elsi Ahosen (2018, 62) mukaan opiskelija vahvistaa ammatillista motivaatiotaan ja suuntautuu syvällisemmin oppimiseen aktiiviselle oppimiselle optimaalisessa oppimisympäristössä. Keskeistä on erityisesti praktisen pedagogisen osaamisen kehittäminen, joka tavallisimmin on opetuksen järjestämistä oppilaille.

Oppilaiden aktiivinen rooli peruskoulussa näkyy usein vain ainesisältöisten oppituntien ulkopuolella, vaikka opettajat haluaisivat rakentaa aktiiviselle oppimiselle suotuisia oppimisympäristöjä (Ahonen 2018, 69).

OpenDigin opetuskokeilussa Raisiossa kolmasluokkalaiset oppilaat tutustuivat toiminnallisten tehtävien avulla keinoihin, joilla he voivat itse osallistua ympäristötekoihin.  

Tutustuttuaan Friisilän koulun toimintaympäristöön Turun yliopistossa luokanopettajiksi opiskelevat Henna Sundström ja Milla Koski kehittivät yhdessä Friisilän koulun opettajien kanssa toiminnallisen oppimiskokonaisuuden, jossa hyödynnettiin luontevasti myös teknologiaa osana oppimisprosessia.

TOIMINNALLISTA TIEDONHANKINTAA

Oppilaiden toimintaohjeet oli luettavissa Adobe Spark-esityksessä ja ensimmäisenä päivänä oppilaat tekivät pareittain tai pienryhmässä ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä kiertopisteillä. Oppilaiden työskennellessä toimintapisteellä heitä kannustettiin ajattelemaan itse. Muistiinpanoja sai tehdä padilla tai kirjoittamalla vihkoon.

T.4 Hiilijalanjälki.

Seuraavana päivänä oppilaat alkoivat luoda keräämiensä tietojen avulla omaa portfoliota Adobe Spark-ohjelmalla. Kehittäjäyhteisön jokainen asiantuntija oli tarpeen, sillä kolmasluokkalaisille portfolion tekeminen uudessa sähköisessä oppimisympäristössä toi esille omat haasteensa. Opettajat tekivät siitä huolimatta yllättävänkin positiivisia havaintoja oppilaiden toiminnasta tässä opetuskokeilussa, jonka voisi sellaisenaan toteuttaa vielä kuudesluokkalaistenkin kanssa.

Toiminnalliset pisteet
1. Jätteiden lajittelu.  
2. Ilmastoteot.  3. Ekologisuus
4. Hiilijalanjälki.  5. Sähkön säästäminen
https://spark.adobe.com/page/ggQPfnitk1CWZ/

Lähdeviitteet

Ahonen, Elsi (2018). Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana, Yliopistopaino Unigrafia, Helsinki 

Huotilainen, Minna (2019). Näin aivot oppivat. PS-kustannus

Savolainen, Anni (2020). “Greta Thunberg yksin ei riitä: Nuoret haluavat ilmastouutisilta enemmän.” Turun Sanomat 3.2.2020, Kotimaa, 6. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4846627/Greta+Thunberg+yksin+ei+riita+Nuoret+haluavat+ilmastouutisilta+enemman

Teoriasta käytäntöön – Ymmärrys syvenee

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut ja Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta aloittivat viime syksynä ainutlaatuisen opettajien osaamisen kehittämiseen liittyvän, systemaattisen, yhteistyön. Yhteistyössä kaikki 80 syksyllä 2019 Oulun yliopistossa laaja-alaisen luokanopettajakoulutuksen aloittanutta opiskelijaa pääsi heti opintojensa alusta yhteistyöhön käytännön koulutyön kanssa. Parhaillaan käynnissä on yksi yhteistyön aktiivisimmista vaiheista, kun koulujen opettajat ja opettajaksi opiskelevat työskentelevät kouluilla yhdessä usean päivän ajan.


Lukuvuoden alkaessa syksyllä 2019, toimijat tapasivat kouluilla ja pääsivät tutustumaan ja orientoitumaan tulevaan yhteistyöhön. Samalla opiskelijoista ja opettajista muodostettiin pienempiä toimintaryhmiä siten, että jokaisen koulun opettajan kanssa Oppiva ope -toiminnassa mukana on noin 4 opiskelijaa. Näissä ryhmissä toimitaan ja opitaan yhteisen Oppiva ope -matkan ajan. Syksyllä opiskelijat ja osa opettajista rakensivat yhdessä myös ymmärrystä hyvästä oppimisesta Opetus- ja kasvatuksellinen vuorovaikutus -kurssin luentojen ja kirjallisuuden avulla.

Toiminta on osa Opetus ja kasvatuksellinen vuorovaikutus -kurssia.

Tällä viikolla alkoi lukuvuoden kenties aktiivisin vaihe, kun opiskelijat ja opettajat aloittivat yhteistyön kouluilla. Seuraavien viikkojen aikana opiskelijat työskentelevät kouluilla yhteensä viisi päivää.

Lyhyesti koulutyöskentelypäivistä

Koulutyöskentelypäivä on koulun oppilaille tavallinen koulupäivä, jossa oppimisen tukena on opettajan lisäksi toimintaryhmään kuuluvat opiskelijat. Koulupäivä ideoidaan toimintaryhmän kesken ja samalla sovitaan, millaisessa roolissa opiskelijat ovat päivän aikana.

Päivien tavoitteena on nähdä koulujen arkea, mutta keskiössä on ymmärryksen syventäminen oppimisesta ja sen tukemisesta.

Koulutyöskentelyn analysoinnin fokus on opettajuudessa ja oppimisessa.

Tutkimusten mukaan ajan puute ohjaa opettajat usein tarkastelemaan toimintaa kysymyksen ”mitä tekisin paremmin” -kautta (Schön, 1987). Vaikka toiminta sen kautta kehittyykin, on havaittu, ettei pinnallinen toiminnan kehittäminen paranna opettajan ammattitaitoa. Ammatillinen osaaminen kehittyy tarkastelemalla oppimistilanteen tapahtumien taustalla olevia tekijöitä ja niiden merkitystä toimintaan (Hoekstra, 2007).  

Oppiva ope -toiminnassa koulutyöskentelyä analysoidaan 5T-mallin avulla. Se pohjautuu Fred Korthagenin kollegoineen kehittämään merkitysorientoituneen reflektion malliin (mm. Korthagen & Nuijten, 2019). Dokumentointia tehdään pääosin koulutyöskentelyn jälkeen opettajankouluttajan vetämässä seminaarissa ja toki kokemuksen karttuessa myös muulloin.

Oppiva ope 5T-malli

Koulutyöskentelypäivien analyysien pohjalta muodostetaan varsinainen kehittämiskohde seuraavalle lukuvuodelle.

Ensimmäiset kokemukset

Aseman, Martinniemen, Pateniemen, Kiiminkijoen, Kiviniemen ja Takkurannan kouluilla ensimmäiset koulutyöskentelypäivät ovat nyt takana. Suurempaa analyysia on vaikea tässä vaiheessa tehdä, mutta toiminta näytti lähtevän käyntiin todella innostuneessa ilmapiirissä.

Opettajankouluttajien näkökulmasta erityisen mahtavaa oli nähdä osallistujien ilo konkretian äärellä. Mahtavan ennakkoluulottomasti sekä opiskelijat että koulujen opettajat ovat vaiheessa, jossa ollaan vielä hyvin keskeneräisiä yhteisellä oppimisen ja kehittämisen matkalla.

Mitähän seuraavat viikkojen aikana tapahtuukaan: opimmeko paremmin ymmärtämään teoriaa käytännön kautta ja käytäntöä teorian kautta? Mitä koulutyöskentely ja sen tutkimukseen nojaava analyysi tekeekään opettajana kehittymiselle uransa eri vaiheissa oleville opettajille?

#oppivaope #oulu

Toimintamallia on testattu OpenDigi-hankkeessa Oulussa. Nyt ja jatkossa toiminta linkittyy tiiviisti osaksi Oululaisten koulujen ja opettajankoulutuksen perustehtävää.

Työkaluja TVT-taitojen kehittämiseen

Jo useaan otteeseen on tullut ilmi, että tuotamme tuki- ja virikemateriaalia kehittäjäyhteisöjen käyttöön, ja että meillä jokaisella partnerilla on oma vastuualueemme materiaalin tuottamisessa.

Tänään julkaistu Teknologia, pedagogiikka ja opettajan minäpystyvyys – TVT käyttöön -materiaaliin on koottu tiivistetysti tutkimustietoa siitä, miksi tieto- ja viestintäteknologian (TVT:n) opettaminen koulussa on tärkeää, miksi ja miten opettajan minäpystyvyyttä teknologian käyttäjänä kannattaa kehittää, ja miten teknologia voidaan nähdä yhtenä osana oppimista tukevaa ja mielekästä opetusta.

Materiaali avaa muun muassa tieto- ja viestintäteknologian käytön tavoitteita koulussa ja haasteita sen opettamisessa. Lisäksi materiaalista löytyy ihan konkreettinen työkalu opettajan TVT-taitojen kehittämiseen.

Teknologia, pedagogiikka ja opettajan minäpystyvyys

Oppiva ope – tästä se lähtee!

Nyt se virallisesti alkaa, Oppiva ope – teoriasta toiminnaksi -yhteistyö Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston välillä.

Tänään Pateniemen kouluun kiinnittyvät opeopiskelijat, opettajankouluttaja Emilia sekä tietysti koulun tähän toimintaan linkittyvät opettajat sekä koulun johto kohtasivat koululla ensimmäistä kertaa.

Ensimmäisen tapaamisen tavoitteena oli ihan puhtaasti aloittaa orientoituminen tulevaan yhteistyöhön sekä tutustuminen mukana oleviin toimijoihin ja kouluun. Pateniemen koulun rehtori Matti Kuivamäki toivotti opettajaopiskelijat tervetulleiksi ja kertoi millaiseen kouluun he pääsevät yhteistyössä tutustumaan. Tapaamisessa keskusteltiin toimijoiden odotuksista sekä ihan yleisesti yhteistyön muodosta, mitä se käytännössä oikeastaan tarkoittaa. Lisäksi käytiin keskustelua muun muassa vastuista ja opettajan ammattietiikasta. Millaisia asioita opettajaopiskelija koululla luokissa näkee ja mitä näkemästään voi kertoa julkisesti.

Oppiva ope

Fiilis tapaamisessa oli odottava ja innostunut. Opiskelijat odottavat innolla, että pääsevät näkemään koulujen arkea ja esimerkiksi yhteisopettajuutta ihan käytännössä toteutettuna ja opettajat odottavat yhteistyöstä uusia tuulia luokan arkeen. Koulun näkökulmasta fiiliksiä summasi rehtori Matti Kuivamäki ”Yhdessä kehittyminen on tämän päivän tapa tehdä työtä. On mahtavaa päästä tällaiseen pitkäkestoiseen kehittämisen prosessiin ja keskusteluun mukaan.”. Tästä on todellakin hyvä aloittaa.

Oppiva ope -yhteistyö alkoi Pateniemen koululla tänään
Toimijat eka kertaa koolla. Tästä se lähtee!

Oulussa OpenDigi jää elämään: Oppiva ope -toimintamalli on syntynyt

Oulussa ollaan päästy vaiheeseen, jossa voidaan sanoa hankkeen toimintamallin jatkuvan tulevaisuudessa pitkäkestoisena ja systemaattisena Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston välisenä yhteistyönä. Tuntuu kerrassaan hyvältä, kun tehty työ alkaa aidosti tuottaa tulosta. Yhteistyön julkistivat sekä Oulun kaupunki että Oulun yliopisto eilen omilla verkkosivuillaan.

Oppiva ope – teoriasta toiminnaksi malli on syntynyt OpenDigin ensimmäisen syklin aikana tunnistettujen haasteiden sekä kokemusten ja palautteiden pohjalta. Hankkeen aikana toimijoille tuotetaan vielä käsikirja, joka avaa jokaisen toimijan roolia ja tehtäviä yhteisen polun eri vaiheissa. Tällä pyritään varmistamaan, että toiminta on läpinäkyvästi avattu kaikille toimijoille ja esitetään, miten toiminta integroituu osaksi eri toimijoiden työtä.

Tiedote tiivistää hyvin mistä on kysymys, mutta tässä myös kuvallinen esitys mallista ja sen aikana tapahtuvista ydinkohdista.

Oppiva ope – teoriasta toiminnaksi on jatkuvan oppimisen malli, jossa koulujen opettajat, opettajankouluttajat ja opettajaksi opiskelevat oppivat yhdessä, osana omaa työtään.